Kysymykseen ei löytynyt suoraa vastausta mistään kirjasta, ja otin yhteyttä erääseen biologiin. Hänen mukaansa lehtiä on ehdottomasti enemmän kuin muurahaisia. Hän perusteli vastaustaan ekologian perussäännöllä, jonka mukaan tuottajien määrä on aina suurempi kuin kuluttajien. Näin on muurahaistenkin kohdalla, siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä elävien muurahaisten yhteenlaskettu massa on suunnilleen sama tai hiukan suurempi kuin nyt elävien ihmisten massa!
Hiukan samantyyppisiä kysymyksiä pohditaan Sakari Mäkelän kirjassa "Onko pisara pyöreä ja kuu keltainen - tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä" ja Martyn M. Goldwynin teoksessa "Kuinka kärpänen kävelee katossa ja muita kiperiä kysymyksiä".
Sue Graftonin Aakkosdekkareita eli Kinsey Millhone -sarjaa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 2017 menehtynyt Grafton ehti kirjoittaa sarjaan kaikkiaan 25 osaa eli kirjaimet A-Y, mutta niistä on suomennettu ainoastaan osat A-T. Suomennettujen osien lista löytyy mm. Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917503913, ja koko sarjalistaus löytyy Graftonin omilta verkkosivuilta osoitteesta https://www.suegrafton.com/bookshelf.php.
Suomennettuja osia on kyllä saatavilla kirjastoista. Tarkistin myös, että suomentamattomat osat löytyvät englanniksi joistakin Suomen kirjastoista. Kirjastot kaukolainaavat teoksia toisilleen, joten kannattaa tarvittaessa kysyä sitä…
Mainitsemistasi nimistä löytyy tietoa monista eri lähdeteoksista. Tässä vastauksessa on käytetty lähteinä seuraavia teoksia: Kustaa Vilkuna, Etunimet (4. uud. laitos 2005) ja Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999). Vastaukseen on kirjattu tiivistetysti se, mitä lähdeteokset nimistä kertovat.
SAIJA:
Sekä Kustaa Vilkuna että Pertti Lempiäinen pitävät nimeä Saaran kutsumanimenä. Saaralla ja Saijalla oli yhteinen nimipäivä vuoteen 1972. Sen jälkeen Saijan nimipäivä vaihtui äänteellisesti samankaltaisen Saila-nimen kanssa samaksi päiväksi 4.10.
RIINA:
Lyhentymä Katariina-nimestä. Lisäksi kutsumamuoto muistakin Riina-loppuisista nimistä (esim. Severiina). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Riinan Makrina-nimeen. Makrina, lat. Macrina,…
Laulu ei varmaankaan ole saanut nimeään Harjanteen Minttu-kirjojen mukaan.
Sen sijaan 1970-luvulla ilmestyneet Minttu-kirjat ovat näköjään inspiroineet vanhempia antamaan lapsilleen nimeksi Minttu tai Ville.
Nimien buumia elettiin 1980-luvulla, kuten väestörekisterikeskuksen etunimihausta ilmenee.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Siksi nimet ovat varmaan tulleet lauluntekijänkin mieleen 1984.
Helena Telkänrannan kirjassa Millaista on olla kissa (SKS 2023) todetaan, että kissat tarvitsevat henkilökohtaista tilaa. Lepopaikoista kissoille mieluisimpia ovat sellaiset, joissa voi levätä rauhassa korkealla tai toisaalta sellaiset, joihin pääsee sisälle näkymättömiin. Pahvilaatikko voi olla tällainen suojapaikka.
Ylen Hämmästy maailmasta -sarjassa on pohdittu, miksi kissa haluaa ahtautua laatikkoon. Siellä on kerrottu Hollannissa Utrechtin yliopistossa vuonna 2015 tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan laatikkoon vetäytyminen laski kissojen stressitasoa. Havaittiin, että jouduttuaan ristiriitatilanteeseen kissat mielellään häipyivät paikalta ja käpertyivät mahdollisimman pieneen tilaan, jossa saavat varmasti olla rauhassa.…
Yksi varteenotettava ehdokas kaivatuksi saduksi voisi olla Rudolf Koivun Sammakoksi noiduttu prinsessa.
