Ikävä kyllä emme löytäneet laulun nuotteja. Etsin yleisten kirjastojen ja yliopistokirjastojen aineistotietokannoista sekä Violasta (Suomen kansallisdiskografia), joka sisältää viitetietoja musiikkiin liittyvästä materiaalista.
Valitettavasti tästä ei löytynyt tietoa. Kannattaa olla yhteydessä Volkswagen Suomeen, yhteystiedot sivulla https://www.volkswagen.fi/fi/yhteystiedot.html#yhteydenottolomake
Elonetin ja Kansallisfilmografian mukaan "Halil Ergün laulaa säestyksetöntä turkkilaista laulua (100 %), 0' 50". Ali Özgentürk laulaa Hafiz Hocan mandoliinilla säestämänä turkkilaista laulua (100 %), kahteen otteeseen, yht. 3' 00".":https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135079Tämän tarkempaa tietoa emme valitettavasti laulusta löytäneet. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen laulun ja mistä se kertoo? Tietoa voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuokralaiset VKL ry:n (ent. Vuokralaisten Keskusliitto) sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa vuokralla asumisesta:
http://www.vuokralaiset.fi/
Tiedotteessa Vuokratalojen remontoinnissa huomioitava oikeudenmukaisuus (6.7.2012) sanotaan mm. näin:
”Vuokralaiset ry suosittelee, että peruskorjauksen aikainen vuokrahyvitys olisi 30 – 100 % päivävuokrasta, riippuen haitan laajuudesta. Julkisivuremontin aiheuttaman hyvityksen taso on 10 – 30 % päivävuokrasta.
Oikeudenmukaisuuden vaatimus vielä korostuu, jos asukas joutuu muuttamaan niin sanottuun väistöasuntoon. Silloin syntyy ylimääräisiä kuluja, jotka asukas joutuu maksamaan itse. Niitä kuluja ei korvata vuokrahyvityksillä.”
http://www.vuokralaiset.fi/tiedote.asp?id=984&main=1&…
Suomalaisten sukunimet eivät ole olleet viime vuosisatojen aikana välttämättä pysyviä, vaan vaihtuneet monista syistä.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkijan Sirkka Paikkalan artikkeleita aiheesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm
Rajakarjalaisten sukunimien muuttumisesta on Outi Patronen tehnyt lisensiaatintyön (Rajakarjalainen sukunimistö ja sen muuttuminen, Helsingin yliopiston ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2009). Työ on luettavissa myös verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39960/rajakarj.pdf?seq…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta öljyvärimaalauksesta esim. asiasanalla "öljymaalaus" tai hakemalla suoraan hyllystä luokasta 74.21 (maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka) esim. teoksesta Kiljunen, Taidemaalarin materiaalioppi. Nimekehaulla "öljyväri" saat myös 13 viitettä.
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa.
Alla linkit Kielitoimiston sanakirjan tippua- ja pudota-verbien määritelmiin:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tippua?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pudota?searchMode=all
Yksi tippua-sanan määritelmistä liittyy tosiaan nesteen tippumiseen, mutta myös muu kuin neste voi tippua, esim rappaus katosta. Arkikielessä kerrallisesta putoamisesta voi käyttää tippua-sanaa, sanakirjan mukaan esim. iso oksa voi tippua, mutta mainitsemissasi esimerkeissä pudota-verbin käyttö olisi suositeltavampaa.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan amerikkalainen näin: "Amerikasta, us. vars. Yhdysvalloista peräisin oleva":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/amerikkalainen?searchMode=all
Eli esimerkissäsi…
Itse lähtisin pelaamaan gota, ja näin tuntuvat lukuisat muutkin tekevän go-aiheisilla sivuilla:
http://www.cs.helsinki.fi/u/kaniemel/go/shpg/shpgukk.html
http://www.helsinki.fi/~ktniemin/go.html
http://www.ee.oulu.fi/~paavo/go/linkit.html
Kielikone Oy:n taivutusohjelma http://www.kielikone.fi/kielikone/demot/formo.shtml taasen antaa muodoksi goa, mutta on tarkoitettu vain suomenkielisten sanojen taivutukseen
Helsingin ruotsinkieliset palvelutalot ja vanhainkodit ottavat varmaankin mielellään lahjoituksia vastaan. Seniori-infon ruotsinkieliset palvelujen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto_sv/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CO…
Tässä vielä muutamia linkkejä, jos haluat ottaa suoraan yhteyttä palvelutaloihin/vanhainkoteihin:
Munksnäshemmet
http://www.gaius-saatio.fi/?p=munksnashemmet
Gustafsgård
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/332437004c257a6ca9caad5915a65e14/kkar…
GERO: Förbundet för privata svenska pensionärshem
http://www.gerorf.fi/?Pension%E4rsboende
LP- ja cd-levyjä kannattaa ehkä tarjota suoraan levydivareihin. Helsinkiläisiä levydivareita voit hakea täältä:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit…
Vaski-verkkokirjastosta voi hakea tietoja eläintarinoista, mutta valitettavasti aikuisten aineistoa ei vielä saa erotettua lasten aineistosta. Tässä suora linkki hakutulokseen, joka on saatu käyttämällä asiasanoja eläimet, novellit ja romaanit. Haku on rajoitettu koskemaan vain kirjoja: https://goo.gl/gWnP3y
Myös Kirja-Sampo on hyvä paikka etsiä tietoa kirjallisuudesta. Tässä suora linkki Kirja-Sammon sivuille tulokseen hakusanalla eläimet: http://goo.gl/YWzwnt
Ja vielä muutama viite, kolme novellikokoelmaa ja kolme romaania:
Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia : kaikenkarvaiset koirakertomukset / Raija Oranen.
Teos, 2012, 350 s.
Kirjaan Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia on koottu Raija Orasen rakastetut…
Hei!
Kirjastokorttisi numero ei oikein voi olla virheellinen, mutta nelinumeroinen pin-koodisi voi olla. Sen saat vaihdettua unohditko tunnuslukusi -toiminnon avulla, jos olet ilmoittanut kirjastokorttisi tietoihin sähköpostisi. Uuden pin-koodin saat käymällä lähimmässä kirjastossa ja näyttämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Toisaalta kirjastokortissasi voi olla tekijä, joka estää sen käytön. Olet esim. täyttänyt 18 vuotta tai joku kirja on yli neljä viikkoa myöhässä. Nämä asiat selviävät vain käymällä kirjastossa.
Terttu Järvilehto-Forssellin romaani Sininen sävel on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä ja lainattavissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325824__SJ%C3%A4rvilehto…
Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
Molemmat nuotit löytyvät Taideyliopiston kirjastosta, Töölön kampukselta. Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kysymiäsi nuotteja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Taideyliopiston kirjaston sivut: lib.uniarts.fi/Linkit nuotteihin Arsca-verkkokirjastossa: Viisi kansanlaulua ja Syyspäiviä.
