Savon Sanomat on mikrofilmeinä Kuopion kaupunginkirjastossa ja filmit ovat asiakkaiden käytettävissä pääkirjaston lukusalissa - artikkeleista voi tulostaa myös kopioita. Ajan lukulaitteelle voi varata kirjaston asiakaspalvelusta (p. 017 182 318). Mikrofilmejä lähetetään myös kaukolainaksi muualle Suomeen; kaukopalvelupyynnön voi tehdä oman kirjaston kautta.
Tuotestrategia-sanalla löytyy Lindasta, korkeakoulujen rekisteristä, hieman vanhempaa kirjallisuutta, esim.
Kilpailuetuja tuotestrategialla / Jukka Halttunen...[et al.]
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1987
Tunkelo, Eino
Tuotestrategisten kilpailuetujen luominen ja ylläpitäminen / Eino Tunkelo
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1986
Asiasanalla tuotesuunnittelu löytyy monia viitteitä esim. Salomo-rekisteristä.
http://www.salo.fi/netcomm/default.asp.
Jippo-nimistä paikkakuntaa en löydä Suomesta, mutta voisiko kyseessä olla Jepua eli ruotsiksi Jeppo, joka on kylä Uudenkaarlepyyn kaupungissa. Ks. Ruotsinkieliseen pohjanmaan kylien kotisivut http://www.jeppo.fi/ ja Uudenkaarlepyyn sivut http://www.uusikaarlepyy.fi/fi/1769 .
Molemmat lehdet löytyvät Lahden pääkirjastosta.
Juoksija-lehden tämän vuoden numeroita voi lukea pääkirjaston toisessa kerroksessa lukusalissa. Vanhempia lehtiä voi lainata pääkirjaston aikuistenosastolta. Pari uusinta vuosikertaa löytyy osastolta, vanhempia voi saada varastosta.
Hiihto-lehti tulee myös lukusaliin, tämän vuoden numerot löytyvät sieltä ja vanhemmat aikuistenosastolta tai varastosta.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan." ( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Jos siis käytössäsi on myös osoite Suomessa, voit seuraavan kerran Suomessa käydessäsi käydä jossakin HelMet-kirjastossa hankkimassa kirjastokortin. Ilman…
Oskar Merikannon säveltämä duetto Oi, kiitos sä Luojani armollinen, op62, nro 2, löytyy F-duurissa esimerkiksi nuotista Merikanto, Oskar: Kootut duetot : korkeammille äänille (Bells, 2008). Melodia on sopraanolle ja baritonille ja lisäksi nuotissa on pianosäestys. Muissakin nuoteissa toivottu sävellaji saattaa olla, mutta sävellajia ei pysty tarkistamaan muuten kuin katsomalla nuotista, joten kaikkia vaihtoehtoja ei ole mahdollista tutkia.
Jos haluaa esimerkiksi jonkin Oskar Merikannon säveltämän laulun nuotin jossakin tietyssä sävellajissa, kannattaa kokeilla e-concerthousen nuottikirjastoa: http://www.e-concerthouse.com/library. Sieltä nuotteja voi etsiä esimerkiksi luokan mukaan tai säveltäjän tai teoksen nimellä. Nuotit saa näkyville…
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tällä hetkellä ei ole tietoa Katajamäki-sarjan jatkosta. Kustantajan sivuilla ei mainita jatkosta mutta ei myöskään kerrota, että sarjaan ei uusia kirjoja tulisi.
Ruusumäki-sarjasta en ole kuullut, mutta voisin vinkata Kirsi Pehkosen kirjoittamaa Jylhäsalmi-sarjaa.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Työkaverini tunnisti, että kyseessä on Roald Dahlin fantasiakirja: Kuka pelkää noitia
(engl. The Witches), joka ilmestyi vuonna 1983. Kirjasta on tehty elokuvaversioitakin, joista viimeisin
vuonna 2020.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Jos on niin, että et saa sähköpostiisi linkkiä Oletko unohtanut tunnuslukusi -sivuston tarjoaman linkin kautta https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin , kirjastolla ei joko ole sinun sähköpostitietojasi tai kirjastokorttisi on vanhentunut. Jos asiakas ei käytä Helmet-korttiaan kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään aineistoa lainassa, hänen tietonsa putoavat asiakasrekisteristä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
Tässä tapauksessa asialle voi oikein tehdä mitään matkustamatta pääkaupunkiseudulle. Mutta onneksi voit käyttää odottaessasi Piki-kirjastojen erinomaisia palveluja. Jatkossa kenenkään ei tarvitse välttämättä hankkia toisen alueen kirjastokorttia…
Olisikohan kyseessä kehitysmaayhdistys Pääskyt ry:n rintamerkki? Pääskyt kuuluvat Emmaus-liikkeeseen. Aivan samanlaistarintamerkkiä en löytänyt, mutta tässä ainakin aihe on sama.
