Porin kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta Weborigon etusivulla (http://weborigo.pori.fi/) on linkki "Sähköisten kirjojen lainaus". Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja salasana, jonka saa kirjastosta.
Tavallisista kirjastoista käyntien ja lainausten perusteella pienin on Suomenlinnan kirjasto. Vuonna 2017 kävijöitä oli 20 815 ja lainauksia 19 075. Sakarinmäen lastenkirjasto, joka toimii koulussa, on vielä pienempi (käyntejä 4688 ja lainauksia 8430). Myllypuron mediakirjaston lainaus on pienempi kuin Suomenlinnan (18 270), mutta vastaavasti käyntejä on kertynyt 105 270.
Voisiko etsimäsi olla toinen näistä? Kumpikaan ei täysin vastaa antamiasi tietoja.
- Kuluttajien mielikuvat jalostetuista luomutuotteista : tietoa markkinalähtöisen tuotekehityksen pohjaksi / Anne Arvola & Liisa Lähteenmäki (2003)
- Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeissa? : oman kokemuksen ja tiedon vaikutus : kirjallisuuskatsaus / Nina Urala & Liisa Lähteenmäki (2001)
Molemmat kirjat ovat Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmissa, Espoon Otaniemessä. Täältä saat lisätietoja:
http://lib.tkk.fi/
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä löytyy viitetietoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Sen mukaan vuonna 2010 julkaistiin kolmetoista saksaksi käännettyä suomalaista kirjaa (kymmenen suomen-, kolme ruotsinkielistä), kun kaikki kirjallisuudenlajit ja kohderyhmät otetaan huomioon:
Havukainen, Aino, Tatu und Patu und ihre verrückten Maschinen
Jalonen, Olli, Vierzehn Knoten bis Greenwich
Jansson, Tove, Mumins : Band drei
Katajavuori, Riina, Bitte nicht aufräumen : ein zuhause-Bilderbuch
Kilpi, Marko, Erfrorene Rosen
Lehtonen, Joel, Verdorrte Apfelbäume
Paasilinna, Arto, Vom Himmel in die Traufe
Remes, Ilkka, Opeation Ocean Emerald…
Jyväskylän kaupunginkirjaston myöhästymismaksut on mahdollista maksaa laskulla vain silloin, jos et paikkakunnalta muuton tai muun syyn vuoksi pääse lainkaan käymään kirjastossa. Tällöin laskuun lisätään laskutuslisä. Muussa tapauksessa maksut maksetaan kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla. Maksuja voi maksaa kaikissa kirjaston toimipisteissä, myös kirjastoautoissa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kirjat hakusanoilla matkailu ja markkinointi:
Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot
Kauppi, Lasse: Suomen luonto kansainvälisenä matkailutuotteena
Rouhiainen, Ulla-Maija: Satumaa--matkailun perusteet 2
Americans as international travelers--focus on Finland
Kuukasjärvi, Juha: Mitä lapset odottavat lomalta?
Taloustaito Ekonomian perusteita--toim. Inkinen, Petri
McCrone, David: Scotland - the brand--the making of Scottish heritage
Muhonen, Pekka: Matkailija poronkusemilla
Haapaniemi, Kati: Matkaesitteen kääntäminen saksankieliselle kuluttajalle
Matkailu 2000--keskeiset tavoitteet ja strategiat
Kolari, Mervi: Suomi incentive-matkojen kohdemaana Saksan liittotasavallassa…
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta ei löytynyt kirjallisuutta, joka kertoisi suoranaisesti konseptijohtamista tai konseptikäsikirjasta. Markkinointiin ja tuotekehitykseen liittyvää kirjallisuutta meillä tietenkin on. Tietoa kysymistäsi asioista löytyy oletettavasti parhaimmin yliopistokirjastoista. Mikäli asut Vaasassa, sinun kannattaa mielestäni ensisijaisesti kääntyä Tritonian puoleen. Vaihtoehtoisesti voit tulla meille, jolloin pyrimme paikallistamaan konseptijohtamisesta ja konseptikäsikirjasta kertovaa tietoa ja mahdollisuuksien mukaan kaukolainaamaan sitä sinulle.
