Kaupunginkirjaston toimipisteistä jokainen kirjasto tekee itsenäisen päätöksen, miten lahjoitettavia kirjoja otetaan vastaan. Kirjan vastaanottamiseen vaikuttaa paljon kirjan lainauskuntoon saattaminen. Jos kirja löytyy jo kirjan ISBN tunnuksella yhteisestä HelMet järjestelmästä, kirjan lainaukseen saaminen on vaivatonta. Mikäli ISBN numerolla ei kappaleita löydy, Hankintatoimistossa tehdään kirjan sisällönkuvaus, muovitus ym. kirjan kirjaston kokoelmiin saamiseksi. Tämä voi viedä aikaa, koska koko ajan kokoelmiin tulee uutta kirjaa, joka täytyy saada nopeasti lainattavaan kuntoon. Lisäksi asiaan vaikuttavat mm. kirjan ikä, onko jo useampi kappale samaa kirjaa, kirjan kunto ja miten oletetaan kirjalla olevan kyseisessä kirjastossa…
Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä…
Ei lainata -merkinnällä varustetut kirjat ovat käsikirjastokirjoja ts. kirjoja, joita voi vapaasti käyttää kirjastossa, mutta ei lainata kotiin. Käsikirjastoon pyritään keräämään juuri Stephen King -bibliografian kaltaisia kirjoja, jotka kiinnostavat monia (= kirjoja kysytään usein, jolloin on tärkeää, että ne ovat aina paikalla) ja joita käytetään tiedonhaun lähteinä. Käsikirjastokirjoja voi toki vapaasti kopioida kirjastossa.
Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein.
Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta:
http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
Credit-palvelusta tosiaan löytyvät Virallisen lehden numerot vasta vuodesta 1999 lähtien. Muissakaan palveluissa ei lehteä näytä olevan sähköisenä.
http://www.credita.fi/vl/lehti?checkall=&checkboxtype=&year=1999
Virallisen lehden vanhemmat vuosikerrat (paperilehdet) ovat luettavissa esimerkiksi Eduskunnan kirjastossa.
https://finna.fi
Eduskunnan kirjaston yhteystiedot. Aineiston saatavuudessa voi olla viivettä, sillä kirjasto sijaitsee väliaikaisesti Postitalossa.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/yhteystiedot.htx
Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole. Yksi kappale on Eduskunnan kirjastossa, eräpäivä on 17.1.:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/L3Q23R64K3JQJJVKN55XRT2Y5U61UMG4BUNCH66TBIP5C92F89-10115?func=full-set-set&set_number=031253&set_entry=000002&format=999
Mahdollisia varauksia ei tietokannan kautta ainakaan näkynyt. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/Sivut/default.aspx
Rolf Engelsingin artikkeli Die Perioden der Lesergeschichte in der Neuzeit : das statistische Ausmass und die soziokulturelle Bedeutung der Lektüre sisältyy sarjajulkaisun Archiv für Geschichte des Buchwesens osaan 10 (ss. 945-1002). Julkaisu on tilattavissa lainaan Kuopion Varastokirjastosta:
https://finna.fi/Record/vaari.1414204
https://www.worldcat.org/
Singer-ompelukone F1350368 kuuluu erään, jonka valmistusvuosi on 1911.
F Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä?
Kyseessä olevalla henkilöllä on käytössään sekä Facebook-että LinkedIn-tilit, joten niitä käyttäen hänelle voi lähettää yksityisviestiä. Tilit löytyvät googlaamalla henkilön nimi. Mikäli sinulla ei ole Facebook- tai LinkedIn- tiliä käytössäsi, etkä ole ajatellut ottaa kumpaakaan käyttöösi, on etsintä vähän hankalampaa.Aiemmin vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa näin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisi-loytaa-ulkomailla-asuvan?language_content_entity=fi. Tämän vastauksen linkit ovat osittain toimimattomia.Toinen linkki, josta voi olla hyötyä:https://um.fi/asiakirjojen-ja-osoitetietojen-hankkiminen-ulkomailtaLisäksi netistä haulla "miten löytää ulkomaille muuttanut" löytyy myös tekoälyn avulla laaditut ohjeet AI-…
Hei!Kyllä äänitteitä voi hakea verkossa Vaski-verkkokirjaston kautta. Joko tekijän nimellä tai sitten teoksen nimellä. Hakua kannattaa tarkentaa vielä koskemaan äänitteitä, joko CD- tai LP-levyihin tai sitten molempiin oman tarpeen mukaan. Klassisen musiikin hakeminen on hieman hankalampaa ja mitä enemmän haettavasta levytyksestä tietää sen parempi. Alkuperäisellä kielellä saa enemmän ja parempia tuloksia kuin suomenkielisellä nimellä haettaessa. Esim. tässä tapauksessa Johann Strauss:Eine Nacht in Venedig löytää yhden äänitteen jossa on koko teos. Mikäli etsit äänitettä tuosta nimenomaisesta Helsingin konsertista niin sellaista ei ole kirjaston kokoelmissa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy äänikirja: Tikka, Eeva: Kirjailijahaastattelu ja ote kirjasta Hiljainen kesä, Suomen kasettikirjatuotanto, 1988.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Eeva Tikan ajatuksia ja haastatteluja hiljaisuuden teemasta löytyy seuraavista lehdistä:
- Suomen kuvalehti, 1993/46, s.52-53
(Carlson, Kristina: Eeva Tikan tekstin hiljainen voima)
- Suomen luonto, 1993/9, s. 29
(Tikka, Eeva: Hiljaisuus)
- Kodin kuvalehti 1994/20, s. 20-23
(Hämäläinen, Helena: Sielun maisema)
- Kotiliesi, 1982/15, s.14-15
(Salokorpi, Sinikka: Eeva Tikka - luonnon ja ihmisen kuvaaja)
Lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan pääkirjaston lehtialueella.
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Tässä Teknisten liittoa käsittelevää kirjallisuutta, jota on saatavana yleisissä kirjastoissa. Saatavuustiedot koskevat maakuntakirjastoja, joten saattaa olla, että kirjoista ainakin osa on myös kotikuntasi kirjastossa, jos se ei ole mikään alla olevista. Joka tapauksessa kaikki saatavuustiedot ovat siis maakuntakirjastoista, joista oman kotikuntasi kirjasto voi ne tilata sinulle kaukolainaksi. Kysy omasta kirjastostasi, millainen käytäntö heillä on.
Ruohonen, Veikko : Teknisten tutkimus 1976 (saatavana ainakin Hämeenlinnan, Kokkolan, Porin, Lahden, Kajaanin, Kuopion, Seinäjoen, Lappeenrannan, Vaasan kirjastoissa)
Teknisten liitto 50 vuotta (1975) (saatavana ainakin Rovaniemen, Kouvolan, Kuopion kirjastoissa)
Tekniset : Teknisten…
Ainoa tarjolla oleva DVD-versio on venäläinen, vuonna 2006 valmistunut 30 minuutin pitunen animaatioelokuva. Suomenkielisellä tarinalla on vain äänitteitä.
Heikki Poroila
Kustantaja (Gummerus) ei ole julkaisemassa kolmannen osan suomennosta ainakaan vielä tänä keväänä. Ensi syksynä/talvena ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tietoa.
Kustantajat julkaisevat tiedot teoksista n. puoli vuotta ennen ilmestymisajankohtaa. Kirjastoihin uutuudet tilataan heti, kun se on mahdollista.
Hei
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymällesi muumihahmolle nimeä. Kyseistä hahmoa en onnistunut löytämään edes kuvana, lähteinä käyttämistäni kirjoista. Ehkäpä se on esiintynyt vain jossain TV-sarjassa? Hahmo voisi olla esimerkiksi joku Pikku Myyn sisaruksista.
Ehkäpä joku tämän sivuston lukijoista tietää enemmän.
Lähteet:
Tove Jansson: Muumilaakso juhlii 1 ja 2
Philip Ardagh: Tove Janssonin Muumilaakson maailma
