Kirja löytyy joidenkin ylipistojen kirjastoista, mm. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja käyttäytymistieteiden kirjastosta. Parin kirjan pitäisi olla paikallakin tällä hetkellä. Kirja on julkaistu myös verkkojulkaisuna.
Alla olevista linkeistä löydät kirjastojen yhteystiedot ja Helsingin yliopiston kirjastojen kokoelmatietokannan:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/toimipaikat.html
https://finna.fi
Turun Markulantien nimi vahvistettiin vuonna 1946.
Nimi juontaa juurensa paikalliseen talonnimeen.
Markula on tavallinen länsisuomalainen talonnimi, joka on lähtöisin isännän etunimestä.
Turun kaavanimistön hyvin tavallinen nimiaihe on alueen talojen entinen isäntäväki.
Lähteet:
Turun kaupungin nimistöhakupalvelu
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…
Levo, Tuula: Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)
Mitähän oppilaitosta tässä tarkoitetaan?
Lähinnä kyseessä lienee (nykyinen) Sõjaväe Ühendatud Õppeasutus, joka nykyään sijaitsee Tartossa (Riia 12).
Tallinnassa on Viron itsenäisyydenaikana ollut sotilasoppilaitoksia ainakin seuraavissa osoitteissa:
Tehnika 18: vuosina 1919-1920 ; rakennus alkuaan rautatieläiskoulu
Tondi 51 ja 55: vuosina 1920-1940 ; rakennettu 1910-luvulla Venäjän sotaväen tarpeisiin
Kasetee 61 : vuosina 1992-1998 (Eesti Sisekaitse Akadeemia 1992-1993, Eesti Riigikaitse Akadeemia 1993-1998) ; rakennukset alkuaan neuvostoarmeijan käytössä
https://et.wikipedia.org/wiki/Kaitsev%C3%A4e_%C3%9Chendatud_%C3%95ppeas…
https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_Transpordikool
https://et.wikipedia.org/wiki/Tondi_kasarmud
https://et.…
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi.
Kirjasampo on kaunokirjallisuuden sisältöjä avaava verkkopalvelu eli sieltä löytyy vain kuvailua kirjoista (asiasanoja, lyhennelmiä ja osasta arvioita) sekä lisäksi kirjailijatietoa. Verkosta löytyy kaunokirjallisuutta vapaasti luettavaksi pääosin vanhempia klassikkoja esimerkiksi Project Gutenbergista, http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi ja Elisan Ilmaiset klassikot, https://kirja.elisa.fi/kirjat/ekirjat/ilmaiset-klassikot?language=fin&p…. Lisää Project Gutenbergista, https://www.kirjasampo.fi/fi/project-gutenberg-vanhojen-kirjojen-digita…
Ilmaisia äänikirjoja ja e-kirjoja löydät koottuna Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…;…
Lucy ja Eric Kincaid ovat kirjoittaneet lastenkirjoja, joissa seikkailee lohikäärme. Kirjat ovat ilmestyneet helppolukuisissa ja niiden nimet ovat Lohikäärme metsässä (1985), Lohikäärme ja jänöt (1985), Lohikäärme ja väsynyt pöllö (1985) ja Lohikäärmeen piilopaikka (1985).
Kirjoja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta muualta Suomesta niitä voi tilata kaukolainaan.
Googlettamalla kirjojen nimellä, löydät netistä helposti kuvia kirjojen kansista.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kaarina Helakisan suomennos "Oli kerran koukkuinen ukko" perustuu ilmeisesti tähän loruun. Tästä suomennoksesta on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. "Riemukkaassa riimikirjassa" (Kirjalito, 1982) runo sisältyy kokonaisuuteen "Eriskummallista väkeä" ja siinä ukolla "oli olallaan koukkuinen kissa". Henriette Willebeek le Mairin kuvittamassa kirjassa "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000) ukolla "oli mukanaan koukkuinen kolli".Myös Hannele Huovin suomennos "Olipa kerran käppyrä äijä" perustuu ilmeisesti tähän loruun, vaikka senkään yhteydessä alkuperäistä lorua ei mainita. Tämä suomennos sisältyy kirjaan "Hanhiemon lorukoppa" (Tammi, 1996).
Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
Tiedustelemasi kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta luokasta 709.9. Sarjan kaikki osat löytyvät
käsikirjastokappaleina pääkirjastosta, Rikhardinkadun kirjastosta, Töölön kirjastosta, Kallion kirjastosta sekä Itäkeskuksen kirjastosta. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja tarkistaa kirjojen tilanne sinä päivänä kun aiot lainata ne. Esimerkiksi tänään 9.10. osat I-IV ovat paikalla esim. Rikhardinkadun kirjastossa, osa V Etelä-Haagan kirjastossa ja osa VI esim. Rikhardinkadun kirjastossa tai Etelä-Haagassa.
Valitettavasti kirjastolla ei ole tästä tietoa, mutta on saatavana useita luonto- ja puutarhakirjoja, joista voi koettaa löytää lajin. Tässä muutama vinkiksi, kirjoja voi kysyä kirjaston toimipisteistä tai varata verkkokirjastosta https://vaasankirjasto.finna.fi/
Hanko, Pentti: Kukkapuut. Tammi 2004.
