Best rated answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Mikä ja mistä mahtaa olla se Esko Salmisen lausuma Shakespeare-sitaatti, joka viimeksi näkyi televisio-ohjelmassa Laulu Rakkaudelle esitettynä Vesku Loirille?… 1980 Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Teatterikorkekoulun kirjastossa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner. https://kansalliskirjasto.finna.fi/ https://finna.fi/ https://uniarts.finna.fi/ https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Osaisittekohan auttaa? Olen jo vuosia koettanut etsiä iskelmää, joka tuli radiosta usein, kun olin lapsi joskus 80-luvun lopulla–90-luvun alussa. Kertosäe meni… 669 Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).  
Koska Suomen armejassa on kielletty parta? 860 Juhani U. E. Lehtosen teoksessa "Sotilaselämän perinnekirja" (2003) mainitaan parran ja viiksien käytön vaihdelleen vuosisadasta toiseen: esimerkiksi 1600-luvulla sotilaat pitivät yleisesti pujopartaa, kun taas 1700-luvulla ainakin upseerit ajoivat partansa kokonaan pois. Käyttö myötäili myös jossain määrin kunkin ajan yleisiä trendejä. Esimerkiksi 1800-luvulla Venäjän kaartinjoukoissa upseerien parran värikin oli erikseen määrätty ja tarvittaessa viikset oli joko maalattava tai käytettävä irtoviiksiä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siviilimuoti edellytti täydellistä parrattomuutta. Itsenäistyneen Suomen armeijassa parranajoa edellytettiin alusta pitäen - ainoastaan jotkut vanhan Venäjän armeijan upseerit jättivät Mannerheimin ja V.P.…
Miten tehdään "zaghrouta"? 560 Zaghrouta eli ululointi (engl. ululation) on vuosituhansia vanha, vahva tunteen ilmaisu, jota kuulee iloisissa juhlatilaisuuksissa, esimerkiksi häissä. Kyseessä on voimakas korkea ääni, jota värisytetään kielellä. Se kuulostaa pitkältä "ulululu"-äänteeltä. Perinne elää yhä vahvana mm. Lähi-Idässä ja Afrikassa. Suomenkielisellä Wikipedia-sivulla on kuvailu siitä sekä videonäyte. Lisää esimerkkejä löytyy Youtubesta hakusanoilla zaghrouta ja sound.
Nopeudennosto vai nopeuden nosto? 2227 Tämäntyyppisissä ilmauksissa on hankalaa ratkaista kirjoitetaanko sanat yhteen vai erilleen. Kumpikin on oikein, kumpi valitaan, riippuu sitten asiayhteydestä ja hahmotustavasta. Jos ilmaisu on jollakin alalla terminluonteinen, se kirjoitettaisiin yhteen. Ks. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus - yhteen vai erilleen: http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464 Kotuksen kielitoimistolla on myös maksullinen neuvontapuhelin: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214 Kirjastoista löytyy useita kielioppaita, joista saa lisätietoa yhdyssanoista.
Kuuluuko Tukholman Södermalm Uppsalan vai Södermanlandin maakuntaan? 230 Jos puhutaan maakunnista, tarkoitat varmaan Uplantia (Uppland), et Uppsalaa. Siitä, kumpaanko maakuntaan Tukholman Södermalm kuuluu, näyttää olevan hieman eri tulkintoja. Löysin kuitenkin netistä kommentteja, joiden mukaan se kuuluisi Uplantiin, ja raja olisi joissain kartoissa merkitty väärään kohtaan. Ohessa tarkemmin: Tukholman lääni (ruots. Stockholms län) on yksi Ruotsin 21 läänistä. Se sijaitsee Ruotsin itärannikolla Itämeren rannalla. Läänin länsiosan jakaa kahtia Mälarenin vesistö. Läänin pohjoisosa kuuluu Uplannin ja eteläosa Södermanlandin historialliseen maakuntaan. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni )   Aihetta käsitteleviltä ruotsalaisilta keskustelupalstoilta lainattua: “Före…
Minkähän arvoinen mahtaa olla 20 markan kolikko vuodelta 1939? 1480 "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2015"-teoksen mukaan kolikoiden kunto luokitellaan asteikolla 2-10, kuluneestä virheettömään. Kolikon kunnosta riippuen, 20 markan kolikko vuodelta 1939 olisi 0-60 euron arvoinen. Kuntotaulukon mukaan 10(virheetön)=60e, 8(ei kulumisen jälkiä)=40e, 6(korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä)=3e, 4(tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista)=2e ja 2(kulunut, sileähkö)=0e.
