Yliopistokirjastojen kokoelmista (LINDA-tietokanta) löytyy tieto, että etsimäänne teosta on vain Kuopion yliopiston Psykiatrin osaston/laitoksen käsikirjastossa ei-lainattava kappale. kirja löytyy myös Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kokoelmista, mutta sielläkin teos ei ole lainattavissa, luettavissa kylläkin.
TAYS:n kirjaston yhteystiedot löydätte verkkosivulta
osoitteessa :http://www.pshp.fi/kirjasto/yhteystiedot/index.htm
Frank-monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py) mukaan suomalaisista yleisistä kirjastoista ei myöskään löydy lainattavaa kappaletta
Mikäli haluatte tilata lainattavaksenne teoksesta kappaleen ulkomailta voitte jättää kirjastoomme kaukopalvelupyynnön verkkosivuillamme osoitteessa http://www.…
Diabolosta kerrotaan Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Diabolo
Katso myös http://www.diabolotricks.com/
Ainakin Markku Aulangon kirjassa Sirkustaitojen käsikirja selitetään diabolon perustekniikka.
Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteys suoraan Matkahuoltoon ja pyytää heiltä kortin teknisen suunnittelijan tai järjestelmän yleisen suunnittelijan yhteystiedot - kummasta olet kiinnostunut?
Matkahuollon kotisivulla kortti on esitelty hyvin lyhyesti (http://www.matkahuolto.fi/frameset_3a.htm).
Älykorteista julkisen liikenteen käytössä löytyy tietoa seuraavista kirjoista: Korte, Sirpa: Julkisen liikenteen älykorttijärjestelmät. Liikenneministeriö, Helsinki, 1997.
Korte, Sirpa: Katsaus kotimaisiin joukkoliikenteen älykorttijärjestelmiin. Liikenneministeriö, [Helsinki], 1996.
Espoon kaupunkikorttiselvitys/ Espoon kaupunki, Unicom Consulting. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo, 1995.
Nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista,…
On mahdollista pyrkiä vaihto-oppilaaksi lyhyemmäksikin aikaa kuin lukuvuodeksi. Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto tarjoaa vaihto-oppilaspaikkoja esim. neljäksi viikoksi ja kolmeksi kuukaudeksi http://www.ssyl.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1&Itemid=2
Suomen Kustannusyhdistys ry:n nettisivuilta löytyy tieto, että vuonna 2010 julkaistiin 1071 lasten- ja nuortenkirjaa Suomessa. Ohessa linkki kyseisille nettisivuille:
http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?reportNam…
Tilastotiedot on kerätty yhdistyksen jäseniltä. Kaikki kustantamot eivät kuulu yhdistykseen, mutta jäsenkustantamot vastaavat noin 80 %:sta maan kaupallisesti kustannetuista kirjanimikkeistä. Sikäli luku antaa varmasti hyvin suuntaa.
YLE TV2 alkoi esittää Pikku Kakkosta 11.1.1977. Aluksi ohjelma tuli kolme kertaa viikossa ja jaksot olivat puolen tunnin mittaisia. Vanhojen Pikku Kakkosten juontoja voi katsella Elävästä arkistosta. Lisää tietoa vanhoista YLE:n ohjelmista löytyy esim. Rouva Ruudun TV-palstalta Muistikuvaputki | yle.fi
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyi 7.5.1989 lehdestä työpaikkailmoitus, jossa haettiin kokkeja ja tarjoilijoita kesäkuussa avautuvaan Brasserie Coq au Vin -ravintolaan. Ilmoituksen mukaan samaan ravintolakokonaisuuteen tuli kuulumaan 70-paikkainen Cafe de Cog. Avajaiset pidettiin siis kesällä 1989.
17.6.1999 Hesari kertoi uusista ravintoloista, joita jutun mukaan syntyi tuolloin Helsinkiin jatkuvasti. Coq au Vinin tilalle Hotelli Helka perusti silloin Ravintola Auringon. "Ravintola Auringossa on myös baari drinkkiasiakkaille. Runeberginkadun puolella on valoisa katukahvila Café Daily, jonne on helppo piipahtaa."
