Rovaniemen pääkirjastossa on varattavia kokoustiloja. Varauksia voi tehdä omilla tunnuksilla (kirjastokortin numero ja pin-koodi) varaamon kautta osoitteessa https://varaamo.lapinkirjasto.fi/search?date=2020-09-11&purpose=work-alone-or-in-pairs&unit=av5yzpiibbiq
Lisäksi kirjastoissa on mahdollista työskennellä esim. lukutiloissa. Kirjaston henkilökunnalta voi kysyä paikan päällä lisää.
Nuotissa "Lauluportit lapsille" (Aikamedia, 2014) on "Iltalaulu", joka alkaa: "Vielä säteet taivaan rantaa purppuroi". Nuotin tietojen mukaan myös sanoituksen tekijä on tuntematon. Myöskään äänitteiden tiedoista ei löydy tekijän nimeä. Laulu on levytetty myös nimellä "Tuutulaulu". Alkusanoissa on vaihtelua: "taivaan rantaa" tai "taivaanrantaa" tai "taivaan rantaan" tai "taivaanrantaan".Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Eräiden internet-lähteiden mukaan toinen tyttäristä Gillian Baverstock (synt. 1931) on tehnyt elämäntyönsä ala-asteen opettajana, mutta on nyt jo eläkkeellä. Nuorempi tytär Imogen Smallwood (synt. 1935) on koulutukseltaan psykoterapeutti.
Lähteet:
http://www.contactmusic.com/new/xmlfeed.nsf/mndwebpages/blyton.s%20daug…
http://en.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://www.theage.com.au/articles/2002/03/30/1017206160031.html
Frederick Herzbergin teosta "The motivation to work" ei valitettavasti löydy suomennettuna.
Löysin kuitenkin seuraavanlaisen opinnäytetyön, jossa todennäköisesti on tietoa tästä kahden faktorin teoriasta:
Ketola, Maarit:
Raision kaupungin työntekijöiden työtyytymättömyys ja henkinen väsymys Herzbergin motivaatioteorian valossa / Maarit Ketola, Anne Linna.
Turku : TuKKK , 1995.
Opinnäyte : Turun kauppakorkeakoulu , Hallinto.
Lisäksi internetistä löytyy tietoa teoriasta hakukone Googlen avulla, käyttämällä hakulauseketta "kahden faktorin teoria" ks. linkki:
http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft%3A*&q=%22kahden+fa…
Ainakin Pekka Simojoki on laulanut tämännimisen laulunsa. Tietoja sen äänityksistä saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla laatikkoon TULKOON JOULU ja painamalla hae. Tästä laulusta löytyy netistä yhtä ja toista aineistoa, esim. http://www.aamulehti.fi/mediagalleria/aamulehti/videot/974/
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
Lähetin kysymyksesi Turun kaupunkiarkeologian tutkijalle Tanja Ratilaiselle, joka vastasi näin:"Tätä ihmetelläänkin usein. Kaupungeissa on ollut useita tulipaloja, joissa rakennuksia on tuhoutunut tai niitä on myös purettu uudistusten tieltä. Uusia rakennettaessa on siivottu pahimmat jäljet pois ja usein maahan on jäänyt alimpia perustuskiviä ja hirsiä joiden päälle sitten on rakennettu uutta. Lisäksi ihmistoiminta on muutoinkin tonteille ja kaduille tuottanut kaikenlaista jätettä, jota toki on siivottukin pois, mutta pikkuhiljaa tontit ja katutasot ovat kerrostuneet/kohonneet aikaisempien jäätyä pois käytöstä ja uutta päälle rakennettaessa. Hapettomissa, kosteissa ja tiiviissä kerrostumissa ei tapahdu myöskään maatumista samalla tavalla…
Tässä listattuna romanttisia kirjoja, joissa on hevosia:Lyla Sage: Done and Dusted Takaisin satulaan (2025, aloittaa Rebel Blue -ranch -sarjan)Elsie Silver: Täydellinen (2025, aloittaa Chestnut Springs -sarjan)Jojo Moyes: Tähtien antaja (2020) Elina Aaltonen: Älä anna minun pudota (2020), Anna minun tuntea taas (2021), Älä yritä suitsia minua (2024)Veera Nieminen: Kottikärrykaruselli (2022)Marianne Roivas: Rakkaudesta lajiin (2022)Nicholas Evans: Hevoskuiskaaja (1998)Nora Roberts: Rehellinen petos (1996) Johanna Marttila: Helkalan kartano -sarja (ensimmäinen osa Reipas tyttö saa paikan, 1987)
Suomen kansallibibliografia ilmoittaa Ongelinin eläneen 1848-1893. Sama tieto on teoksessa Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, joten saamasi tieto lienee luotettava.
