Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
Enid Blytonin Seikkailujen saari ei ihan vastaa etsimääsi kirjaa, mutta siinä on kuitenkin joitakin yhteneväisyyksiä. Kirja on kirjoitettu jo vuonna 1944, ja suomennoksesta on useita eri painoksia. Yhden suomennoksen kansikuvassa kolme lasta on kaivoskuilun pohjalla ja he tutkivat löytämäänsä aarretta.
Lasten nimet ovat Jack, Filip, Dinah ja Anne sekä heidän ystävänsä Bill. Mukana seikkailuissa on lisäksi papukaija Kiki.
Seikkailujen Saaressa lapset löytävät luolan, joka vie heidät yksinäiselle kalliosaarelle. Maanalaisissa tunneleissa on mm hylätyn kuparikaivoksen kaivoskuilu, joka hiukan muistuttaa kaivoa. Kirjassa on jonkin verran mustavalkoisia piirroskuvia.
Omien hyllyjen käyttäminen edellyttää että käyttäjälle on aktivoitu OmaPiki-ominaisuus, johon Omat hyllyt –toiminto kuuluu. Mikäli OmaPiki toiminto on jo käytössä toimitaan seuraavasti. Omat hyllyt –sivulla tehdään/nimetään hyllyjä, joihin teoksia myöhemmin viedään muilta sivuilta. Hyllylle annetaan nimi, ruksataan kohta ”luo uusi hylly” ja hyväksytään.
Tämän jälkeen hyllyyn vienti mahdollisuus on ”hakuehdoilla löytyneet” sivulla, josta voi siirtää haluamaansa hyllyyn teostietoja, joita omilla hakuehdoilla on sinne listautunut.
Ja hyllytoiminto on mukana myös kun on tehnyt tietokannasta haun. ”Löytyneet teokset” –sivun oikeassa laidassa on nyt sarake ”Hyllyyn”. Täältä voi kopioida rastittamalla löytyneitä teoksia haluamaansa hyllyyn…
Kirjallisuuspalkintoja on kymmenittäin:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms…
Taidepalkintoja kulttuurin laajalla saralla on kasapäinä. Nopeimman arvion saat varmasti kysymällä Taiteen keskustoimikunnasta s-postiosoitteesta tktinfo@minedu.fi
Showalterin Manalan valtiaat on julkaistu suomeksi Harlekiinin Nocturne -sarjassa. Partholon-trilogian suomennoksesta ei ole tietoa.
Harlekiini-kirjoja ei kirjastoille yleensä edes tarjota eikä toimittajiemme kautta niitä ole saatavilla, mutta Espoon kaupunginkirjasto on vähän aikaa sitten ostanut juuri Nocturne-sarjan kirjoja suoraan Harlekiinin verkkokaupasta. Lisää blogissamme http://fantasiaespoo.fi/2011/06/harlekiinin-nocturne-sarja/
Hymyilevää Apolloa ei löydy ruotsiksi. Käännetystä kirjallisuudesta voi hakea tietoa mm. SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Näkövammaisten Keskusliiton tiedonsaantilinja tuottaa sokeille ja heikkonäköisille kirjallista aineistoa saavutettavassa muodossa, kehittää keinoja ja tarjoaa tukipalveluja näkövammaisten tiedonsaannin helpottamiseksi sekä toimii asiantuntijana alan kysymyksissä.
Tiedonsaantipalveluiden nettisivut ovat osoitteessa:
http://www.nkl.fi/tiedons/index.htm
mistä löytyvät myös henkilökunnan yhteystiedot. Sähköpostiasioissa lähetä viesti osoitteeseen
info@thp.nkl.fi
tai puhelimitse Näkövammaisten Keskusliitto ry,
puhelinvaihde 09 - 396 041/ tiedonsaantipalvelut
Olet ilmeisesti kirjautumassa Helmet.fi-sivulle. Viikolla Helmetiin tehtiin päivitys, joka valitettavasti hankaloittanut asiakkaiden omiin tietoihin kirjautumista. Kannattaa tyhjentää välimuisti, sulkea selain ja avata se uudelleen. Tämän jälkeen kirjautumisen pitäisi taas onnistua.
Qassam-nimellä kulkevien rakettien runko on metalliputkista rakennettu sylinteri, jonka pohjaan hitsataan kiinni metallilevy ja suihkusuuttimet. Rungon sisällä on sokerista ja kaliumnitraatista valmistettua kiinteää polttoainetta sylinterimäiseksi pötköksi valettuna sekä kärjessä räjähdelataus, joka on valmistettu TNT:stä ja ureanitraatista. Räjähdettä ympäröi metallikuori sirpalevaikutuksen lisäämiseksi, ja sytytin valmistetaan pistoolin patruunasta, jousesta ja naulasta.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Qassam_rocket
What are Qassam Rockets?