Sivulla Suomalaisen jääkiekon sääntökiemurat ja niiden kehitys kerrotaan vuodesta 1927 lähtien jääkiekkokaukalon mitoista ja pelin sääntöjen kehittymisestä. Mitään erityistä syytä sille, miksi väreiksi ovat valikoituneet juuri nämä värit ei mainita, muuten kuin että viivat on piirretty tummalla värillä, jotta ne erottuvat.Kiekon musta väri perustuu ilmeisesti siihen, että vaikka televisiossa muunvärinen kiekko voisi erottua paremmin katsojalle, pelaajille musta väri kuitenkin erottuu paremmin. Musta väri johtuu myös kiekon valmistamiseen käytetystä kumista, joka on muotoiltu antamaan kiekolle sen tarvittavat ominaisuudet. Kiekoissa käytetyn materiaalin tulee olla kestävää ja kestää pelin nopeita iskuja. Ks. esim. Why don't they make hockey…
Vanhat nen-päätteiset sukunimet ovat usein itäsuomalaisia. Itä-Suomessa sukunimet otettiin ylipäätään käyttöön paljon aiemmin kuin Länsi-Suomessa, jo 1500-luvulta alkaen. Näissä nimissä esiintyy usein suvun kantaisän nimi (esim. Mielikkä > Mielikäinen, Toivo > Toiviainen, Herman > Hermunen) tai lisänimi (esim. Mustaparta > Partanen). Länsi-Suomessa oli tyypillistä, että henkilön nimeen liitettiin asiakirjoissa talonnimi lisänimeksi. Jos siis muutti uuteen paikkaan, myös nimi muuttui sen mukaan ja Alatalosta saattoi tulla Koivuniemi. Länsi-Suomessa sukunimet tulivat laajemmin käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella. Silloin otettiin nimiksi paitsi ennestään tuttuja talonnimiä, muodostettiin myös paljon uusia sukunimiä.…
Teoksesta Illustrated who's who of the cinema vuodelta 1983 löytyvät perustiedot Clara Bow'sta, myös luettelo hänen filmeistään. Useimpien kirjastojen asikasmikroilla voi käyttää Ebsco-artikkelitietokantaa, siitä saa kahdeksan viitettä asiasanalla Bow, Clara, osa on pelkkiä lähdeviitteitä, mutta joukossa on myös kokotekstiartikkeleita englanniksi.
Kannattaa varmaan katsastaa myös Suomen elokuva-arkiston sivut osoitteessa http://www.sea.fi/kirjasto/. Siellä voi tehdä hakuja kirjaston tietokannasta.
Kirjastot.fi-sivustossa on Ammattikalenteri, jossa julkaistaan ilmoituksia avoimista työpaikoista, ks. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ . Palveluun voi myös jättää työpaikan hakuilmoituksen veloituksetta.
Kirjastolehti julkaisee myös työpaikkailmoituksia. Kirjastolehden nettiversio on täällä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/
Sanomalehdet julkaisevat työpaikkailmoituksia. Tietoa avoimista ja avoimista kirjastovirkailijan työpaikoista saa tietoa luonnollisesti myös työvoimatoimistosta.
Myös esim. Makupalojen allaolevista linkeistä pääsette katsomaan eri mahdollisuuksia käyttää nettiä työpaikkojen katseluun ja hakuun.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=0292d102-19a7-4a93-b76c…
sekä
http://www.…
Syyskauden nettiopastuksista ei ole vielä tietoa. Kannattaa palata asiaan elokuussa.
Kannattaa myös seurata kirjaston kotisuvuja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Ennakkovarauksia ei ikävä kyllä voi tehdä aineistosta, jota ei HelMet-tietokannassa vielä näy. Kirja kyllä varmastikin hankitaan kokoelmiin, joten tilannetta kannattaa seurata; heti, kun HelMetissä näkyy yksikin nide jonkin kirjaston kokoelmassa, varauksen voi tehdä.
Täysin kysymyksesi mukaisia teoksia en keksi, mutta Maria Jotunin Huojuva talo (tosin kirjoitettu vasta 1930-luvulla) kuvaa avioliittoa tyranniksi osoittautuvan miehen kanssa. Minna Canthin Hannassa, