Taloustieteessä lama on nimitys tavallista vakavammasta taantumasta, siis talouden hidastumisesta tai supistumisesta. Tuomas Rothoviuksen blogiartikkeli 'Taantuma vai lama?' kertoo taloudellisista termeistä joita käytetään kun kuvaillaan 1929-luvun pörssiromahdusta ja sen seurauksia. Lama ei ole millään tavalla määritelty termi joten sitä voisi käyttää varsinaisista lama-vuosista mutta myös koko 1930-luvusta, sillä taloudellisesti pörssiromahduksella oli laajat vaikutelmat.
Kyseessä oleva kirja on tositarina joka kertoo salaisesta agentista, joka tunkeutui yhdysvallan salaisiin plutoniumia, uraania, ja poloniumia valmistaneisiin laitoksiin ja jakoi tietoja atomipommien rakentamisesta Moskovaan. Yhdysvalloissa 1929-vuoden…
Kyseiset rivit ovat Hamletin ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 ne kuuluvat näin: "Ja joka hiuskarvan pystyyn nostais / Kuin hurjan piikkisian harjakset."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMatti Rossi on suomentanut saman kohdan seuraavasti: "(---) niin että hiukset nousisivat pystyyn / kuin raivostuneen piikkisian piikit."William Shakespeare: Hamlet (suom. Matti Rossi, 2013)
TV-sarjojen asiasanana käytetään sanaa sarjaohjelmat. Sitä kannattaa siis käyttää hakusanana. Haku on täydellisempi, jos voit vielä rajata haun materiaalitunnuksella. Siis rajata haun koskemaan vain DVD-levyjä, BD-levyjä tai videoita.
Kirja on uusi ja vasta tilattu kirjastoihin. Voit saada sen luettavaksesi, kun se näkyy Helmet-tietokannassa, todennäköisesti muutaman viikon kuluessa.
Auguri eli auguuri oli ennustaja ja merkkienselittäjä muinaisessa Roomassa. Auguurija oli yleensä vain muutama kerrallaan. He muodostivat pappiskollegion , jonka tehtävänä oli tarkkailla erityisesti lintujen lentoa ja tulkita enteitä, jotta saataisiin selville jumalten tahto. Huonojen enteiden vuoksi saatettiin keskeyttää kansankokous ja ennen sotaan lähtöä yritettiin
tulkita olisivatko ennusmerkit suosiollisia. Auguri! taas tarkoittaa italian kielessä ”Onneksi olkoon!”.
Lähteet : Uusi tietosanakirja, osa 2: Arc-Bem. Helsinki, 1961, Facta 2001, osa 2: Asb-Buk. Helsinki, 3.p. 1988
HelMet-ohjeissa (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/ -> Ohjeita) on kohta "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Siellä kerrotaan seuraavaa:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Palvelun käyttöönotto
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma sähköpostiosoite, HelMet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen HelMet-kirjastosta esittämällä kirjastokorttisi ja…
Useimmissa Helsingin kaupunginkirjaston on käytössä ns. mobiilitulostus. Se tarkoittaa, että asiakas voi tulostaa omalta läppäriltään tai mobiililaitteeltaan PDF-tulosteita kirjaston tulostimelle. Muiden tallennemuotojen tulostus ei mobiilitulostuksena onnistu. Tulostus edellyttää kirjautimista kirjaston PaperCut-palveluun. Paloheinän kirjastossa mobiilitulosmahdollisuutta ei ole.
Mobiilitulostus on mahdollista seuraavissa kirjastoissa:
Arabianranta
• Etelä-Haaga
• Itäkeskus
. Herttoniemi
• Kallio
• Kannelmäki
• Kirjasto 10 / Kaupunkiverstas
• Kontula
• Lauttasaari
• Malmi
• Oulunkylä
• Pasila
• Rikhardinkatu
• Vuosaari
Tietoa ja ohjeita:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=3f16a9a1-3624-436…
http://www.helmet.fi/fi-FI/…
Kollega tunnisti runon. Kyseessä on kansanlaulu, joka on alunperin kuulunut kokoelmaan "Nuorison lempi-lauluja". Runot on järjestänyt A.W. Eskola 1889. Runo sisältyy teokseen 'Vanhaa suomalaista runoa ja proosaa'. Kirjanon koonnut Liisa Majapur ja julkaissut Gummerus vuonna 1968. Lähetän runon tekstin sinulle suoraan sähköpostiin.
Kysymys on varmaankin Kustaa Vilkunan kirjasta Vuotuinen ajantieto: vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisista talous- ja sääkalentereista enteineen. Teos on ilmestynyt jo vuonna 1950. Kirjassa on kerrottu Suomen kansan vanhoista merkkipäivistä ja kalenterista sääennustuksineen. Vuotuisesta ajantiedosta on otettu useita painoksia.