Onko olemassa englanninkielistä käännöstä Eino Leinon runosta Rauha? Erityisesti etsin käännöstä säkeelle "Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk' on… 363 Ulottuvillani olevien kirjojen Leino-englanninnoksista en Rauhaa löytänyt, mutta verkkohaku tuotti tulokseksi Lola Rogersin tulkinnan runosta. Rogers on tunnettu ja päteväksi havaittu suomenkielisen kirjallisuuden kääntäjä, joten tämä kelvannee. Rauha | Song Texts, Lyrics & Translations | Oxford Song  Lola Rogers – FILI
Mikäli coronavirus epidemia leviää laajemmin maihin jossa on merkittävästi muita samanaikaisia vakavia virusepidemioita (esimerkiksi Intia tai osa afrikan… 350 Kirjastolla ei ole asiantumusta vastata kysymykseen.   Kannattaa kääntyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puoleen. https://thl.fi/fi/etusivu
(1) Kansakouluikäluokat oppivat Isä meidän -rukouksessa: "anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin anteeksi annamme [tai: mekin annamme anteeksi]… 894 Muutokset Herran rukouksen eli Isä meidän -rukouksen sanamuodossa liittyivät ennen kaikkea Suomen evankelis-luterilaisen kirkkokäsikirjan uudistamistyöhön. Lopulliset päätökset rukouksen kielellisestä asusta on tehty yleisessä kirkolliskokouksessa kirkkokäsikirjakomitean ehdotusten pohjalta. Seitsemännessä yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 1913 hyväksytyn kirkkokäsikirjan uudistustyö oli aloitettu jo 40-luvulla. Ensimmäiset tulokset kirkkokäsikirjakomitean pitkällisestä työstä saatiin jo vuoden 1958 kirkolliskokouksessa; jatkoa seurasi 1963 kirkolliskokouksessa, ja päätökseen uudistuksen saattoi vuonna 1968 pidetty 20. varsinainen kirkolliskokous. Uudistetussa kirkkokäsikirjassa Isä meidän -rukous ("anna meille meidän syntimme…
Olisikohan olemassa lisää tietoa eräästä kehtolaulusta, jota äitini on joskus laulanut minulle? Sanat menee: "Nuku nuku lapsi, uinu pienoinen. Kissaakin jo… 1525 1.-2. -luokan koulun laulukirjasssa nimeltä "Piiri pieni pyörii" (Musica 1-2 : oppilaan kirja, 9. p. 1993) löytyy tämä laulu. Kirjan mukaan kyseessä on sveitsiläinen kehtolaulu, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Kehtolaulun sanat menevät näin: Nuku, nuku, lapsi. Uinu pienoinen. Tuuli käy jo ulkona. Suojaa, Herra, lapsosta. Uinu pienoinen. Nuku, nuku, lapsi. Uinu pienoinen. Kissaakin jo nukuttaa. Ei se hiirtä kiinni saa. Uinu pienoinen
Katsoin aamulla Areenasta Itse valtiaat - sarjaa. Ohjelman lopussa presidenttien keskustelussa presidentti Koivisto toteaa, että hän " kolme ja puoli vuotta… 543 Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa. Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946. Sodan aikaisesta politiikasta voi lukea lisää esim. täältä: https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/sota-a… Sodan jälkeisistä vaaleista löytyy tietoa niinikään Suomen eduskunnan verkkojulkaisusta Suomen…
Paljon kiitoksia vai kiitos paljon? Hyväksytäänkö jo arkisempi kiitos paljon muoto ja milloin? 808 Kielitoimiston sanakirja tuntee ilmaisun "kiitos paljon", mutta suosittelee käyttämään mieluummin ilmaisua "paljon kiitoksia", ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kiitos?searchMode=all Arkisessa kielenkäytössä "kiitos paljon" on kyllä todella yleinen ilmaisu, vaikka se ei virallisesti olekaan hyvää suomea.
Löytyisikö mistään kirjasta sellaista runoa (nimeä en muista) mikä alkaa sanoin "Miten kauniina aurinko aamulla nousi, valkohattarat taivahan sinessä sousi… 542 Runon nimi on "Äitienpäivänä" ja sen on kirjoittanut Saara Heino. Se löytyy ainakin kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (1982) s. 118.
"Katsooko palomestari palotornin huipulta näkyykö jossain tulipalo? Kiipeävätkö palomiehet niitä portaita pitkin torniin?" Kysyy Onerva 3 vuotta, Kangasala 3014 Hei! Paloaseman torni on tarkoitettu paloletkujen kuivatusta varten. Asiasta kerrotaan kirjassa nimeltä Kangasalan VPK 125 vuotta. Kun paloasemaa rakennettiin, mietittiin tehtäisiinkö letkuja varten torni vai kuivauskaapit. Rakennettiin 23 metriä korkea torni. Joillakin paloasemilla palomiehet harjoittelevat kiipeämällä torneihin. Kirjastossa on lapsille tarkoitettu Arttu Juseliuksen kirja Ransu paloasemalla. Siinä Ransu Karvakuono tutustuu paloaseman elämään.
