Tutkimastani Turkki-kirjallisuudesta en löytänyt "roomalaisten eli Rumin maan" nimestä johdettua suomenkielistä nimitystä alueen asukkaille. Paavo Hohti puhuu Bysantti : tuhat draaman vuotta kirjassaan "Rum-sultanaatista", mikä kaiketi riittäisi perusteeksi nimittää sen väestöä "rumilaisiksi". Toisaalta, sen vanhan Rumelia-nimen perusteella voisi yhtä lailla ajatella mahdolliseksi kutsua heitä "rumelialaisiksi", mutta – kuten sanottu – aluetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei vastaani tullut sen paremmin rumilaisia kuin rumelialaisiakaan eikä ylipäänsä minkäänlaista muutakaan omaa nimeä "Rumin maan" nykyisille asukkaille.Kirjallisuutta: Paavo Hohti, Bysantti : tuhat draaman vuotta Tom Kankkonen, Turkki : Eurooppaa…
Sävellyksestä ei ole julkaistu sovitusta nimenomaan pianolle ja huilulle. Love Kustannuksen julkaisemasta virallisesta partituurista löytyvät kaikkien levytyksellä käytettyjen soitinten osuudet. Melodianuotinnoksia yleensä vain sointumerkeillä löytyy yläasteen ja lukion oppikirjoista. Musescoressa on saatavilla sopraanosaksofonille tarkoitettu melodianuotinnos."Aamu lakeuksilla" Finnassa:(Nimeke/otsikko alkaa:aamu lakeuksilla) | Hakutulokset | Finna.fi
Tässä taitaa olla etsimäsi sarja:
Helen Oxenburyn kuvakirjasarjassa on kirjat Balettikoulussa, Autoajelulla (poika tosiaan oksentaa), Ravintolassa, Lääkärissä ja Leikkikoulussa. Tosin ainakin meidän kirjastossamme Balettikoulussa kirjan reunaväritys on vaaleansininen. Sarja on Minä itse -kirjat.
Kannattaa mennä käymään siinä kirjastossa, josta levyt lainasit ja selvittää asia siellä. Jos levyt ovat olleet sinulla jo kuukauden, kannattaa lainat myös uusia, ettet joudu maksamaan myöhästymismaksuja.
Mikään ei esimerkiksi Wikipedian tietojen mukaan viittaa siihen, että Etiopiassa syötäisiin lihaa sen kummemmin raakana kuin esimerkiksi Suomessa. Ennemminkin lihaa syödään vähemmän (sianlihaa ei ollenkaan esim. maan kristillisessä perinteessä) ja kasviksia syödään enemmän kuin Suomessa.
Vantaan kirjastoissa on käytössä erilaisia tietokoneiden varausohjelmia. Netin kautta käytettävä varausohjelma vaatii kirjastokortin.
Monissa kirjastoissa on kuitenkin niin paljon koneita, että etukäteisvarausta ei tarvita. Jos vierailija haluaa kuitenkin varmistaa pääsynsä tietokoneelle, hän voi soittaa etukäteen kirjastoon, niin virkailija tekee varauksen koneelle. Lisäksi monessa kirjastossa on langaton wlan-yhteys omille mobiililaitteille.
Kirjastojen puhelinnumerot ovat seuraavat:
Hakunilan kirjasto 09 8393 0805
Koivukylän kirjasto 09 8392 4510
Lumon kirjasto 09 8393 2251
Länsimäen kirjasto 09 8393 1017
Martinlaakson kirjasto 09 8393 4944
Mikkolan kirjasto 09 8393 2256
Myyrmäen kirjasto 09 8393 5554
Pointin kirjasto 09 8392 1084…
Voit varata aineistoa mistä tahansa HelMet-kirjastosta lähetettäväksi valitsemaasi toiseen HelMet-kirjastoon. Voit tehdä varauksen itse HelMet-verkkokirjaston kautta ( www.helmet.fi ). Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin. Mikäli sinulla ei ole korttia ja/tai pin-koodia, saat ne käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa (ota mukaan kuvallinen henkilötodistus). Varauksenkin voit tietysti tehdä myös paikan päällä kirjastossa tai soittamalla kirjastoon.
Varaus maksaa 0,50 €.
Suomen pankin nettisivulla voi tutkia valuuttakursseja eri aikaväleillä.
http://www.suomenpankki.fi/ >
Tilastot > Valuuttakurssit > Kuviot
Tilastot > Valuuttakurssit > Taulukot jne.
Kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta voi hakea esim. sanayhdistelmällä antenna systems, jolloin saa joukon englanninkielisiä viitteitä. Uusimmasta päästä on esim. Foundations of Atenna Engineering http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PSXGF6GVI9GJTRRIKHEQ9BEV6SB8BCMFU… , jota on Oulun yliopiston kirjastossa. Sisällysluettelo on viitteen tiedoissa. Yliopistojen kirjastoista voi pyytää teoksia kaukolainaksi, kustannukset ovat 10-12 euroa.
Mainitsemasi kaltainen ongelma on ilmennyt satunnaisesti muillakin asiakkailla. Vikaa tutkitaan, mutta näyttää siltä, että useimmissa tapauksissa ongelma on poistunut kirjautumalla ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään.
Jos tämä ei auta, kannattaa kirjautua omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta ( http://luettelo.helmet.fi/ ), koska siellä ongelmaa ei tiettävästi ole.
Pahoittelen viasta aiheutuvaa haitta.