Vuonna 1989 ilmestyi Uusi ajantieto. Kirjoittajina Sirpa Karjalainen, Teppo Korhonen ja J.U.E. Lehtonen.
Kirjassa käsitellään nykyisiä vuotuisjuhlia ja merkkipäiviä.
Molempia kirjoja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirjan kirjoittamisesta ja julkaisemisesta löytyy tietoa Kirjoittajayhdistyksestä http://www.kirjoittajayhdistys.com/nain-julkaiset-kirjasi/
Yksi taho, johon voisi olla yhteydessä on Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS . Haluatko kirjailijaksi –osiossa on kerrottu mitä julkaisemiselta edellytetään. https://www.finlit.fi/fi/kustantamo#.Xk0B9c4za70
Rauno Lehtisen säveltämä ja Jorma Ikä-Valkon sanoittama kappale "Kultahäät" löytyy sanoituksineen ainakin nuottikokoelmalta Kullervo Linna & Humppa-Veikot. 3 (Fazer, 1974). Linkeistä voi katsoa, missä kirjastoissa teosta on saatavilla. Teoksesta voi tehdä kaukulainapyynnön omaan kirjastoonsa, jos sitä ei löydy omalta alueelta.
Piki: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_i…
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1050317?lang=fin
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=kullervo+linna+%26+hump…
Naislaulajat Tony, missä sä oot -kappaleella ovat "Mirca" ja "Taira". Tämän tarkempaa tietoa heistä ei löytynyt.
Tony Viikinki Halme – Mestarit Salilla (2001, CD) - Discogs
Mestarit salilla | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun valtakunnalliselta postituslistalta kukaan ei varmuudella tunnistanut runoa, mutta eräs kollega kollega mainitsi säkein "Ystävinä eläkäämme, ystäviksi aina jäämme" alkavan värssyn, joka löytyy oheisen blogikirjoituksen kommenttikentästä:
http://inez54321.blogspot.com/2016/08/isanmaallista-uhoa-ja-riemukasta…
Toinen kollega mainitsi runon muistuttavan vanhaan kiiltokuvavihkoon kirjoitettua runonpätkää:
"Ystäviä aina ollaan
ystävinä pysytään.
Ystävinä sinne mennään
missä rauha peritään."
Tällaisille ystäväkirjoissa tai vastaavissa kiertäville värssyille ja loruille voi olla mahdotonta löytää alkuperäistä tekijää, ja muotoiluja samankaltaiselle sanomalle voi olla useita. Mikäli joku palstan lukijoista…
Fono-äänitietokannan mukaan Mika Sundqvistin Kortti tuo, kortti vie -kappale on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1997 levyllä Suurin piirtein : Suomen parraat juomalaulut 2.
Fono: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=kortti+tuo&ID=5c22febd-45d7-…
Louhimiehen Tuntematonta kirjallisuudentutkimuksen keinoja hyödyntäen käsitellään ainakin Jussi Ojajärven esseessä Tuntemattoman sotilaan kaksi elämää, jossa sitä vertaillaan Kristian Smedsin näytelmäversion (2007) kanssa. Se sisältyy vuonna 2020 julkaistuun kirjoituskokoelmaan Väinö Linna : tunnettu ja tuntematon. Kysymyksessä mainitun kaltaista johtopäätöstä en kuitenkaan suoranaisesti Ojajärven tekstistä löytänyt; Linnan teosta nationalistisempana hän kuitenkin Louhimiehen tulkintaa piti ja halutessaan kaiketi siinä ilmenevää sankaruuden korostusta voisi pitää enemmän sotaa ihannoivana kuin pasifistisena. Valitettavasti tämän paremmin kysymystä vastaavaa esseetä ei tutkimieni vuonna 2017 tai sen jälkeen ilmestyneiden Linna-, Louhimies-…
Kiinan kirjainmerkeistä löytyy tietoa kiinan kielen oppikirjoista esim. Hai Guo: Matka kiinan kieleen ja kulttuuriin. Myös Cecilia Lindqvistin kirja ”Merkkien valtakunta” kertoo kiinalaisista kirjainmerkeistä ja niiden historiasta. Merkit eivät vastaa länsimaisia kirjaimia vaan ne ovat kokonaisia tavuja tai sanoja.
Plussa-tietokannasta löytyi 4 Dunen CD:tä, joita on saatavilla Helsingin
kirjastoistakin. Lisäksi vielä Dunen yksittäisiä kappaleita löytyi
useammastakin kokoelma-CD:stä. Tee haku niin, että valitset tekijäksi
Dune ja aineistotyypiksi CD-levy.
