Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Netistä ei löytynyt kuvitusta kaikkiin kalojen loisiin ja osa kalojen anatomiastakin näytti aika lailla tuollaiselta narumopiölta.
Kenties kirjasta Suomen kalojen loiset olisi apua kuvan arvioinnissa. Keski-Finna.fi
Hei,
Kysymäsi kirja voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras-trilogia. Sarjan ensimmäinen osa 'Kvanttivaras' ilmestyi vuonna 2011, toinen osa 'Fraktaaliruhtinas' ilmestyi vuonna 2013 ja kolmas osa 'Kausaalienkeli' ilmestyi vuonna 2014. Trilogian päähenkilönä on mestarivaras nimeltään Jean Le Flambeur. Yhdestä virheestä hän joutuu virtuaaliseen dilemmavankilaan. Siellä vangit joutuvat pelaamaan loputtomia kuolettavia pelejä tuhansien itsensä kopioita vastaan. Kirjasarjan toisessa osassa Tuhannen ja yhden yön tarinat heräävät henkiin.
Kirjasarjaa on saatavilla kirjastoissa esimerkiksi OUTI-kirjastoissa.
Linkit OUTI-kirjastojen saatavuustietoihin:
Kvanttivaras
Fraktaaliruhtinas
Kausaalienkeli
Toivottavasti tästä on sinulle hyötyä…
Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Vanhahtava sana koketti tarkoittaa Kieltoimiston sanakirjan mukaan 'keimailijaa, keikailijaa'. Koketisti hymyilevä hymyilee siis keimailevasti, keikailevasti.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/koketti
Teoksessa Sandhall, Åke: Heinäsirkat ja hepokatit sukulaisineen, jota on useassa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa (saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi ) on tietoa ja kuvia useastakin punertavan värisestä ja lentokykyisestä heinäsirkan sukuisesta hyönteisestä. Samalta tekijältä on myös teos Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia; sitä on myös saatavana useissa kirjastoissa. Internetistäkin löytyy tietoa heinäsirkoista. Tavallisella Google-haulla http://www.google.fi hakusanalla heinäsirkat löytyy useita linkkejä, esim. http://hepokatti.net .
Ikävä kyllä en löytänyt sanakirjoista tai muodin historia- kirjoista tarkkaa selitystä evening suit- käsitteelle. Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja (WSOY 1992) miehen iltapukeutumisesta neuvotaan, että mies pukeutuu tummaan pukuun, valkoiseen paitaan, tyylikkääseen solmioon, mustiin ohutpohjaisiin kenkiin ja rintataskunenäliinaan. Merkittävillä päivällisillä, juhlavastaanotoilla, juhlavissa ensi-illoissa, gaaloissa ja tanssiaisissa mieheltä edellytetään yleensä smokkia. Monessa lähteessä, joita tutkin, todettiin, että smokkia ei käytetä ennen klo 18.00 pidettävissä tilaisuuksissa. Yksi näistä lähteistä on Yhteishyvän nettisivut pukeutumiselle http://www.yhteishyva.fi/pukeutuminen/neuvoja_pukeutumiseen/pukeutumisk…
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Tutkimusaihettasi sivuavia kirjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
Chandler, Kreta: Customer-centered design : a new approach to Web usability Prentice Hall , cop. 2003
Parkkinen, Jarmo: Hyvään verkkopalveluun! Inforviestintä , 2002 (Tammer-paino)
Aihepiiristä löytyy myös opinnäytetöitä ja tutkimuksia, joista kannattaa tutkia myös lähdeluettelot. Tässä joitakin mahdollisesti hyödyllisiä:
Toivonen, Jukka Nimeke: Käytettävyyssuunnittelun vieminen yritykseen case-projektin kautta, 2004 Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Törmänen, Minna: Käytettävyyden osaaminen pk-yrityksissä, 2004 Opinnäyte: Diplomityö : Oulun yliopisto , prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Vilpola, Inka: Applying user-…
Hei,Eipä näyttäisi olevan ainakaan virallista julkaisua. Voi olla, että johonkin omaan käyttöön on koonnut sellaista, mutta tätä on hankala kaivella esille. Olisiko jollainen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun käyttäjällä tietoa tällaisesta?
