Oodin studiot avataan kevään aikana, eivätkä ne ole vielä varattavissa. Sinun kannattaa siis seurata Helmetistä Oodin sivua.
Keskustakirjasto Oodin palvelut https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi…
Oodin tilat tulevat Varaamoon.https://varaamo.hel.fi/
Tällä hetkellä voit varata studiotilan Myllypuron mediakirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lauttasaaren_kirjasto…
Äidin kyyneleinen sana kuuluu runossa Saarnamatka, joka löytyy Suomen rauhanyhdistyksen keskusyhdistyksen julkaisemasta Rauhalan "raamatullista julistusta vanhan ja uuden runon muodossa" sisältävästä kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979). Kirjan esipuheen mukaan runot eivät sisälly kirjoittajan muihin kokoelmiin; osa teksteistä on julkaistu alun perin kristillisissä lehdissä.
Saarnamatka on myös mukana antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000).
Laulu on nimeltään "Kaarnalaiva". Sen on säveltänyt Gugi (eli Vasilij Kokljuschkin) ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Sen on levyttänyt lauluyhtye Gugi ja Titta (eli Titta Jokinen) vuonna 1970 (Love Records LRS1058). Se sisältyy myös cd-levyille Jokinen, Titta: "Lauluja matkan varrelta" (PVP-Voice, 2011) ja "Love Records : kaikki singlet. 1." (Universal Music, [2016]).Gugi ja Titta: Kaarnalaiva Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ec9Wul8Jyfk&list=PL3ZjJWY2bSfCvTXf_BKauHkrOn7yfw_4X&index=1Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kuvitettuja ohjeita tuoreen kalan käsittelystä löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
RASMUSSON, Birgitta, Herkutellaan kalalla : maukkaita kala- ja äyriäisruokia (Gummerus, 2001)
- Tuoreen kalan perkaaminen ja fileoiminen (s. 21-26)
HANSEN, Finn Edwin, Kalaherkut : merestä, joesta ja järvestä (Perhemediat, 2005)
- Fileointi (s. 16-19)
SUURI kala- ja äyriäiskeittokirja (Könemann, 2000)
- Pyöreän kalan perkaus ja fileointi (s. 24)
Tarkoittanet Fedon A. Lindbergin Syön itseni hoikaksi -kirjaa. Muita vähähiilihydraattisia dieettejä löytyy Robert C. Atkinsin, Antti Heikkilän ja Pertti Pakarisen kirjoista. Uusimpia teoksia aiheesta ovat Rick Gallopin kirja GI-dieetti ja Fredrik Paulunin Verensokeriblues vuodelta 2003.
Asiasanalla myynninedistäminen löytyy Porin kaupunginkirjastosta 69 teosta. Tässä uusimmasta päästä muutamia: Godin, Seth: Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita (2008), Laine, Petteri: Myynnin anatomia : anna asiakkaan ostaa (2008), Vuorio, Pauli: Myyntitaidon käsikirja : puhetaito ja tahtotila myyntityössä (2008), Bergström, Seija: Markkinoinnin maailma (2007) ja Hollanti, Jarmo: Visio : markkinoinnin soveltaminen liiketoiminnassa (2007). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa ja etsiä lisää kirjallisuutta aineistotietokannastamme osoitteesta: http://weborigo.pori.fi/
Kirjallisuusviitteitä löytyy myös esimerkiksi Fennica-tietokannasta, joka on vapaasti käytettävissä internetissä osoitteessa: https://finna.fi
Yliopistokirjastojen…
Kunnilla on sopimus Gramexin ja Teoston kanssa musiikin julkisesta esittämisestä kunnan tilaisuuksissa, mutta tämä sopimus ei koske äänikirjoja eli luettuja tekstejä. Tekijänoikeuslain 21§:n nojalla on sallittua esittää ei-kaupallisissa tilaisuuksissa mm. tekstin lukemista, kunhan se ei ole tilaisuuden pääasia. Jos kirjaston järjestämässä tilaisuudessa äänikirjojen kuunteleminen ei ole pääasia, tähän pykälään voidaan vedota.
Samainen 21§ antaa kouluille vielä suuremmat valtuudet. Ensimmäisen momentin mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti opetuksen yhteydessä, kunhan se ei ole näytelmä- tai elokuvateos. Jos äänikirjan sisältönä ei ole näytelmä, sen saa siis vapaasti esittää opetuksen yhteydessä. Kysymys siitä, onko kirjaston…
Tällaisia kirjoja voi etsiä Helmet-tietokannasta asiasanalla "interaktiiviset teokset". Suurin osa osumista on silti nimenomaan lasten- tai nuortenkirjoja: (Aihe:interaktiivinen kirjallisuus) | Hakutulokset | helmet.fiLisäksi haun ulkopuolelle jäävät 1980-luvun kirjasarjat Taistelupeli (3 kirjaa) ja Sinun suuri seikkailusi (Find Your Fate). Series List - Demian's Gamebook Web Page listaa suuren määrän erikielisiä pelikirjoja. Niiden joukossa on myös etsimäsi tyyppisiä kirjoja.
Tilastokeskus ei tilastoi etätyöskentelyä, mutta on tutkinut sitä Suomalaiset tietoyhteiskunnassa -projektissaan. Projektin tuloksia löytyy verkosta:
http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html ja sieltä otsikkolinkin Tietotekniikka työelämässä takaa löytyy tietoa etätyöhalukkuudesta taulukoituna sukupuolen ja iän mukaan. Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen v. 2001 julkaisemasta kirjasta: Tiedolla tietoyhteiskuntaan III. Kirja on lainattavissa ainakin Tilastokeskuksen kirjastosta, ks. yhteystiedot: http://tilastokeskus.fi/tk/kk/index.html
Työministeriön verkkosivuilla:
http://www.tem.fi/index.phtml?s=2387
on etätyötietoa, sisältäen myös tilastotietoa.