Sadun alussa kuningas antaa kolmelle pojalleen kullekin kullatun jousen ja nuolen ja käskee heidän ampua nuolensa umpimähkään. Minne nuoli putoaisi, sieltä olisi jokaisen haettava itselleen puoliso. Nuorimman kuninkaanpojan osaksi koituu liitto ruman sammakon kanssa.
Sadun edetessä kuningas antaa poikien nuorille rouville tehtäviä. Heidän pitää paistaa kakku ja kutoa yhdessä yössä suuri seinäverho. Yön tultua sammakko muuttuu tytöksi ja palvelijoidensa avulla suoriutuu annetuista tehtävistä: kuningas pitää sammakon aikaansaannoksia parhaina. Lopulta kuningas käskee järjestää pidot, joihin poikien on tultava vaimoineen. Nuorimman pojan…
Elokuvan käsikirjoitus on Spede Pasasen, Jukka Virtasen ja Ere Kokkosen työtä. Virtanen toteaa elokuvan DVD-julkaisun kommenttiraidalla virnuillen: "Miksi luotinkaan Yrjänään - se on avainrepliikki meillä aina". Kysymys lienee käsikirjoittajien sisäpiirivitsistä. Kolmikon edesmentyä voi olla, että sen merkitys jää arvoitukseksi.
Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,…
Oopperoiden juonikertomuksia suomeksi löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Lazarus, John: Oopperan käsikirja (Otava, 2002, 3. uud. p.)
Heikkilä, Hannu & Venkula-Vauraste, Lea: Oopperaopas (Otava, 1976)
Sävelten maailma, osa 4 (WSOY, 1993)
Kuninkaasta kuninkaaseen eli suomalaisen oopperan tarina / toim. Tiina-Maija Lehtonen ja Pekka Hako (WSOY, 1987)
Kirjassa Ooppera : säveltäjät, teokset, esittäjät (Könemann, [2001]) kerrotaan esiteltävien oopperoiden juonet lyhyesti, mutta tämä yli 900-sivuinen järkäle sisältää myös muuta tietoa oopperoista sekä runsaasti kuvia ja nuottiesimerkkejä.
Juonikertomuksia löytyy muun tekstin lomasta myös Erkki Arnin kirjasta Tervetuloa oopperaan : johdatus jokamiehelle ja -naiselle (WSOY, 1996). Kirjan…
Naisten ja miesten alimmat avioliittoiät ovat perinteisesti poikenneet toisistaan. Suurimmillaan ero on ollut vuoden 1734 naimakaarilaissa. Mieheltä edellytettiin silloin 21 vuoden ikää, naiselta puolestaan vain 15 vuotta.
Vuoden 1930 alussa voimaan tulleessa avioliittolaissa puolestaan miehen avioliittoiäksi asetettiin 18 vuotta, naisen 17 vuotta. Avioliittoiästä saattoi kuitenkin saada erivapauden esimerkiksi raskauden tähden. Anomus tehtiin oikeusministeriölle, joka valmisteli päätöksen. Oikeusministeriön valmistelun jälkeen tasavallan presidentti teki lopullisen päätöksen erivapauden myöntämisestä. Vuonna 1988 lähtien luvan myöntäjäksi tuli oikeusministeriö tasavallan presidentin sijaan.
Enää mahdollisuutta erityisluvan saamiseen…
Mafi Taherehin Shatter me:n suomennoksesta ei ole ainakaan vielä tietoja. Taherehin kirjoista on tähän mennessä suomennettu ainoastaan Rakkaus suurempi kuin meri (A very large expanse of the sea). Poweless-niminen kirja on ilmestynyt kahdelta eri kirjailijalta. Mikäli tarkoitat Lauren Robertsin Powerless-trilogiaa, sen ensimmäinen osa ilmestyy suomeksi tänä vuonna. Sen kustantajan Sitruuna Kustannuksen sivuilla ilmestymisajaksi ilmoitetaan heinä-elokuun vaihde. Mikäli taas tarkoitat Elsie Silverin kirjaa Powerless, sen suomennoksesta ei ole tietoja. LähteetSitruuna Kustannus: Powerless https://sitruunakustannus.fi/products/powerless
Kyseessä saattaisi olla Toni Edelmannin laulu Lasinen vuori (teksti Aale Tynni). Tuntomerkit sopivat tähän lauluun, mutta laulun teksti kylläkin kuuluu: "Valhetta, valhetta, valhetta on kaikki laulut maan..."
