Kyseessä voisi olla Radiomafian Heinähässäkkä, jota toimittivat Pertti Salovaara, Jusu Lounela ja Mikael Hästbacka heinäkuun arkiaamuissa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/30/heinahassakan-hairikkopuhelut
Valitettavasti ei. Helmet kirjastot eivät kuulu Kirjastokinon kirjastoihin.
Meillä on kyllä BD- ja DVD-levyjä lainattavina ja niissähän on tekstitys.
Joissakin suoratoistopalveluissa voi valita osaan ohjelmista myös suomenkielisen tekstityksen. Esim. Netflix
Ylen areenassa toimii Suomalaisten ohjelmien suomenkielinen tekstitys läppärilla ja Ylen kanavilla ja MainosTV:ssä digiboksin kautta. https://yhteiso.elisa.fi/elisa-viihde-sovellus-ja-nettipalvelu-16/tekstitys-jaelleen-515146
https://app.rahamuseo.fi/?calculator=trueValitse ensin "vertaa valuuttoja" ja sitten nuolella haluttu vuosi. Tämän jälkeen kirjoita summa ja klikkaa "Suomen valuuttaan".Muitakin vastaavia laskureita löytyy internetistä.
Hei!Alkuperäisen julkaisun kansitaidetta voit ihastella esimerkiksi tämän linkin kautta. Lisää kuvia avautuu kuvaa klikkaamalla:https://www.discogs.com/master/31145-Wigwam-Fairyport?srsltid=AfmBOop7WwWgyqWBrmwY8nE6kRVxkP4s_F6_YMsYiG-ejYeUnEGiNIexVuonna 2022 Svart Records julkaisi albumista neljän levyn deluxe- version. Tästä linkistä pääset katsomaan tämän version kansi- yms. taidetta kuvaa klikkaamalla:https://www.rollingrecords.fi/lp:t/6285f64e415a0487471462d6
Pojan nimi oli Juhana, ja häntä esitti Ilmari Saarelainen.
Katso http://www.geocities.com/japenet2000/arvostelut/tankkitayteen.htm
http://www.nyt.fi/juttusivu.asp?path=1;466;521;85024;376541;377382 .
Kirjan päähenkilön nimi on Winston Smith, eikä kirjassa tietääksemme esiinny Winston Graham -nimistä henkilöä. Internetistä hakiessa kyllä löytyy maininta ( http://www.irishinscotland.com/id5.html ), että Graham olisi kirjan päähenkilö, mutta mahtaneeko se olla sitten virheellinen tieto. Wikipediassa on lueteltu kirjan henkilöt http://en.wikipedia.org/wiki/Nineteen_Eighty-Four#Characters
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelulistan kautta. Toivottavasti sitä kautta saadaan vastaus, tai ehkä joku lukija tuntee laulun.
Tämä kysymys on niin spesifi, että kannattaa kääntyä asiantuntijatahon puoleen. Suomessa toimii Katolinen tiedotuskeskus, joka on Helsingin hiippakunnan tiedotusorganisaatio, yhteystiedot ohessa.
Katolinen tiedotuskeskus
Pyhän Henrikin aukio 1
00140 Helsinki
Puh. 0208 350751 / +358 208 350751
Fax +358 9 61294770
Sähköposti info(at)catholic.fi
Kotisivu http://www.catholic.fi/
William Ford Stanleystä kerrotaan runsaan sivun mittaisesti Kansalliskirjaston kokoelmissa olevassa 52-osaisessa hakuteoksessa "The Oxford Dictionary of National Biography". Kirjasarja on Kansalliskirjaston eteläisessä lukusalissa 1.kerroksessa.
Toinen mahdollinen vaihtoehto on Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin hakuteokset, joskin tätä vaihtoehtoa en ole tarkistanut. Yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.museo.helsinki.fi/kokoelmat/kirjasto.htm.
Eloise Akpan on kirjoittanut kaksi kirjaa Stanleystä, esim. The Story of William Stanley: a self made man. Kirjat saa tarvittaessa kaukolainana Lontoosta. Kaukolainat ovat maksullisia.
Rahahinnaston mukaan kyseisen setelin arvo vaihteli 0,50 € - 10 €. Setelin arvo on riippuvainen sen kunnosta.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas,Suomen numismaattinen yhdistys, 2004.
Tietoa seteleiden kuntoluokituksesta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/seteleiden_arvo.htm
Hei!
Löysin seuraavat tutkimukset, kun kävin läpi yliopistokirjastojen yhteishakemistoa:
Mylly, Mari: "Siis prinsessaa ei voi esittää sammakon asussa" : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta / Mari Mylly.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2008.
Tahkokallio, Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa / Annika Tahkokallio.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2006.
Laine, Leena: Työväen urheiluliikkeen naiset / Leena Laine.
Julkaistu Helsingissä : Otava, 2000.
Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa [Elektroninen aineisto] / Virve Laisi-Ikäheimonen.
