Kielivalinta (englanti) on tehty kirjastokorttia haettaessa. Kielivalinnan perusteella kuitit ja kirjaston lähettämät viestit tulevat kyseisellä kielellä. Kirjaston asiakasrekisteriin merkityn kielivalinnan voi muuttaa kirjastossa. Kannattaa ottaa kirjastokortin lisäksi mukaan kuvallinen henkilötodistus. Ne esittämällä kirjaston henkilökunta voi muuttaa kielivalinnan suomeksi. Lapsen huoltaja joka on kirjastokortin takaaja voi pyytää muuttamaan myös lapsen kirjastokortin kielivalinnan suomeksi.
Seitsemän veljestä on käännetty englanniksi kolmesti. Kääntäjät ovat Alex Matson (1929), Richard Impola (1991) ja Robinson Douglas (2017). Richard Impolan käännöksessä visakalloiset sonnit on käännetty "you block-headed bulls". Kahta muuta käännöstä en päässyt tarkastelemaan.LähteetSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset / Seitsemän veljestä: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINSeven brothers (2005): https://finna.fi/Record/eepos.1951879?sid=4714043744
Hyviä junista kertovia tietokirjoja ovat:
Coiley: Juna (Merkurius-sarja) 951-32-0067-1
Mercurius-sarja on hyvä tietokirja-sarja lapsille.
Oxlade, Chris: Autot, junat ja moottoripyörät
952-5089-61-4
sekä Royston, Angela: Junia 951-31-0337-4 (tämä sopii myös vähän pienemmillekin lapsille).
Muukalaisuus-teeman klassikkoja ovat mm. Julia Kristevan Muukalaisia itsellemme (Gaudeamus 1992)ja Georg Simmelin Suurkaupunki ja moderni ja elämä : kirjoituksia vuosilta 1895-1917 (Gaudeamus 2005). Ensinmainitussa tarkastellaan toiseutta ja vierautta lähinnä filosofisesta ja psykologisesta näkökulmasta, toinen taas lähestyy aihetta kaupunkisosiologian keinoin.
Hieman uudempaa materiaalia aiheesta löydät mm. Mikko Lehtosen toimittamasta kokoomateoksesta Suomi toisin sanoen (Vastapaino 2004). Siinä erityisesti artikkeli Vieraus ja viisaus esittelee aiheen tutkimusta laajasti käyttäen esimerkkejä suomalaisen yhteiskunnan suhtautumisesta siirtolaisiin ja muukalaisiin. Siirtolaisuustutkimuksesta saat lisää tietoa mm. Minna Domanderin…
Kyllä Helmetin pitäisi toimia Internet Explorerillakin ihan ongelmitta. On siis vähän vaikea sanoa, mistä tässä tapauksessa on kysymys. Ohjelmassa on tietysti saattanut olla hetkellistä hitautta. Voisit kokeilla selaimen sivuhistorian tyhjentämistä ja selaimen käynnistämistä uudelleen. Entä millaisella laitteella käytät Helmetiä? Kaikki mobiililaitteet eivät välttämättä ole tuettuja. Voisiko laitteellasi olla tallentuneena jokin vanhenutunut tai virheellinen kirjautumislinkki? Kannattaa kirjautua Helmetiin suoraan osoitteista http://www.helmet.fi/fi-FI tai http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Jos ongelma vielä jatkuu, voit kokeilla kirjautumista omiin tietoihisi myös ns. perinteisen Helmetin kautta osoitteessa http://luettelo.…
Iittalan lasitehtaasta löytyy sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. Erityisesti tehtaan historiaan liittyy Jyrki Maunulan kirja "Lasintekijät" vuodelta 1981. Tehtaan kuvastoja on myös saatavilla.
Lehtiartikkeleista mainittakoon ET-lehdessä 8/93 julkaistu Erkki Kankaanmäen artikkeli Nuutajärvi 200 vuotta, sekä myös ET-lehden 9/99 artikkeli Pieni kylä elää lasille. Sen on kirjoittanut Hilkka Heikinheimo.