Keväällä 2002 on Työministeriön toimesta perustettu suomalaisten…
Kannattaa käydä tutkimassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun nimi ja tee haku.
Sieltä löytyy vastaus myös sinun kysymykseesi. Kopioin osan vastauksesta tähän:
"Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi".
Peppi on Astrid Lindgrenin lastenkirjojen tunnetuksi tekemä nimi, ruotsiksi Pippi, joka saattaa olla kutsumamuoto nimestä Filippa, joka puolestaan on Filippoksen (kreik. hevosen ystävä) sisarnimi. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4.
"Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy kirja Suomen valokuvaajat 1842-1920 ( Suomen Valokuvatyaiteen museon säätiö, 1996). Kirja ei ole lainattavissa, mutta luettavissa Kallion, Rikhardinkadun, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Valokuvataiteen museo on julkaissut Hannu Sinisalon ja Ritva Tähtisen toimittaman Suomen valokuvaajat 1892-1920 matrikkelin. Kirjan saatavuustiedot löytyvät Helka tietokannasta https://finna.fi
Suomen valokuvataiteen museosta voisi myös kysellä http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/
Piirroskuvia pituus- eli rotaatiorullaleikkureistä ja selostuksia leikkurin toiminnasta löytyy paperinjvalmistusta käsittelevistä kirjoista, pituusleikkurin syntyyn tai historiaan niissä ei kuitenkaan paneuduta. Ainakin seuraavissa kirjoissa on piirroksia/kaavioita leikkurista:
Solitander, Axel: Kaksikymmentä luentoa paperin tuntemuksessa, vuodelta 1914
Parpala, Kalle: Paperinvalmistus, 1965
Pellinen, Heikki: Paperin ja kartongin valmistus, 1959
kirjassa Paperin valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi-
ja käsikirja, osassa 3 Kalle Parpalan artikkeli pituusleikkauksesta ja rullauksesta. Edellä mainitut kirjat löytyvät mm. Helsingin pääkirjaston varastosta.
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on Teuvo Julkusen kirja…
Etsimäsi kirja on Tiina Holmbergin "Ville Vilkastuksen tunneseikkailu" (2003). Tarinassa kerrotaan pienen gorillanpoikasen tapahtumarikkaasta päivästä ja sen aikana koetuista erilaisista tunteista.
Tsunami-sarjan lopussa kuvataan vuotta myöhemmin tsunamin uhreille järjestettyä muistotilaisuutta. Sarjan henkilöistä ei kuollut kukaan.
Lähteet:
https://areena.yle.fi/1-4662541
Sarjan kääntäjä
Helenius 1838 suomentaa ruots. sanan laboratorium 'lapratoriumi', Europaeus 1853 'keitin-paja' , Ahlman 1865 mm. 'laboratorio', 1874 'laboratoriumi', 1885 'laboratoorio, lapratoori', Jännes 1887 'laboratoori', Ikonen 1889 'laboratorio', lähdeteos
Nykysuomen sanakirja, vierassanojen etymologinen sanakirja, Porvoo 1990.
Laboraattori -sanan etymologista alkuperää en löytänyt käytettävissäni olevista sanakirjoista, mutta sana lienee johdettu yllä mainituista Suomen kielessä käytössä olleista sanoista. Sitä, oliko sana tässä muodossa käytössä jo 1880-luvulla, en pystynyt tarkistamaan.
Asian voisi tarkistaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistosta. Tutkimuskeskuksen internetsivusto on osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Suomenkielisenä julkaistuja äänikirjoja voi etsiä mm. kirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi www.outikirjastot.fi - > tarkka haku. Haun voi rajata valitsemalla cd-äänilevy ja jos haluaa suomenkielisiä, kieleksi suomi. Etsittäessä kertomakirjallisuutta suomeksi valitaan hakusanan tilalle luokka 84.2 ja rajaukset cd-äänilevy, kieli suomi.
Myynnissä olevia äänikirjoja on kirjakauppojen sivuilla. www.suomalainen.com ja hakusana äänikirjat.
Luettelot vanhenevat nopeasti. 2004 on tehty bibliografia: Kertomakirjallisuutta kuultuna /Pirkko Cajanus, Maria-Leena Tuominen.
Laulu "Minä, kuu ja kissa" kuuluu Taneli Kuusiston laulusarjaan "Saunakamari, op59". Tästä laulusta ei ole julkaistu kaupallista äänitettä, mutta se löytyy Yleisradion äänitteiltä, ns. kantanauhoilta, jotka ovat Yleisradion käytössä. Näitä äänitteitä ei lainata, mutta Yleisradio voi käyttää niitä ohjelmissaan. Toisella Yleisradion äänitteellä on solistina mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen ja pianistina Ilmo Ranta (1984), toisella laulaa Urpu Nuottamo ja pianoa soittaa Tapani Valsta (1971). Vaikka Yleisradion Fono-tietokannassa on linkki Spotifyhin Eeva-Liisa Saarisen äänitteen tietojen kohdalla, tämä äänite ei ole kuunneltavissa Spotifyn kautta.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi
Kirja voisi olla Pihlajanorsu: selkärangattomia selityksiä (Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala, Vesa Sisättö, piirrokset: Matti Pikkujämsä, 2008), jossa Hämärä luonto -teoksen tapaan on sanaleikkejä eläimistä Tosin kirja ei ole sininen. Alla kirjan esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511222972&qtype=b
Toinen mahdollinen on samojen tekijöiden kirja Napapaju (2007), joka esittelee samaan tapaan kasveja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511210689&qtype=b