Edelmannin itsensä esittämänä kappaletta on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain vinyylilevynä, mutta laulun on levyttänyt myös Eija Ahvo; CD:n nimi on Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja. Levyjen saatavuuden voit tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)
Jos nyt kuitenkin käy niin, ettei tämä ole se hakemasi laulu, niin toivottavasti lähetät etätietopalveluun uuden kysymyksen, jatketaan sitten asian selvittelyä!
Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti:
Vaakkoi
Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä…
Turun vanhoja puhelinluetteloita löytyy Turun kaupunginkirjaston maakuntaosaston varastosta. Kaikki luettelot löytyvät 1960-luvulta alkaen mutta sitä vanhempiakin löytyy, vanhin v. 1905. Voit mennä käsikirjastoon tilaamaan haluamasi puhelinluettolot ja saat ne sinne tutkittavaksesi. Niitä ei voi lainata.
Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (suomennnoksen alkusanat On laiva valmiina lähtöön) on alkujaan vanha arkkiveisu. Sävelmää on arveltu paitsi ruotsalaiseksi myös hollantilaiseksi, mutta ruotsiksi se julkaistiin jo 1700-luvun lopulla nimellä Till Österland vill jag fara.
Peppi-televisiosarjassa (1968-69) laulu esitettiin Astrid Lindgrenin muokkaamalla tekstillä ja nimellä Adjö lilla Pippi, adjö. Alkusanat ovat Till fjärran land skall du fara, långt bort till din söderhavsö.
Farväl, farväl on eri sävelmä, jonka Georg Riedel sävelsi Peppi Pitkätossun näyttämöversioon.
Arkkiveisusta ruotsinkielisessä Wikipediassa
Astrid Lindgrenin sanoittamat laulut
Till Österland -laulun alkuperäiset sanat
Adjö Pippi soinnut
Farväl, farväl -sävelmän…
Löydät turkinkieliset lastenkirjat kätevästi näin. Käytä tarkennettua hakua (linkki hakulaatikon alla). Kirjoita hakusanalaatikkoon * (asteriski), rajoita haku kirjoihin (Aineisto-pudotusvalikosta) ja lastenkokoelmaan (Kokoelma-valikosta). Kielivalikosta voit valita kieleksi voit valita turkin.
Alla olevassa linkissä on halutulos, lista turkinkielisistä lastenkirjoista, jotka kuuluvat tällä hetkellä HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ohjeita hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin
Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan.
Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja…
Autonomian aikaan Siperiaan karkotetuista suomalaisista löytyy edelleen pdf-muotoinen lista netistä. Linkki Listaan
Nettiarkistosta löytyy myös Alpo Juntusen tutkimus SUOMALAISTEN KARKOTTAMINEN SIPERIAAN AUTONOMIAN AIKANA JA KARKOTETUT SIPERIASSA 1983. Linkki tutkimukseen
Varsinkin kaunokirjallisuuden kääntäjillä on lähtökohtaisesti paljonkin vapauksia, ja heiltä jopa vaaditaan muun ammattitaidon ohella suurta luovuutta. Työ on siis jo perusluoneeltaan vaativaa tasapainottelua, ja kompromisseja syntyy väistämättä johonkin suuntaan. Käännettäessä toiselle kielelle menetetään alkuperäisestä käytännössä aina jotakin, vähintäänkin vivahteita ja sivumerkityksiä.Kysymykset, jotka liittyvät käännöksen näennäiseen uskollisuuteen tai vapauteen, ovat paljon pohdittuja käännöstutkimuksen alalla. Usein ajatellaan, että käännöksen pitäisi pyrkiä siirtämään alkuperäinen merkitys ja tyyli uusille lukijoille. Siksi kirjaimellinen suomennos ei käytännössä tekisi oikeutta alkuperäiselle tekstille: lopputuotteen pitäisi olla…