Holmåsen, Ingmar: Pohjolan puut ja pensaat. WSOY 1991
Palmstierna, Inger: Puutarhan puut ja pensaat. Otava 2006
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa. Otava 2010
Räty, Ella: Viheralueiden puut ja pensaat : 500 koristepuuta ja pensasta sekä havukasvia. Puutrhaliitto 2005
Myös netistä voisi löytyä vastaus, esim. Puutarhanet-sivustolta https://puutarha.net/kasvikortisto/
Uudempia maantieteen kirjasarjoja ei tosiaankaan ole ilmestynyt eikä niitä löydy englanniksi Finnastakaan. Kustantajat tietäisivät tämän parhaiten, mutta oletetaan, että kyse on internetistä ja tiedon nopeasta vanhenemisesta. Tiedot on helppo päivittää verkkoon, kun taas kirjasarjojen tiedot vanhenevat osittain nopeasti. Sama koskee tietosanakirjoja. Yksiosainen tietokirja on ilmestynyt: Kimmo Kiljusen Maailman maat: liput ja historia (2018), joka painottuu lippujen lisäksi eri maiden historiaan.
Verkosta Makupaloista löytyy maantiedeaiheisia linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/415%2B26804/hae?category=113769&sort=titl…
Näistä linkeistä voisi nostaa esiin Suomen YK-liiton Globalis-tietokannan, joka sopii erityisesti…
"Progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että maksat veroa sen perusteella, kuinka paljon saat tuloja. Veroprosenttisi suuruuteen vaikuttavat kaikki tulot ja vähennykset, jotka ovat kertyneet vuoden aikana." Linkki vero.fi
WWF.uk listaa maailman uhanalaisimmaksi eläimeksi Jaavan sarvikuonon. Tieto perustuu vuoden 2022 uhanalaisten lajien listaan. Linkki sivulle
WWF.fi katsoo uhanalaisuutta hieman laajemmin esim. Luontokatoa yleensä. Uhanalaisia elinympäristöjä ovat mm. koralliriutat, suot ja Itämeri. Linkki sivustolle
Etsin Finna.fi-hakupalvelusta hakusanalla "ISO 24495-1" ja nähtävästi ainoa kappale teoksesta Selkeä kieli. Osa 1, keskeiset periaatteet ja ohjeet = Plain language. Part 1, governing principles and guidelines sijaitsee Lapin korkeakoulukirjastossa. Teos on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 20.6. Voit tehdä kaukolainapyynnön kaukopalvelulomakkeella, jonka linkki on Helmet-kirjastojen Kaukopalvelu-sivulla https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu. Kaukolainan hinta Helsingissä on 4 euroa.Nettisivujensa mukaan SFS Suomen standardit ry:n kirjasto tosiaan palvelee yksittäisiä asiakkaita erikseen sovittavina aikoina.Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/ SFS Suomen standardit. https://sfs.fi/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Saat luettelon Elina Karjalaiselta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, joka on internetin kautta vapaasti käytettävissä. Sen osoite on http://finna.fi Kirjoita tyhjään hakuruutuun Karjalainen Elina ja valitse hakutyypiksi tekijä. Tulokseksi saat 103 teoksen nimeä, joiden suurta lukumäärää selittää se, että jokainen uusi painos ja käännös on omana viitteenään.
WSOY:n internetsivuilla on Elina Karjalaisen esittely ja myös luettelo tuotannosta http://www.wsoy.fi . Sen löydät kohdasta Kirjailijagalleria, aakkosellisesta luettelosta (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=56&lastname=Karjal… ). Varsin kattavan luettelon saa myös pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetistä (osoite http://www.helmet.fi/)…
Asiasanoilla säilöntä tai säilykkeet voit katsoa kirjastojen tietokannoista esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 .
Mm. teoksessa Marketta Levanto: Säilö terveellisesti esitellään eri säilöntämenetelmiä, esim. umpiointi, kuivaaminen, suolaaminen, etikkasäilöntä, maitohappokäyminen ja Nina Henseleyn Ota kesä talteen kirjasta löytyvät esim. chutneyt ja säilötyt hedelmät. 2005 ilmestyneessä Birgitta Rasmusson kirjassa Säilö itse marjat, hedelmät ja kasvikset on myös chutney- ja kasvissäilykkeistä.
Maitohapposäilönnästä:
Myllys-Niemelä, Maija-Liisa: Terveyttä Maija-Liisan herkuilla
Schöneck, Annelies: Vihannesten maitohapposäilöntä
Arktiset aromit sivuilla on tietoa marjojen ja…
Iskelmän tähtitaivas (WSOY 2004) -kirjan mukaan Loukiala lopetti 1980-luvun lopulla ammattimaisen muusikon uransa ja ryhtyi yksityisyrittäjäksi kiinteistönhoitoalalle. Musiikki on kuitenkin säilyttänyt paikkansa hänen elämässään edelleenkin ja silloin tällöin hänet näkee esiintymässäkin. Tuorein levytys on vuodelta 2000 (omakustanne-cd 'Love me tender').
Ainakin Pasilan pääkirjasto on hankkinut kaikki kuusi Suomirokkia CD:tä, saatavuustietoja voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.libplussa.fi
Alfred de Mussetilta on ilmestynyt saksaksi viisiosainen Gesammelte Werke (1925) ja englanniksi kaksiosainen Complete writings of Alfred de Musset (1905). Suomen kirjastoista löytyy vain Gesammelte Werke Bd. 2 : Novellen und Erzählungen, ja siinä ei ainakaan ole etsittyä novellia. Suomeksi eikä ruotsiksi ei novellia ole käännetty.
Kirjastot säilyttävät aikakauslehtien vanhoja numeroita ja monet kirjastot lainaavatkin. Kirjastoissa voi myös kopioida kirjaston kirja- ja lehtiaineistoa omaan kiäyttöön.
