Kirjan Sankarimatkailijan Krakova kirjoittanut Tapani Kärkkäinen on sivuilleen kerännyt Krakova linkkejä http://www.saunalahti.fi/tapank/index2.html > Krakova > Krakova verkossa
Krakovan kaupunki http://www.krakow.pl
Tietoa Krakovasta englanniksi http://www.inyourpocket.com/poland/krakow/en/
Krakovan liikennelaitos http://www.mpk.krakow.pl/
Feeninksin kilta ei ole ilmestynyt äänikirjana. Viimeisin Potter äänikirja eli Liekehtivä pikari on vuodelta 2005. Tammelle voi antaa asiasta palautetta, ja toivoa äänikirjan pikaista julkaisua:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=4863726527928…
Ainakin Turun sanomat, Uusi Aura ja Åbo underrättelser löytyvät mikrofilmeinä tuolta ajalta. Mikrofilmejä voi käydä lukemassa esim. Turun kaupunginkirjastossa.
Nämä kaksi löytyivät kirjastojen kokoelmista:
Innes, Hammond: Valkoinen vesi. Otava, 1966
Heyerdahl, Thor: Malediivien mysteeri. Tammi, 1987
Kirjakaupoissa näitä ei enää ole, mutta antikvariaateista kannattaa kysellä: http://www.tie.to/antikvariaatit/
Verkkohuutokaupastakin löytyy: http://www.huuto.net
Nimenmuutoksia löytyy Suomen Virallisesta Lehdestä, jonka tietoja on digitoitu Suomen Sukututkimusseuran Sukuhakuun osoitteeseen https://sukuhaku.genealogia.fi. Kyseessä on tosin vain jäsenille avoin tietokanta. Kansalliskirjasto on myös digitoinut lehteä, joskin sitä löytyy vapaasti vain vuoteen 1931 asti – https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322?display=THUMB&year=1931. Nimien etsiminen suoraan lehdestä lienee aika työläs homma.Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista listata kaikkia ruotsinkielisiä nimiä, jotka on vaihdettu sukunimeen Laiho. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkejä nimistä, jotka on vaihdettu Laihoksi: Blomqvist, Eriksson, Fihlström, Grahn, Gustafsson, Henriksson, Jakobsson, Johansson,…
Esitelmäsi aihepiiri on aika laaja, joten yhdestä kirjasta ei vastausta kysmyksiisi löydy.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa Lieksasta yleisesti:
FINLANDIA : Otavan iso maammekirja 4, 1985.
KARJALA 4., 1983.
SAVOLAINEN, MIKKO: Lieksa : erämaakaupunki, 1981.
Lieksan historiasta löytyy edellä mainittujen lisäksi mm. kirjoista:
KIISKINEN, Osmo: Pielisjärven historia 4 : 1865-1920, 1991.
PUROLA, Aarne: Lieksan kauppala 1936-1972 : historiikki Brahean kaupungista Lieksan kaupunkiin,
1989.
Seuraavista teoksista on varmaan hyötyä muihin etsimiisi aihealueisiin:
KARJALAN vaaroilta, 1984.
LIEKSAN luonto-opas, 1997.
KOKKONEN, Heikki: Vuoden kierto Pohjois-Karjalassa, 1996.
POTINKARA, Oiva: Erämaata ja koskien kohinaa : Ruunaan luonnonsuojelu- ja…
Näyttäisi siltä, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kirjastojen ainoa toimiva roolipelikerho on Sellon kirjastossa Espoossa. Siitä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Tapaht….
Roolipelikerhoja on toiminut aikaisemmin muutamissa muissakin kirjastoissa, mutta ne eivät ilmeisesti enää toimi, koska niistä ei ole ajantasaista tietoa kirjastojen sivuilla. Suomen Rooli- ja Miniatyyripelaajat ry mainostaa sivuillaan osoitteessa http://www.roolipelit.fi pitävänsä sunnuntaisin peli-iltoja nuorten toimintakeskus Hapessa.
Kirjastolle voi esittää toiveen roolipelikerhosta laittamalla palautetta osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938) tai ottamalla suoraan yhteyttä johonkin…
Luovutetun Karjalan topografikarttojen kopioita on Munkkiniemen kirjastossa, Riihitie 22, puh. 310 85 033. Kartat kuuluvat käsikirjastokokoelmaan eli niitä ei lainata. Kartoista löytyy myös Kuolismaan alueen kartta vuodelta 1932.
Karjalan liiton julkaisema (1997) Karjalan kartat on perusteellinen
opas luovutettuun Karjalaan matkustavalle, mutta kirjan hakemistosta en kuitenkaan löytänyt Kuolismaata, vaikka muuten aluetta käsitellään varsin perusteellisesti.