Suosittelen, että käännyt kotikaupunkisi Tampereen kaupunginkirjaston puoleen materiaalin saamiseksi.
Jane Austenista on kirjoitettu paljon kirjoja, suurin osa tietysti englanniksi, tässä muutamia esimerkkejä:
Shields, Carol
Jane Austen
Weidenfeld & Nicolson, London, 2001
ISBN 0-297-64619-2
(elämäkerta)
Nicolson, Nigel
The world of Jane Austen
Phoenix Illustrated, Lontoo, 1997
ISBN 0-75380-017-9
(kertoo Jane Austenin asuinympäristöstä)
Jenkins, Elizabeth
Jane Austen - a biography
Indigo, London, 1996
ISBN 0-575-40057-9
(elämäkerta)
Halperin, John
The life of Jane Austen
Johns Hopkins University Press, Baltimore, 1996
ISBN 0-8018-5509-8
(elämäkerta)
Williams, A. Susan
Jane Austen
Wayland, Hove, 1989
ISBN 1-85210-419-8
(elämäkerta)
Cecil, David
A potrait of Jane Austen
Penguin, London, 1981
ISBN 0-14-005411-1
(elämäkerta)
Laski,…
Suomalainen almanakka ei tunne Miya-nimeä eikä kotimaisista etunimiä käsittelevistä kirjoistakaan löydy mainintaa nimestä. Nettihaulla Miya-nimen alkuperästä selviää, että se on lähtöisin Japanista ja tarkoittaa temppeliä tai pyhää paikkaa (mm. www.babynames.com, www.thinkbabynames.com). Nettilähteissä on myös viittaus nimeen Mia ja koska Miya on myös äänteellisesti lähellä Miaa tai Miiaa, sopinee Miyaa juhlia 30.4., jolloin nimipäiväänsä viettävät Mirja, Miia ja Mira. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta (www.vaestorekisterikeskus.fi) selviää, että rekisterissä on tällä hetkellä kuusi Miya-nimistä henkilöä, kaikki ovat syntyneet 1960-luvulla tai sen jälkeen.
Ainakin Vantaan kaupunginkirjastolla on tällainen palvelu. HelMa-palvelu tarjoaa kirjastopalveluita ulkomailla asuville suomalaisille perheille. Palveluun tarvitset voimassa olevan Helmet-kirjastokortin. Lisää tietoa palvelusta ja Helma-sopimuksesta löydät täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
On myös mahdollista tilata kirjoja Suomen kirjastoista kaukopalveluna. Lainat ovat kirjastojen välisiä, eli sinun kannattaa kysyä maksuista ym. tarkemmin lähikirjastostasi Portugalissa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on Kinokompo Vol. 2: lyhytelokuvia Suomesta v. 2007-2009 = Short films from Finland -nimisellä DVD:llä yksi Sami von Ingenin lyhytelokuva nimeltä Deep six (http://helmet.fi/).
Toivottavasti voimme hankkia muitakin, välitän toiveesi eteenpäin. Elokuvien hankintaa kirjastoihin rajoittavat mm. lainausoikeuksien saaminen, joten emme voi hankkia kaikkia myynnissä olevia elokuvia, vaikka haluaisimmekin.
Näyttäisi siltä, että sarjan suomentaminen on lopetettu, koska osa 7 on ilmestynyt suomeksi jo vuonna 2002. Sinun kannattaa kysyä sarjan kustantajalta Tammelta, aikovatko he suomentaa myös osat 8-11.
Kirjailijan sivuilta osoitteesta http://www.katherineneville.com ei löytynyt tietoa, että sarjalle olisi tulossa jatkoa, mutta noiden kahden teoksen jälkeen hän on julkaissut romaanin ”The Magic Circle”, jossa on ilmeisesti samantapaista teemaa kuin aikaisemmissa.