Artikkelitietokannoista (Kati, Aleksi, Arto) löytyivät seuraavat
Hiski Salomaata käsittelevät artikkelit: Westerholm, Simo, Hiski Salomaa 100 vuotta (Uusi kansanmusiikki 1991; 2, s. 21, 23), Palaskari, Heikki, Lännen lokari (Kansanmusiikki 1983; 2, s. 26-31),
Niemelä, Juha, Lännenlokari ja tiskari jazzin ja laman pyörteissä
(Carelia 1996; 8, s. 116-124). Salomaasta kerrotaan (lyhyesti) myös kirjoissa Jauhiainen, Lauri, Kuplettimestarit ja mestarikupletit (sis. myös nuotteja) sekä Kero, Reino, Suomalaisina Pohjois-Amerikassa.
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy tietojasi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteristä. Jos kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastietue poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipaikasta esittämällä Helmet-kirjastojen hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Näet kirjan saatavuuden parhaiten Finna-tietokannasta. Suora linkki: Koti ja kasarmi : muistikuvia elämästäni | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi Muut kirjastot -pudotusvalikosta näet muiden kirjastojen tilanteen. Julkaisijatiedot: Säkylä: I. Hemberg, 2000.
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Kyseistä kirjaa on ainakin Hollolan ja Lahden kirjastojen kokoelmissa.
Kaukolainatilaus ei onnistu suoraan tätä kautta, mutta voitte jättää halutessanne kirjasta kaukolainatilauksen verkossa olevan Espoon kaupunginkirjaston kaukolainatilauslomakkeen kautta:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukolainapyynnön voi myös jättää asioidessaan jossain Espoon kirjastossa täyttämällä kaukolainapyyntölomakkeen. Puhelimessa kaukolainapyyntöjä ei oteta vastaan.
Suomesta tai Pohjoismaista tilatun kaukolainatilauksen hinta on 4.- €/tilaus.
Lisätietoa kaukolainoista: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Kysymys osoittautui sen verran vaikeaksi, että siihen ei löytynyt vastausta. Kyselin kirjastojen väliseltä tietopalvelulistalta, tunnistaisiko joku teosta. Lopussa kuvailemanne teoksen tunnisti muutama Helen DeWittin Viimeinen Samurai -teokseksi. Taidekokoelmia on kuvattu teoksessa Hitchchock, Jane Stanton: Silmänlumetta ja Manuel Vicentin Matissen morsian. Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Valitettavasti en löytänyt tietoa Ossi Viskarista itsestään vaikka hänen käännöstyönsä onkin mittava.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto voisi olla paikka, josta osataan neuvoa: https://www.sktl.fi/
ystävällisin terveisin
Yritin etsiä monin keinoin verkosta, Historia-lehdestä, muista historiatietokannoista, mutta valitettavasti tuloksetta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa tarinan?
Syksyn päivät runo on julkaistu alunperin Edith Södergranin Dikter -teoksessa vuodelta 1916. Sen nimi on Höstens dagar. Höstens dagar on myös kokoelmassa Dikter vuodelta 1940. Lahden kirjaston julkaisema Linkki maailman runouteen sisältää käännösrunojen alkuperäisnimiä ja tietoja siitä, mistä runot teoksista runot löytyvät käännöksinä ja alkuperäiskielellä, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ .
Helsingin kaupunginkirjaston ASKO-asiakastietokoneilla käytössä olevat ohjelmat näkyvät sisäänkirjautumisen jälkeen työpöydällä vasemmalla. Ennen ASKO-koneiden käyttöönottoa on käynnistä-valikon takaa mahdollisesti löytynyt vielä muita ohjelmia.