Runo "Scipio Africanus" löytyy mm. teoksesta:
Cajander, Paavo: Runoelmia. SKS 1914 Helsinki.
Kirja on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Kirjan takakannessa kerrotaan mm. näin: ”Holly on kirjoittanut kirjeen suosikkikirjailijalleen P. J. Bensonille, joka ystävällisesti suostuu tapaamiseen. Kirjailija näyttäytyy kuitenkin aivan erilaisena kuin kirjojensa kansissa ja käyttäytyy erittäin oudosti. Onkohan hän edes väittämänsä henkilö? Kuka kumma on pikkuasioista raivoava näyttelijä Peter Crawford? Ja miksi hurmaavan komea radiotoimittaja Ainsley James liikuskelee kylällä toistamiseen?”
Tarkemman juonen selvittämiseksi kannattaa lukea kirja vaikka luku kerrallaan ja merkitä muistiin sen luvun tapahtumat.
Kirjoittamassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) -teoksessa Astrid Lindgren muistelee lapsuuttaan Smoolannissa ja kuvailee lapsuutensa maisemia. Teoksessa Astrid Lindgren : elämän kuvat (2007) on myös kirjailijan muistoja. Astrid Lindgrenistä kertovat myös seuraavat teokset:
Ljunggren, Kerstin, Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)ja
Strömstedt, Margareta, Astrid Lindgren (1988). Tietoa tiivistetyssä muodossa löytyy Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998).
Tässä muutama linkki:
http://www.astridlindgren.se/
http://www.alv.se/ .
Suomenkielistä aineistoa voi etsiä Helmet -verkkokirjastossa siten, että valitset hakusanaksi ”kuvakirjat” sen jälkeen valitset sivuston vasemmasta reunasta aineisto kirjat → kokoelma kaunokirjat → kieli →julkaisuaika, josta voit valita aineiston julkaisuajan mukaan. Kysyjää suositellaan kuitenkin asioimaan kirjaston tietopalvelussa, jossa, aihetta voidaan tarkastella perusteellisimmin.
Lastenkirjallisuuden hankintaperiaatteita ohjaa asiakaslähtöisyys, yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa sekä monikulttuurisuus. Kirjastoon pyritään valitsemaan aineistoa, joka edistää luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta. Lisäksi uuden aineiston valinnassa pyritään siihen, että kokoelmassa olisi näytteitä niin perinteisistä kuin uudemmistakin…
Tätä asiaa on syytä kysyä suoraan Kelasta. Kelan sivut löytyvät täältä,http://www.kela.fi/ ja erityisesti eläkeläisille on kerätty tietoa tänne, http://www.kela.fi/elakelaiset, sivun alalaidassa on Kysy kelasta -linkki. Ylipäätään kansalaisten virallisia neuvontapalveluita löytyy sivulta http://www.kansalaisneuvonta.fi/.
Videoelokuvien luetteloissa, jossa on myös hakemistot näytelijöiden mukaan, ei löydy kyseisten näyttelijöiden elokuvia videona ( esim. Leonard Maltin's movie and video guide 1999).
Jos haluat tietää elokuvien nimiä, joissa he ovat näytelleet, niin esim. kirjassa: Katz, Ephraim: The Macmillan international film encyclopedia. 3rd ed 1998, on manittu molemmmat näyttelijät ja elokuvat. Pola Negri löytyy useammastakin hakuteoksesta. Kirjastojen luetteloista ei näyttelijöiden mukaan löytynyt myöskään heidän elokuviaan videona.
Pikaisella nettihaulla löytyivät seuraavat vinkkisivut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_M%C3%A4ki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Vares
Vaski kirjastoista löytyy painavampaa aineistoa kirjoina.
Käytä silloin tarkennettua hakua, merkkaa Reijo Mäki aiheeksi ja rajaa kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Charlies-yhtyeen esittämä laulu Tumma tukka on Charles Plogmanin säveltämä ja Keijo Laitisen sanoittama. Näyttäisi siltä, että sitä ei ole käännetty ruotsin kielelle.
Suomessa julkaistua musiikkia voi etsiä Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta https://finna.fi .
Nämä automaattiset ei tarvita jälkeen -merkinnät saattavat tosiaan joskus aiheuttaa ongelmia, jos jonkin teoksen julkaisu viivästyy. Mikäli tällainen varausten vanhenemisongelma vain huomataan kirjastossa, varausten voimassaoloaikaa voidaan pidentää.
Olen muuttanut varaustasi nyt niin, että se on voimassa vuoteen 2021 asti.
Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/