Nevillen kirjoja kustantaneesta Bazarista kerrottiin, ettei tuo suomentamaton teos ole mukana heidän kustannusohjelmassaan. Sitä ei siis näillä näkymin luultavastikaan saada suomeksi.
Myös logoilla voi olla tekijänoikeussuoja ts. niiden muokkaaminen ei ole sallittua.
Tekijänoikeuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 .
Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa Yrityksen tekijänoikeus -oppaassa sanotaan, että logo voi saada tekijänoikeussuojan, jos se ylittää teossuojan. Logo voi olla myös suojattu tavaramerkkisuojalla https://ek.fi/wp-content/uploads/yrityksen_tekijanoikeusopas1.pdf
https://euipo.europa.eu/ohimportal/fi/web/observatory/faqs-on-copyright…
https://www.minilex.fi/a/tavaramerkin-loukkaus-voi-aiheuttaa-vakavia-se…
Lisää tekijänoikeudesta http://www.tekijanoikeus.fi/
Pienessä taloyhtiössä ongelmat usein korostuvat.
Osakkaalla on kuitenkin oikeus poitää kiini seuraavista:
Hallinnoimisoikeuksina on pidetty mm. seuraavia oikeuksia:
oikeus osakekirjan saamiseen
oikeus osakeluettelomerkintöjen ja muiden vastaavien tekemiseen
oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä osakasoikeuksia
oikeus vaatia haluamansa asian käsittelyä yhtiökokouksessa
oikeus saada määrätyissä tilanteissa henkilökohtainen kutsu yhtiökokoukseen
oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä ja vaatia sen muuttamista
oikeus vaatia kanteella yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista
oikeus vaatia uuden asunto-osakeyhtiölain 9-luvun 13 §:n tarkoittamissa tapauksissa erityistä tarkastusta Omataloyhtiö
Kannattaa myös lukea…
Niska-sukunimet ovat useimmiten peräisin paikannimistä. Niskas-suvun ovat tutkijat otaksuneet tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Nimi Niskanen on voinut muovautua myös itsepäiselle, uppiniskaiselle tai paksuniskaiselle annetusta henkilökohtaisesta lisänimestä. Tähän vaihtoehtoon sopivia nimiä on tavattu ainakin Etelä-Karjalasta. (Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet)Nykyisenä nimenä Niskanen on lähes 6 900 henkilöllä. Kun suomalaisten sukunimet laitetaan yleisyysjärjestykseen, Niskanen on sijalla 84 väestötietojärjestelmän yli 23 000 sukunimen joukossa, joilla on vähintään 20 kantajaa.Niskanen | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot -…
Englanninkielisissä ääntämisohjeissa New Jerseyn Newark neuvotaan ääntämään NEW-erk (paino ensimmäisellä tavulla) ja Delawaren Newark New-AHRK (paino jälkimmäisellä tavulla). Painotuksen vuoksi ensin mainittu ääntämistapa lyhenee paikallisten suussa usein muotoon 'Nirk'. Jälkimmäinen ääntämys taas korostaa sanan kaksitavuisuutta.
Ääntämistapojen eron voi kuunnella täältä: https://www.dictionary.com/browse/newark.
Hei,
Kirjaa näkemättä on vaikea ottaa kantaa siihen, millainen ratkaisu olisi tehon kannalta paras, se riippuu niin paljon kirjasta. Suosittelenkin lähettämään tekstin ammattilaisen luettavaksi ja kommentoitavaksi, jotta voit saada parhaat mahdolliset vinkit käsikirjoituksesi kehittämiseksi edelleen. Alla muutamia arvostelupalvelua antavia tahoja taksoineen:
Suomen Elämäntarinayhdistyksen arvostelupalvelu: https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/arvostelupalvelu/
Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu: https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu
Kriittisen Korkeakoulun arvostelupalvelu: https://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Mari Mörön arvostelupalvelu: https://www.marimoro.fi…