Julkaistu Jyväskylä, 2000.
Ulkoasu 66 lehteä.
Opinnäyte Pro gradu -työ :…
Bo Carpelanin runo "Bara vara litet sjuk", joka tosiaankin sisältyy kokoelmaan "Måla himlen : vers för små och stora" alkaa näin:
Bara vara lite sjuk
och ligga i sin säng
med lingondricka på nattygsbordet...
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi julkaista tässä kokonaisuudessaan, mutta saat sen sähköpostiisi.
Lähde:
Carpelan, Bo: Måla himlen : vers för små och stora (Bonniers juniorförlag, 1988)
Kouvolan pääkirjastossa ei ole palautusluukkua. Palautusautomaatti kirjaston eteisessä on käytössä aukiolopäivinä klo 8.30 alkaen kirjaston sulkemiseen asti.
Muutamissa muissa Kouvolan kirjastoissa on palautusluukku, mm. Kuusankoskella ja Myllykoskella.
Kouvolan itsepalvelukirjastoissa (v. 2016 Elimäki, Haanoja, Inkeroinen) on laaja aukioloaika. Aineistoa voi palauttaa aikaisin aamulla, myöhään illalla ja myös viikonloppuisin. Itsepalvelukirjaston käyttöön tarvitaan Kyyti-kirjastokortin ja tunnusluku. Kouvolan kirjastojen aukioloajat voi tarkistaa tästä: http://www.kyyti.fi/kirjastot/kouvola
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
Edellisessä kysymyksessäsi totesit, että olet löytänyt jo tietoa Vaasaa koskevista romaaneista. Vaasan kaupunginkirjaston Vasaensis-kotiseutukokoelmasta löytyy vaasalaisten kirjoittamia kaunokirjallisia teoksia ja Vaasaa koskevaa tietokirjallisuutta.
Verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/ kautta voi tehdä hakuja rajaamalla tulokset Vasaensis-kokoelmaan. Esimerkiksi haulla 84.2 ja aineistolaji kirja sekä valitsemalla osastoksi Vasaensis saadaan tulokseksi 71 kpl suomenkielisiä romaaneja, jotka käsittelevät Vaasaa tai jotka on kirjoittanut vaasalainen kirjailija.
Suomenkielisten runojen luokka on 82.2, ruotsinkielisten romaanien luokka 84.31 ja runojen 82.31.
Tietokirjojen haku on vähän hankalampaa, muistelmia voi hakea esim.…
Ruotsin kuninkaan vallassa kautta aikain on tapahtunut suuria muutoksia. Esimerkiksi väkivaltaiseen aikaan vuonna 1523 kuninkaaksi valitulla Kustaa Vaasalla oli paljon suuremmat valtaoikeudet kuin nykykuninkaalla. Monarkia määriteltiin Ruotsin valtiomuodoksi 1809. Nykyinen hallitusmuoto määrättiin perustuslaissa, Regeringsformen, vuonna 1974.
Kustaa Vaasasta ja hänen aikakaudestaan löytyy artikkeli Kansallisbiografiassa, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/315 .
Eduskunnan kirjaston tietopaketista Ruotsi oikeudellisia tiedonlähteitä, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/ulko… löytyy tietoa Ruotsin perustuslaeista, joista Regerignsformen määrittelee, kuinka maata johdetaan. Vuonna…
Chopperit ovat muunneltuja moottoripyöriä, joita rakennetaan usein Harley-Davidsoneiden ja Triumphien runkoihin. Tuunatessa pyöriin vaihdetaan kevyempiä ja pienempiä osia. Ominaista niille on mm. pitkä etuhaarukka, korkea ohjaustanko ja matala ajo-asento.
Lähteet ja lisälukemista:
Helmet
Chopper (moottoripyörä) – Wikipedia
Helsingin Sanomat 14.7.2013: Kytkin vaikka kattokruunusta
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet elokuvaa. Kollega löysi Redditin keskustelun, jossa etsittiin samanlaista elokuvaa tai elokuvaklippiä ehdotettiin vodkamainosta muutaman vuoden takaa.Youtubesta etsimällä hän löysikin sellaisen.Tässä keskustelu aiheesta: https://www.reddit.com/r/whatsthemoviecalled/comments/1g6j7x2/movie_where_the_sea_throws_back_out_all_man_made/Tässä Youtubesta löytynyt mainospätkä: https://www.youtube.com/watch?v=tBC9xRwDbjU
Kokeilin Finnan tarkennettua hakua hakusanoilla aikataulut ja VR. Lisäksi rajasin valmistumisajan 1960-1970 välille. Tuloksena 100 kpl kaikenlaisia aikatauluja. Linkki Finna hakutulokseenTulosten perkaukseen kannattaisi kysyä apua Suomen rautatiemuseolta. Linkki https://rautatiemuseo.fi/kokoelmat/kirjasto/Aihetta on pohdittu myös Resiina-lehden keskustelussa. Linkki keskusteluun.