Hyvä paikka löytää sopivia hakusanoja englanniksi (myös ruotsiksi) käännettyinä on Finto.fi. Siellä analyysimenetelmät on käännetty methods of analysis, http://finto.fi/kauno/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fyso%2Fp6085 Tällä hakusanalla löydät osumia esim. Finna.fi:stä, jossa on tieteellisten kirjastojen aineistoa myös, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=methods+of+analysis&type=AllFields&limit=20.
Tietysti näissä on se ongelma, että ne ovat minkä tahansa aineiston analyysia, mutta jos sinulla on jokin tietty ala mielessäsi, voit käyttää hakusanoina sitä ja tätä methods of analysis -termiä.
Kyseessä lienee Helvi Hämäläisen runo, jossa "Jänis ruusu päässä vaeltaa kukkamaassa...". Runon nimi on Runoilijan uni ruusupensaikossa ja se on julkaistu kokoelmassa Voikukkapyhimykset (WSOY, 1947). Runo sisältyy ainakin Hämäläisen Valitut runot -kokoelmiin vuosilta 1981 ja 1987.
Mikäli tarkoitat koko tuotannolla listaa, jossa näkyisi myös yksittäisten runojen nimet, en sellaista listaa löytänyt.
Carlos Toron sävellys "Meidän hehkuva hiillos" on ainakin Tarja Lunnaksen kokoelman Kaikki parhaat (BMG) vuoden 2001 painoksessa. Alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta "La belleza" ei löydy nuottia."En antaa muuta voi" on alun perin Maurice Jarren sävellys "Adieu à la nuit". Howard Greenfieldin sanoittama englanninkielinen versio tunnetaan nimellä "The World Will Smile Again". Juha Vainion sanoittamasta suomenkielisestä versiosta on vain nuottikäsikirjoituksen valokopio Musiikkiarkistossa. Sitä ei lainata kotiin. Kirjastoilla ei ole nuottia muunkielisistä versioista. Musescore-sivustolta löytyy pianosovitus Jarren alkuperäisestä sävellyksestä."Kuumat tuulet" löytyy Rauno Lehtisen sävellyskokoelmasta Muuttuvat laulut (Warner, 1995 /…
"Suomen virallinen tilasto" on nimeke, jonka alla Tilastokeskus julkaisee lukemattomia sarjoja - osa niistä liittyy väestöön. "Suomen tilastollinen vuosikirja", jota löytyy Helsingin pääkirjastosta useilta vuosikymmeniltä, on tavallaan monien sarjojen tiivistelmä, josta löytyy varsin paljon väestötietoa.
Tilastokeskus julkaisee myös erillisiä yksinomaan väestöä käsitteleviä sarjoja, joiden nimet ovat eri aikoina vaihdelleet suuresti, tällä hetkellä ilmestyvät
esim. sarjat "Väestönmuutokset kunnittain" sekä "Väkiluku kunnittain". Erilliset väestötilastot löytyvät parhaiten Tilastokeskuksen omasta kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.stat.fi/.
Viestintäalalla kilpailu työtilaisuuksista on kovaa, koska eri viestinnän oppilaitoksissa koulutetaan viestinnän osaajia liikaa suhteessa avoimiin työpaikkoihin.
Tällä hetkellä (2011) työllistetynä paikan saaminen lienee ainoa vaihtoehto päästä työmarkkinoille, oppisopimuspaikkoja ei alalla ole. Ota yhteyttä oman kotipaikkakuntasi työvoimaviranomaisiin.
Googlettamalla "akateemiset rekrytointipalvelut" löydät palveluita, joissa on viestinnän alan työpaikkoja. Freelancerinä työskenty on toinen hakeutumisvaihtoehto toimittajan töihin.
Hyviä tiedonlähteitä aloittelevalle toimittajalle:
Lintula, Anni & Valkama, Meri: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas (Ajatus-kirjat 2009), jonka löydät Frank-monihaun tai Linda-tietokannan kautta…
Tämä 13-osaisen animaatiosarja on suurimmaksi osaksi elokuvaohjaaja ja animaattori Heikki Partasen työtä (ohjaus, kuvaus, käsikirjoitus ja animaatio). Nämä tiedot ja tiedot myös muista tekijöistä löytyvät kansallisfilmografia Elonetin sivuilta:
http://www.elonet.fi/fi/haku#/k%C3%A4yt%C3%B6skukka
Tarkempia tietoja ei valitettavasti löytynyt.
Hei!
Voit muuttaa äänilevysi digitaaliseen muotoon Ylöjärven pääkirjastossa. Digitointi tapahtuu tietokoneen kautta Audacity-ohjelmaa käyttäen. Kirjaston levysoitin on mallia Luxman PD-291 ja se on varustettu Audio-Technica at-95e-äänirasialla.
On puolimahdotonta selvittää 40 vuotta vanhan (mainos)pinssin tarinaa, mutta ajankohta huomioiden kyseessä voisi olla tamperelaisen paikallisradion Radio 957:n suursuositun Tule ja Puserra -ohjelman mainospinssi. Ohjelma niille, "”jotka eivät olleet saaneet perjantaina”, saattaisi olla luonteva selitys Suosikin tapauksessa, tai kenties luontevampi kuin maksamakkaratuubin sloganina käytetty Tule ja puserra, kuten joku on muistellut Facebook-ryhmässä. Mutta tiedä häntä, taisi Kallen mätitahnakin olla nuorisolehtien vakiomainostajia. Hyvä heitto se on molemmissa (kaikissa?) tapauksissa. Aristoteleen kantapää -radio-ohjelman Facebook-ryhmän keskustelu.Paritusohjelma sekoitti Tampereen liikenteen. HS 24.1.2017.