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi raksia tarkoittaa ratkoa.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raksia?searchMode=allRaksila on kaupunginosa Oulussa. Vielä 1900-luvun alussa se oli varsinaisen kaupungin ulkopuolella oleva hökkelikylä. Sitä on kutsuttu rautatien rakentamisen jälkeen nimellä Radantaus. Alue on tunnettu myös nykyisellä nimellä Raksila, mutta sitä ei pidetty heti säädyllisenä nimenä. Nykyään nimi on kuitenkin menettänyt täysin affektin luonteensa, ja se on käytössä kaupunginosan nimenä.Raksila-nimeen sisältyy luultavasti sukunimi Brax. Suku ilmestyy Ouluun 1700-luvun alussa.Lähteet:Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala]. (2007)Toropainen Ritva: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).…
Voit katsoa Helsingin kaupunginkirjaston internetpalvelutarjontaa kirjastopalveluiden oppaasta osoitteessa: http://www.lib.hel.fi/virkku/ Kirjasto tarjoaa lisäksi -otsikon alta löytyy linkki "tietotekniikkaa ja atk-työasemia".
Jos etsit tietoa Suomen muista kaupunginkirjastoista ja niiden Internet-palveluista, käytä Mainio-kirjastotietokantaa osoitteessa http://mainio.kirjastot.fi/
Äärettömyys on kiehtonut ja mietityttänyt ihmiskuntaa jo tuhansia vuosia. Tässä muutama lähde, jossa valotetaan näitä käsitteitä:
https://areena.yle.fi/1-4373269
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:%C3%A4%C3%A4rett%C3%B6myys
https://tieku.fi/fysiikka/fysiikan-ilmiot/aarettomyys-on-kaarme-fysiikan-paratiisissa
Herttoniemen kartano ympäristöineen on toiminut monen kotimaisen elokuvan näyttämönä.
Tunnetuimpia näistä lienevät muun muassa "Kulkurin valssi" sekä "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", monia muita klassikoita unohtamatta.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Herttoniemen kartanomuseon sivuilta.
Myös elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksessa on käsitelty Herttoniemeä näytelmäelokuvissa vuosina 1920-1970.
En voi tarkistaa tietojasi, koska minulla ei ole asiakastietojasi. Suosittelen, että otat yhteyttä Helmet-kirjastoihin joko puhelimitse tai chatin kautta. Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero, älä koskaan anna henkilökohtaisia tietojasi chatissa. Chat on avoinna Helmet.fi-sivustolla arkisin noin kello 12–17 (perjantaisin 12–16). Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivuston kirjastovalikosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomi oli tuolloin osa Venäjää. Matkustusasiakirjat olivat passi, matkalippu ja maahantuloraha. Vastaanottaja vaadittiin joissain tapauksissa.
Alaikäiseltä yksin matkustaneelta on varmasti vaadittu huoltajan lupa. Passin haltijasta ei kirjattu välttämättä muuta tietoa kuin nimi. Passikuvat liitettiin passeihin vasta myöhemmin.
Ellis Islandiin matkustajat vietiin matkustajalaivoilta pienillä laivoilla. Tämä koski erityisesti kolmannen luokan matkustajia. Jotkut matkustajat odottivat matkustajalaivoilla jopa 4 päivää ennen kuljetusta Ellis Islandille. Ellis Islandilla tehtiin jokaiselle maahantulijalle lääkärintarkastus. Terveystarkastus tehtiin erityisesti trakooman takia (silmäsairaus). Toki tuberkuloosi tms. myös huomioitiin…
Saamieni tietojen mukaan Vantaan musiikkiopisto lainaa soittimia ensisijaisesti vain omille oppilailleen. Jos soittimia kuitenkin jää, niitä voivat saada myös ulkopuoliset. Voit tiedustella asiaa numerosta 839 35705.
Tikkurilan kirjastossa ja Myyrmäkitalossa on pianohuoneet, joita voi varata etukäteen, Tikkurilasta puh. 839 23583, Myyrmäestä puh. 839 35469.
Hei!
Kirjaa on tulossa useimpiin Helsingin kirjastoihin. Tarkkaa saapumispäivämäärää emme pysty kuitenkaan sanomaan. Voit seurata kirjan saatavuustilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjaan voi jättää varauksen, kun sitä on jonkin kirjaston kokoelmissa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.libplussa.fi löytyy useita teoksia antamalla asiasanaksi laatujärjestelmä ja katkaisumerkki #. Teosten sisällöstä saa tarkemmat tiedot katsomalla täydet tiedot, jolloin näkyvät sisältöä kuvaavat asiasanat. Sen sijaan termillä tuotekortti ei suoraan löydy yhtään viitettä.
