Kyllä niitä on järjestetty. Suosittelen ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, joka seuraa alan konferensseja ympäri maailman. http://www.fla.fi/
puh. 09-6221 340.
Kirjastot.fi sivuille on koottu linkkejä virtuaalikirjastoista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=312 sekä jonkin verran tietoa kirjastoalan konferensseista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=504 .
Sekä Luukkaala, että Pasa löytyvät ainakin Fonectan puhelin-
luettelon Pirkanmaan-osan kartasta. Samoin Kangasalan maasto/peruskartoista, kuten myös Kangasalan pitäjän
kartasta vuodelta 1915 (kirjastomme takahuoneen seinällä).
Sijainti on Suntinmäessä Suoraman-, Ahulin ja Kirkkojärvien
välisellä alueella, jota halkoo nykyään melko pitkä Luukkaa-
lantie (tämä tie näkynee kaikissa vähänkin tarkoissa kartoissa).
Pikaisesti tutkin muutaman paikallisen kirjan ja Kangasalan Joulu-lehden tietokannan saadakseni kylästä lisätietoa.
Ei onnistunut, mutta jos kesällä poikkeatte, niin voidaan katsoa tarkemmin. Tervetuloa suvun vanhoille asuinsijoil-
le.
Tietoa penkkiurheilijan profiilista saattaisi löytyä seuraavista tutkimuksista, jotka löytyvät Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon MIX tietokannasta:
Marjamaa, Timo / Kotimaisen jalkapallon mielikuvat, niiden hallinta ja vaikutukset,v.2007, pro gradu
Liljaniemi, Matti / Urheilukatsojien kulutuskäyttätymiseen vaikuttavat tekijät - Case HPK. Hki 2004, pro gradu
Jääkiekkoilta Turussa : tutkielmia kiekkoyleisöstä / Anu-Hanna Anttila & Hannu Ruonavaara (toim.) Julk. Turun yliopisto, 2001
Asiasanoina haussa käytetty: urheilu yleisö, urheilu viihde, urheilu kuluttajakäyttätyminen
Asiasanat löytyvät Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
SLU:n sivuilta löytyy raportti Kansallinen liikuntatutkimus,…
Johanna Jääsaaren kirja Yle yleisöjen ehdoilla ?: tutkimus suomalaisten television nykytilaa ja tulevaisuutta koskevista arvostuksista ei valitettavasti kuulu HelMet-kirjastojen valikoimaan.
Kirjaa on hankittu Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon. Saatavuuden voit tarkistaa Helkasta http://finna.fi.
Zachris Topelius on kirjoittanut tarinan Raahen poika, joka kertoo August Maksimilian Myhrbergistä. Tässä tarinassa on m.m. kohta, missä poika haluaa lentää ja tarttuu tuulimyllyn siipeen ja nousi korkealle, mistä hän sitten putosi alas ja käsivarret menivät poikki.
Tarinan voi lukea esimerkiksi kirjasta Topelius: Lukemisia lapsille – ensimmäinen osa. WSOY, 1982.
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Lehtiartikkeleita voi kotoa käsin hakea Artosta (kotimainen artikkeliviitetietokanta). Toinen käytössämme oleva artikkeliviitetietokanta on Aleksi, mutta se ei ole vapaasti internetissä käytössä vaan vaatii jalkautumisen kirjastoon.
Molemmat tietokannat ovat viitetietokantoja ja niissä oleva aineisto on elektronisessa muodossa ainoastaan osin.
Etsittäessä artikkeleita Artosta, asiasanan brändit lisäksi kannattaa käyttää myös sen rinnakkaistermejä: brandit, merkkitavarat, mielikuvat, tavaramerkit.
Arton perushakuun pääsee osoitteesta: https://finna.fi > haku.
Kun hakusanat laatikkoon kirjoittaa brändit ja painaa hae, saa reilun kokoisen hakutuloksen. Hakua voi ja kannattaa tämän jälkeen tarkentaa sivun oikeasta…
Arkistosta löytyi aiempi vastaus samaan kysymykseen, jonka itse olitte esittäneet. En löytänyt eri lähteistä toista tietoa, joten vastaus lienee pätevä. Linkki vastaukseen : http://www.kysy.fi/kysymys/mita-kuuluu-kahdeksan-surmanluodin-lapsinayt…
Iitin kunnankirjasto kuuluu Kyyti-kirjastoihin ( http://www.kyyti.fi/kirjastot ), joten voit käyttää Iitin kirjastokorttia missä tahansa Kyyti-kirjastossa, siis myös Kouvolassa. Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
Tässä olisi muutama ehdotus. Linkkien takaa löytyvät teosten esittelyt Kirjasammossa.
Jacqueline Kelly: Luonnonlapsi Calpurnia Tate
kertoo 11-vuotiaasta Calpurniasta, jonka isoisä on kasvitieteilijä. Tarina sijoittuu 1800-luvun viimeiselle vuosikymmenelle Yhdysvaltain eteläosassa. Calpurnian suhde isoisään muuttuu, kun tämä rohkaisee lapsenlastaan tutkimaan kasveja - tuohon aikaan tiede oli lähinnä miesten valtakuntaa, ja tytöiltä odotettiin vain kotitaloustaitojen oppimista ja naimisiinmenoa.
Calpurnia uhmaa ympäristön normeja ja suuntautuu intohimoisesti uusien kasvilajien etsintään. Myös Charles Darwinin evoluutioteoriaa ja siihen kohdistuvia ennakkoluuloja sivutaan. Kirja on hieno kasvutarina, yhteiskunnallisen ja sukupuolten…
Evakkojen muistamiseksi liputettiin 20.4.2025, jolloin tuli kuluneeksi 85 vuotta Karjalan liiton perustamisesta. Aloitteen liputuksesta oli tehnyt Karjalan liitto. Ainakaan toistaiseksi päivää ei ole merkitty vakiintuneiden liputuspäivien luetteloon.Valtakunnallisista liputukseen liittyvistä asioista päättää sisäministeriö. Sisäministeriölle tehdään vuosittain liputuspäiväesityksiä monista asioista. Liputusasioiden luonteeseen on kuulunut, että esitykset saattavat olla vireillä melko pitkään ministeriön harkitessa mahdollisuuksia uusien liputuspäivien vakiinnuttamiseen. Harkitessaan asiaa ministeriö pyrkii ottamaan huomioon Suomen lippu -komitean jo 1970-luvulla ilmaiseman kannan, että uusien liputuspäivien tulisi olla aiheeltaan…
Kyseessä voi olla jonkin agrobakteerin (Agrobacterium radiobacter tai Agrobacterium tumefaciens) aiheuttama kasvitauti. Tarkempaa määritystä ei pysty tekemään kuvan perusteella.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voi hakea tämän tyyppisiä teoksia asiasanalla opinnäytteet (kannattaa kenties kokeilla myös asiasanahakua kirjallinen viestintä taikka kirjallinen ilmaisu).
Suurin osa tosin on yliopistotasoisen tutkimuksen oppaita, mutta esim. Hanna Järventaustan Tutkimalla oppii : tutkimuksenteko-opas antaa vinkkejä suppeampienkin kirjallisten töiden tekoon.
Myös verkosta löytyvistä opiskelutekniikan oppaista saattaisi olla apua, niitä löydät mm. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta luokasta 38.3 (esim. Tuumasta tekstiksi : perusopas seminaari ja opinnäytetyön tekijälle voisi olla hyödyllistä luettavaa, vaikka onkin vähän edistyneemmille…
Varhaisimmat löytämäni julkaisut ovat 1970-luvulta: äänite (LP- ja C-kasetti) "Laulujeni Lappi" vuodelta 1973 (Finnlevy, esittäjänä Mieskvartetti) ja nuotti "Laulujeni Lappi" vuodelta 1976 (Musiikki Fazer FM05883-4). Laulu "Meidän Lappimme" sisältyy näihin julkaisuihin.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Laulun nimi on "Sammuva hiillos". Se alkaa: "Tuijotan hiileen himmenevään". A. Aimo, joka äänitti kappaleen Dallapé-orkesterin kanssa vuonna 1935, laulaa vain toisen säkeistön, joka alkaa: "Ruuduissa kasvaa kukkia jään". Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty M. Maja, joka on eri henkilöiden yhteinen pseudonyymi. Yksi näistä henkilöistä on Martti Jäppilä.
Laulun ovat levyttäneet myös Aikamiehet (1967) ja Arttu Suuntala (1971).
A. Aimo: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=NpMel_A9P3k
Arttu Suuntala: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Vl9Wa6Q_7Do
Maja, M. Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000183771
Fenno : suomalaiset…
Käytettävissämme olevista tietolähteistä ei valitettavasti löytynyt mitään tietoa ko. taiteilijasta. Koska asiaa on selvitetty jo Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, on varsin vaikea sanoa mistä tietoa voisi seuraavaksi yrittää etsiä. Teidän kannattaisi ehkä kääntyä jonkin huutokauppakamarin tai taidearvostelijan puoleen. Arviointi on usein maksuton.
Sivulta http://www.tarinatalo.fi/antiik_arvpyy.asp
voit lähettää arviointipyynnön joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Bukowski
http://www.bukowski.fi/index.php?page=25&togglelang=1
Hagelstam
http://www.hagelstam.fi/index2.php?lang=fi
Myös muutamat sisustus- ja antiikkilehdet arvioivat taidetta hyvälaatuisten kuvien perusteella, esimerkkeinä Glorian antiikki ja Avotakka.
Nimitilastoja voi hakea Väestörekisterikeskuksen nimitietokannasta. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Saija Nimisiä on merkitty väestötietorekisteriin
vuosina 1960-79 2013 kpl
vuosina 1980-1999 1639 kpl
vuosina 2000-2006 116 kpl
ja vuonna 2007 2 kpl
Etsit varmaan nimenomaan laulujen sanoja ja nuotteja? Kotkan kaupunginkirjastossa näyttää olevan ainakin pari kirjaa, joissa on jonkin verran Piae cantiones -ruotsinnoksia:
Cederlöf, Egil: ”En visa vill jag sjunga” (Fazer, 1978)
”Stora sångboken” (Svenska folkskolans vänner, 2001)
Muita kirjoja, joista Piae cantiones -lauluja löytää, ovat esimerkiksi seuraavat:
”En visa vill jag sjunga: 192 finländska visor och sånger” (Fazer, 1978)
”Julens önskesångbok” (Fazer Musik, 1993)
”Ljudande sträng: körsånger för sopran- och altröster” 1 (Fazer, 1980)
”Piae cantiones: gamla kyrko- och skolsånger” (Musik Fazer, 1972)
Edellä mainittuja on mahdollista saada Kotkaan kaukopalvelun kautta. Kotkan kaukolainauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://…
Kyseessä on todennäköisesti Cheekin Liekeissä. Kappale oli listahitti vuonna 2008, jolloin se oli Suomen virallisen latauslistan kärkipaikalla yhdeksän viikkoa ja valittiin The Voicen viralliseksi kesähitiksi. Musiikkivideon voit katsoa esimerkiksi täältä: http://www.youtube.com/watch?v=vYbNmHk5jnA