Video Qassam-rakettien valmistuksesta
Oletan, että etsit nuottia laulajalle. Sellaista nuottia, jossa myös resitatiivi olisi mukana, en löytänyt g-mollissa, mutta varsinaiseen aariaan (”Je crois entendre encore”) nuotti löytyy esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org):
https://vmirror.imslp.org/files/imglnks/usimg/a/a5/IMSLP366977-PMLP55417-Bizet_-_Je_crois_Gm.pdf
Kirjastojen tietokannoista nuottia ei pysty etsimään sävellajin perusteella nuottia näkemättä, jos sävellaji ei ilmene esimerkiksi teoksen nimestä.
Paikkahakemistosta löytyvät ainakin tanssipaikat, joilla on ohjelmatietoja. Suurin osa niistä on tanssilavoja.
http://tanssi.org/fi//////////////////paikkatilanne.html
Suomalaisen seuratanssin historiaa on seuraavilla sivuilla:
http://tanssi.net/fi/tausta/historia.html#kukoistus
Entisten tanssipaikkojen luettelo on pitkä:
http://tanssi.net/fi/vanhat.html
Seuraavat teokset löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta ja viimeinen myös HelMetistä:
http://finna.fi
Saksaksi löytyy myös seuraava teos Kansalliskirjastosta:
Tekijä Gadebusch Bondio, Mariacarla.
Nimeke Medizinische Ästhetik : Kosmetik und plastische Chirurgie zwischen Antike und früher Neuzeit / Mariacarla Gadebusch Bondio.
Julkaistu München : Wilhelm Fink, cop. 2005.
Löydät linkin omiin tietoihisi HelMet-sivuston vasemmasta ylälaidasta suuren HelMet-logon vierestä. Tässä on kohta 'kirjaudu' ja 'Selaa ja uusi lainojasi. Tee varaus. Muokkaa tietojasi.' Kummasta tahansa kohdasta klikkaamalla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi.
Hei!
Valitettavasti tällä hetkellä missään kirjastossa ei ole laitetta, jolla Video 8 -kasetteja voisi digitoida suoraan. Jos sinulla on kamera tai oma katselulaite (omat johdot olisi myös hyvä olla mukana), digitoiminen saattaa onnistua ainakin Myllypuron mediakirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…) ja Kaupunkiverstaassa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…). Lisätietoja saat kyseisistä kirjastoista.
Brahenkentän eli Kallionkentän rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1920. Tavoitteena oli rakentaa kilpailuihin ja harjoituksiin soveltuva urheilukenttä, jossa olisi keskellä pallokenttä jonka ympärillä olisi kiertävä juoksurata, lisäksi kentällä olisi yleisurheilun suorituspaikat. Suunnitelmaan kuuluivat myös pukuhuoneet ja aluetta ympäröivä aitaus.
Rakennusyöt kestivät ensimmäisessä vaiheessa aina vuoteen 1926, jolloin saatiin valmiiksi vasta kentän täyte ja tasoitustyöt. Kenttä avattiin 1926 yleisölle, vaikka se ei oli vielä keskeneräinen.
Työt olivat keskeytyksissä muutaman vuoden, jonka jälkeen niitä jatkettiin vuonna 1928. Kentän rakennustyöt valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 1931, jolloin valmistui kentän pukuhuoneiden laajennus.…
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista lähteistä tietoa ei löytynyt.
Perustamisvuotta kannattaa tiedustella Patentti- ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi/ ,kaupparekisteriasioita koskevat tiedustelut puh. (09) 6939 5939.
Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja muuallakin Suomessa kaakeliuunin yleisin lempinimi on juuri kakluuni. Erilaisiin sisätilojen pienehköihin uuneihin on viitattu myös nimillä uuni, pönttöuuni, pönttömuuri, pystyuuni, kamiina ja kamina. Esimerkiksi vastaajan sukulaisilla Kainuussa on kaakeliuuniakin kutsuttu kaminaksi tai uuniksi.
Lähteitä (kakluuni mainittu):
http://kravattimies.tripod.com/oulu.html
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy (luokasta 93) mm.: Halila: Tanskan ja Norjan historia, Jutikkala: Pohjoismaisen yhteiskunnan historian juuria, Kan: Skandinavian maiden historia, Viikingit (toim. Almgren). Käsikirjaston tietosanakirjoista (luokassa 03) on viikingeistä paljonkin tietoa. Katso esim. Otavan suuri ensyklopedia. Netissä voit kokeilla esim. http://www.google.com/ hakusana: viikingit. Sama hakusana Anders webkirjastossa http://webkirjasto.kpnet.fi/ antaa n. 20 viitettä viikinkiaiheisiin kirjoihin.
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen kirjaston tiloissa, ja tällaisissa kirjastoissa on tarjolla asiakkaille myös kuulokkeita. On myös mahdollista, että kirjastossa on varauduttu kuulokkeilla myös tietokoneiden kanssa työskentelyssä. Kaikissa kirjastoissa kuuntelemisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Asia selviää vain kysymällä suoraan vaikka puhelimitse siitä kirjastosta, jossa kysyjä haluaisi YouTuben videoita kuunnella. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://helmet.fi sivun oikeassa reunassa olevasta Löydä kirjastosi -kohdasta.
Heikki Poroila