Ruoholahdenkatu 4:ssä toimi Kantaravintolat Oy:n omistama Riverboat musiikkibaari vuodesta 1987 eteenpäin 1990-luvun alkuvuosiin. Samassa osoitteessa toimi… 1340 Helsingin Sanomien aikakonetta tutkimalla löytyy jonkin verran tietoa. Riverboat mainosti lehdessä edullisia juomatarjouksiaan vielä 13.3.1992. Samana vuonna, jossakin vaiheessa yrittäjä vaihtui ja Riverboatin jälkeen toimi Ruoholahdenkatu 4:n tiloissa "kauhuravintola" Horror Club ainakin jo loppuvuonna 1992. 15.12.1992 paikka mainosti Stephen King -viikollaan esittävänsä Kingin kirjoihin perustuvia elokuvia. 8.1.1993 Horror Clubin illassa oli tulennielentää, jättiläiskuristajakäärme-esitys ja hirttoshow. Puolenyön maissa päästettiin irti kahlekuningas Mr. Halonen. 25.1.1992 alkaen vietettiin Dracula-viikkoa. Horror Clubin musiikkikeikoista oli ilmoituksia vielä vuoden 1993 aikana, viimeisin aikakoneen hakukoneella löytynyt 20.8.1993.…
60-luvulla Suomessa vieraili mahdollisesti tanskalainen laulajatar. Hän lauloi ravintoloissa, mutta teki ainakin yhden levytyksen. Laulussa lauletaan "tässä… 700 Hei,Kappale oli Jo Moutetin sävellys "Tämä maa" ja sen esitti tanskalainen Gitte (Gitte Henning). Oli single vuodelta 1961, jonka B-puolena Stormy weather.Levytyksen tiedot Fono-musiikkitietokannassa:http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?tekija=moutet+jo&ID=6364e17d-8464-44…
Olisin tiedustellut onko mistään saatavissa, tai edes olemassa, suomennosta Ueda Akinarin "Ugetsu monogatari" -teoksesta? Olen törmännyt niin Wikipediassa,… 1571 Käytettävissäni olevien lähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että Ugetsu monogatarista ei ole suomennettu kuin tuo nimi. Uedan kirjaa käsittelevän suomenkielisen Wikipedia-artikkelin teksti näyttäisi käännetyn jokseenkin suoraan englanninkielisestä Wikipediasta. Sivu on luotu maaliskuussa 2008; useimmat Ugetsu monogatari -maininnat, jotka Internetistä löysin, joko lainaavat tätä tekstiä tai pohjautuvat siihen, ja ne harvat, jotka eivät näin tee, ovat peräisin tätä myöhemmältä ajalta, joten nimisuomennos Kuutamon ja sateen tarinoita saattaa hyvinkin olla peräisin Wikipedia-tekstistä. 1970-luvulla tanskankielisestä lähteestä suomennetussa kirjallisuushistoriassa Kansojen kirjallisuus Ugetsu monogatarin nimi on käännetty muotoon Sateen ja…
Mihin perustuu kirkkoraamatun viimeisimmän raamatunkäännöksen (1992) mm. toisessa Mooseksen kirjassa ylipapin vaatetukseen ja pyhäkköteltan väliverhojen väriä… 1063 Tarkoitetaanko sellaisia tekstejä kuin 2. Moos. 36:35 ja 39:1-2? Vuonna 1933/38 käytettiin sanoja 1)punasininen 2)purppuranpunainen 3)helakanpunainen 4)(kerrattu) valkoinen Vuonna 1992 1)sinipunainen 2)purppurainen 3)karmiininpunainen 4)hieno kerrattu Heprealaisessa alkukielessä ko. kohdissa esiintyy itse asiassa neljäkin sanaa, jotka voidaan tulkita punaisen eri värisävyiksi (yksinkertaistetusti siirrettyinä latinalaisiin aakkosiin) tekelät argaman tola'at šani Näistä osa voidaan tulkita sekä substantiiveiksi että adjektiiveiksi, mikä selittänee sen, että kääntäjät (myös muissa kielissä) ovat tyytyneet pelkkään kolmeen värisävyyn. Eri vuosikymmenien poikkeavat käännösratkaisut voivat perustua osin siihen, että muinaisheprean sanojen…
Luin juuri Ann-Christin Antellin kirjat Puuvillatehtaan varjossa ja Puuvillatehtaan perijä ja ottaisinkin nyt vastaan suosituksia kaikenlaisista kirjoista… 383 1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa. Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen. 1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa…