Etsimästäsi teoksesta Dictionary of symbols and imagery (Ad de Vries & Arthur de Vries, Elsevier) on ilmestynyt useita painoksia.
Teos kuuluu joidenkin yliopistokirjaston kokoelmiin, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastossa ko. teos on, mutta vain lukusalilainana. Teos on tilattavissa kaukolainaan ainakin Kuopion Varastokirjastosta. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossasi.
Teoksen saatavuuden yliopistokirjastoissa voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannasta.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1106676
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita -sarja sijoittuu ajallisesti 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Sarjan osat Nimettömät, Mustasukkaiset, Lipunkantajat, Sidotut ja Parittomat ovat saatavilla cd-äänikirjoina. Marja Hiltusen Koivikon Agatha -sarja kuvaa 1900-luvun alun maaseutuympäristöä. Sarja on saatavilla e-äänikirjana https://www.ellibslibrary.com/collection/0/hiltunen%20marja
Hei,
Tällä hetkellä Raahen kirjastoissa ei ole käytössä ohjelmaa, jolla pystyisi muuttamaan VHS-kasetit DVD:lle. Pääkirjastossa digitointimahdollisuus on joskus ollut ja tätä vanhaa tietoa saattaa löytyä netistä.
Pyhäjoen kirjasto on lähin kirjasto missä voi digitoida omatoimisesti VHS-kasetteja. Kannattaa olla sinne etukäteen yhteydessä ja varmistaa millaisia leyvjä kannattaa ottaa mukaan ja kuinka kauan pitää varata aikaa digitointiin.
Kirjastojen lisäksi internetistä löytyy kaupallisia yrityksiä, jotka digitoivat VHS-kasetteja.
Tässä on linkki Pyhäjoen kirjaston sivuille https://www.pyhajoki.fi/kirjasto/palvelut
Netistä löytyvän tiedon mukaan Ekoelo-lehden viimeinen numero on 6/2018. Helmet-kirjastoista Ekoelon numerot on kaikki jo poistettu, vaikka nimeketietue haulla löytyykin.
Finna.fi-palvelusta selviää, että Kansalliskirjastossa on erikoislukusaliin tilattavana ja saatavissa numerot 1/ 2012 ja 1-6/2013. Huomautuksissa kerrotaan, että "Ei vuosi- eikä numerotasoista seurantaa vuodesta 2014". Tässä linkki Finnan hakutuloksiin Ekoelo.
Salon pääkirjastossa lehteä näyttäisi olevan saatavilla numerosta 1/2014 eteenpäin. Salossa käy Vaski-kirjastojen kortti tai tarvittaessa voit tehdä kaukolainapyynnön Helsinkiin niistä numeroista, joita ei Kansalliskirjastosta saa. Kaukopalvelu
Lehtiluukku.fi:n kautta voi ilmeisesti ostaa lukuoikeuden…
Löysin Lot-Art huutokauppasivustolta tiedon: "The machine was produced in Clydebank, Scotland. Ca 1915 to 1920" Linkki sivulle.International Sewing Machine Collectors sivusto voisi vahvistaa tiedon. Linkki sivulle.
Tohtoripromootioista julkaistaan omia juhlajulkaisujaan, jotka saattavat sisältää puheitakin. Näitä voi etsiä kirjastossa esim. Linda-tietokannasta joko itse tai pyytää virkailijaa tekemään tiedonhaun. Sopiva hakulauseke voisi olla Lindan perushaussa: promootio and ("helsingin yliopiston" or "turun yliopiston"). Hakutyypiksi valitaan komentohaku.
Toki puheita sisältäviä promootiojulkaisuja voi myös kysyä suoraan yliopistoista. Vaihdenumerot yliopistoihin ovat: Helsingin yliopisto p. (09) 1911, Turun yliopisto p. (02) 333 51 .
Valitettavasti varauksen noutopaikan muuttaminen itse HelMet-aineistohaun kautta ei ole mahdollista. Varauksen noutopaikan voi vaihtaa joko soittamalla kirjastoon tai kirjastossa käydessään pyytää virkailijaa muuttamaan noutopaikka.
Jos varattu aineisto on jo matkalla asiakkaalle tai odottaa noutoa -tilassa niin noutopaikan muuttaminen ei onnistu edes kirjastossa. Silloin ei auta muu kuin hakea aineisto ensiksi valitusta noutopaikasta tai tehdä uusi varaus.
1. Helmet-kirjastokortin saat saman tien mukaasi. Lisätietoja kortin hankkimisesta täältä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
2. Voit tilata muista Helmet-kirjastoista materiaalia. Varauksen hinta on 0,50 €. Lastenaineiston ja alle 18-vuotiaiden lainaajien varaukset ovat maksuttomia. Lisätietoa täältä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tervetuloa asiakkaaksi!
Onnistuin löytämään ainoastaan tässä linkissäkin mainitsemaa kirjaa "I vaekstens vold" ruotsiksi. Sen on ilmestynyt 1979 ja ruotsinkielinen nimeke on "I tillväxtens våld : ekologi och religion". Voimme tilata kirjan kaukolainana tänne Kirkkonummen kirjastoon.
Kappale Lazzarella (Säv. Domenico Modugno) sisältyy nuottikokoelmiin, jotka löytyvät myös Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta:
Hitit : iskelmän 50-luku
Suosittuja ikivihreitä 2.
Näihin sisältyvät sanat ja sointumerkit.
En löytänyt muuta lastenkirjaa, jossa päähenkilön nimi on Lippe kuin Villit pajunkissat. Siinä ei kuvauksen mukaan esiinny imuria enkä pysty tarkistamaan asiaa, koska kirja ei ole kirjastossa hyllyssä. Imureita on kirjoissa, esim. Sanna ja pölynimuri -kirjassa, mutta siinä ei tuo muu kuvaus tunnu osuvan. Sägynaluskansa - hetki ennen imuria taas on aika tuore kirja.
Muita imuri-kirjoja Finna.fi:ssä kannattaa selata, ehkä joku niistä on etsimäsi.
Tunnistaisiko joku lukijoistamme kirjan?
Kysymääsi teosta ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi kappale Laurea Otaniemen kampuskirjastossa. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat https://www.laurea.fi/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot-ja-aukioloajat/
Tekoälyn kasvavaa sähkökulutusta on laskettu monissa artikkeleissa. Arviointia vaikeuttaa se, että monista malleista ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Eri tekoälymallien ja niiden versioiden kulutus voi vaihdella hyvinkin paljon. Myös kyselyn pituus ja vastauksen koko vaikuttavat kulutukseen. Epoch AI:n ja Kanoppin tuoreissa artikkeleissa arvioidaan ChatGPT:n kulutusta, kun kyseessä on yksittäinen, pääasiassa tekstipohjainen kysely. Molemmat antavat samansuuntaisen arvion kulutuksesta. Kanoppi vertaa tätä tavalliseen Google-hakuun, ja toteaa ChatGPT kulutuksen olevan lähes kymmenkertainen.Epoch AI:n artikkelin mukaan ChatGPT:n vastaus kuluttaisi 0,3 wattitunnin verran sähköä. Artikkelin kaavio suhteuttaa tätä muuhun sähkönkulutukseen. Sen…
Kirjallisuusarvosteluja -lehti sisältää 14 kotimaisessa sanomalehdessä ilmestyneet kirja-arvostelut. Turun kaupunginkirjastossa tätä lehteä on vuodesta 1973 lähtien, ja sitä voi käyttää pääkirjaston käsikirjastossa. Osoite on Linnankatu 2, 2. kerros.
Voit mennä Turun kaupunginkirjaston osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto/
ja siitä eteenpäin verkkokirjastoon.
Klikkaa vasemman reunan Haku-painiketta.
Valitse asiasanaksi Luokka, ja luokkatunnukseksi 82.2
(joka on suomenkielinen lyriikka), sekä valitse kieleksi ruotsi. Kun olet käynyt läpi hakutuloksia, voit suorittaa uuden haun: tällä kertaa luokkatunnus on 82.31 (ruotsinkielinen lyriikka), ja kieli on suomi.
Näillä kahdella haulla löydät esim. ajankohtaisen Johan Ludvig Runebergin teoksen Elgskyttarne : nio sånger = Hirvenhiihtäjät : yhdeksän laulua.
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama…
HelMet-verkkokirjastoa selattaessa kirjan kohdalla oleva teksti ”hyllyssä” tosiaan tarkoittaa, että kirja on hyllyssä siinä kirjastossa, jonka kohdalla teksti lukee. Jos teet kirjasta varauksen, kirja voi olla tilassa ”hyllyssä” muttei välttämättä siinä kirjastossa, josta haluat kirjan noutaa. ”Hyllyssä” merkitsee silloin, että kirja on hyllyssä sen omistajakirjastossa. Varaus on noudettavissa, kun omissa tiedoissa kirjan kohdalla lukee ”odottaa noutoa”. Tämä on kieltämättä hiukan hämäävää.
Internetin kautta varattaessa kirjoja ei haeta useinkaan aivan saman tien hyllystä. Varaukset sisältävä hakulista otetaan joitakin kertoja päivässä, jolloin varatut kirjat poimitaan hyllystä. Pienissä kirjastoissa lista otetaan yleensä harvemmin kuin…
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan "Kontu: Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran neuvontalehti" ilmestyi Joensuussa Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisemana vuosina 1956 - 1969.
Vuosina 1974 - 1980 lehti ilmestyi nimellä "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen tiedote" Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen julkaisemana ja vuosina 1984 - 1994 lehden nimi oli "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen neuvonta- ja järjestölehti". Kyse on siis samasta lehdestä, mutta sen alaotsake muuttui vuosien aikana.
Lehden julkaisutietoja voi tarkastella Fennicasta, johon pääsee alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
Espoon Sellon kirjaston Pajassa on laite tähän tarkoitukseen. Lisää tietoa ja ajanvarausnumero löytyvät alla olevasta Helmetin linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