On kyllä. 1970-luvulla tehtiin useita Apinoiden planeetta -elokuvia alkuperäisen, vuonna 1968 valmistuneen Apinoiden planeetta -elokuvan menestyksen innostamana. Niistä ensimmäinen, "Paluu apinoiden planeetalle" (1970), sijoittuu ydinsodan jälkeiseen tulevaisuuteen. Tähän tulevaisuuteen eksyneet astronautit löytävät Maapallon, jota ihmismäiset apinat hallitsevat ja jossa mutatoituneet ihmiset elävät maanalaisissa luolissa.
https://www.imdb.com/title/tt0065462/
Yritin kysellä tästä kollegoilta, mutta elokuva ei tuntunut tutulta. Hieman ajatus muistuttaa Salaisuuksien illallista, mutta siinä ei kerätty aarteita, vaan tutkittiin kännyköitä salaisuuksien paljastamiseksi. Löysin tällaisen vanhemman elokuvan Treasure Hunt - Aarteen etsintä vuodelta 1952, mutta juonikuvioista ei kerrota niin paljon, että saisi selville, onko tuo aarteenetsintä mukana kuvioissa. Muuten siinä on jonkin verran samaa kuin Scavenger Huntissa kuvauksen perusteella.
https://www.imdb.com/title/tt0045257/
Ehkä joku lukijoistamme osaa auttaa?
Ensimmäinen Sinikka Nopolan paikinakokoelma, jossa on Kuukausiliitteessä julkaistuja tekstejä, on Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla ja muita kirjoituksia, ja siinä on koottuna HS-kolumneja vuosilta 1997-2001. Joissakin Eila ja Rampe -kirjoissa ollaan myös kesämökillä, mutta ne eivät ole kolumnimuotoisia.
LP levyjä voi kuunnella Pasilan musiikkiasemalla. Pasilan asema 2.krs. Ratapihantie 6. avoinna kesällä ma-to 12-20, pe 10-16, la sulj. puh. 31085701
Leppävaaran ja Kauniasten kirjastossa ei ole levysoitinta.
Sohon 1970-luvun yöelämästä ei British Councilin lahjoituskirjoista kannata etsiä. Sen sijaan löytyy kyllä hyviä matkaoppaita, joista voi saada jonkinlaisen käsityksen Sohon historiasta.
Soho on tapahtumapaikkana seuraavissa, kaupunginkirjastosta löytyvissä kirjoissa:
Edmunds, Mark: "Inside Soho"
Waterhouse, Keith: "Soho, or, Alex in Wonderland"
Frewin, Anthony: "London blues"
Fowler, Christopher: "Soho black"
Internetissä, The Soho Clarion-lehden kotisivulla, osoitteessa www.thesohosociety.org.uk/archive, löytyy mm. kirjalista Soho-kirjoista.
Voit tiedustella kyseistä ohjelmaa Suomen autokoululiitosta numerosta 09-4542300 (Opetustarvike Oy). Myös osoitteesta http://www.sompsa.fi löytyy tiedot
Ajokorttikoulu-nimisestä cdrompusta, joka on myös Helsingin kaupungikirjaston kokoelmissa.
Käyttösäännöissä sanotaan, että kirjastokortti on henkilökohtainen. Se tarkoittaa myös sitä, että vaikka kyse on lapsen kortista, vastuuhenkilö ei voi sitä käyttää lainatakseen, jollei lapsi ole mukana. Virkailija toimi oikein ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Automaatilla tapahtuvaa lainausta henkilökunta ei tietenkään voi valvoa, joten tunnuslukujen kanssa täytyy olla tarkkana.
Vanhaa aineistoa poistetaan tai se tulee poistokirjojen muodossa myyniin silloin tällöin. Emme kuitenkaan poista kirjoja asiakkaiden toivomusten mukaan. Narinkka 1985 kirjaa ei ole kovin monta lainattavaa kappaletta jäljellä Helmet-kirjastoissa, joten niitä ei todennäköisesti kovin helposti poisteta.
Vuokralaiset VKL ry:n (ent. Vuokralaisten Keskusliitto) sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa vuokralla asumisesta:
http://www.vuokralaiset.fi/
Tiedotteessa Vuokratalojen remontoinnissa huomioitava oikeudenmukaisuus (6.7.2012) sanotaan mm. näin:
”Vuokralaiset ry suosittelee, että peruskorjauksen aikainen vuokrahyvitys olisi 30 – 100 % päivävuokrasta, riippuen haitan laajuudesta. Julkisivuremontin aiheuttaman hyvityksen taso on 10 – 30 % päivävuokrasta.
Oikeudenmukaisuuden vaatimus vielä korostuu, jos asukas joutuu muuttamaan niin sanottuun väistöasuntoon. Silloin syntyy ylimääräisiä kuluja, jotka asukas joutuu maksamaan itse. Niitä kuluja ei korvata vuokrahyvityksillä.”
http://www.vuokralaiset.fi/tiedote.asp?id=984&main=1&…