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum…
Kesällä monet kirjastot joutuvat lyhentämään aukioloaikojaan. Työntekijöillä on kesälomia ja henkilökuntaa siis vähemmän paikalla kirjastoissa. En pysty sanomaan minkälainen tilanne Laukaassa on, mutta sijaisten palkkaamiseen ei välttämättä ole rahaa. Jos haluat kysysyä asiasta tarkemmin, voit lähettää sähköpostia Laukaan kirjastoon, osoitteeseen paakirjasto@laukaa.fi
Jos kirjaa ei ole saatavissa omasta kirjastosta, sen voi tilata sen Kaukopalvelusta. Kaukolaina maksaa kotimaasta 4€ per laina.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Lisätietoja Kaukopalvelusta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Lahden kaupunginkirjastossa on Suomi-sarjaa seuraavasti:
Vuosikerrat 1-20 (1841-1862). 2.jakso osat 1-10 (1863-1872) sekä 18 (1885), 3. jakso osat 5-20 (1892-1902), 4. jakso 1-20. 5. jakso 1-20(-1938) jne uudempia. Vuosikirjat ovat pääkirjaston varastossa, josta tietopalvelun henkilökunta ne noutaa. Vuonna 1875 ja sitä ennen julkaistuja teoksia ei Lahdestakaan lainata kotiin, ne ovat ns. harvinaiskirjoja ja niitä voi käyttää kirjastossa.
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi saa luettelon ruotsalaisista ja ranskalaisista elokuvista kirjoittamalla sanahaun hakulaatikkoon sanat elokuvat ruotsi ja haun tarkennuksessa valitsemalla aineistoksi DVD-levyn (tai videokasetin) ja kieleksi ruotsin. Jos haluaa sulkea pois listasta lastenfilmit on ensimmäinen hakulauseke muotoa (elokuvat ruotsi) and not lastenelokuvat. Ranskalaisten elokuvien haun kohdalla vaihdetaan vain ruotsin tilalle ranska.
Hei!
Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti emme ole löytäneet runoa, jota kysymyksessäsi kuvailit. Kysyin neuvoa myös valtakunnalliselta kirjastonhoitajien postituslistalta -valitettavasti tuloksetta.
Olemme läpikäyneet seuraavien runoilijoiden teokset:
Liisa Laukkarinen, Aino Suhola,
Juvonen, Anja: Matkalla elämässä
Kirja äidille
Sinulle, äiti
sekä kaikki keskisuomalaiset Anja-nimiset runoilijat, joiden teoksia kokoelmassamme on: Jokinen, Salmi, Syrjä, Kärkkäinen ja Kantola.
Pahoittelulut tästä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy yksi video Walesin prinsessa Dianasta:
Diana 1961-1997--sydänten prinsessa--virallinen BBC:n muistovideo, 1997
50 min. vär., kieli suomi
Videon saatavuuden voit varmistaa nettiosoitteesta: http://www.libplussa.fi
P.S. Tästä videosta löytyy myös ruotsinkielinen versio.
Milgramin kokeesta voit lukea esim. Klaus Helkaman kirjasta Johdatus sosiaalipsykologiaan tai jo vanhasta Kullervo Rainion kirjasta Sosiaalipsykologian oppikirja.
Milgramin kokeista on tehty myös graduja, esim. Jari Relanderin tutkielma vuodelta 1994 "Aiheita Milgramista:tottelevaisuustutkimus tarkastelussa" löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta.
Kyse on luultavasti kirjasta Sanders Martha: Aleksanteri ja Taikahiiri, Tammi 1972.
Ks. myös http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=95719b1a-3683-4d5…
Tässä tapauksessa ei kääntäjän vaihtaminen auta, sillä myös Aale Tynnin käännökset (ilmestyneet ensimmäisen kerran 1965) ovat edelleen tekijänoikeuden suojaamia, hän kuoli vasta vuonna 1997. Shakespearen sonettien suomentajista (muita ovat Simonsuuren lisäksi Kyllikki Räsänen ja Leo Saukkoriipi) ei kukaan ole tekijänoikeudellisesti vielä vapaa, joten elokuvasuomennosta varten tarvitaan lupa tai täytyy tehdä oma käännös.
Heikki Poroila
Kappaleen nimi on Tänd ett ljus. Sen on Suomen kansallisdiskografian mukaan säveltänyt Lasse Lindbom ja sanoittanut Niklas Strömstedt. Kappaleen tunnetuin levytys on Triad-yhtyeen a cappella-versio vuodelta 1987. Lyhytikäiseksi jääneen htyeen muodostivat Lindbom, Strömstedt ja Janne Bark.
Lähteet:
https://finna.fi
https://sv.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4nd_ett_ljus
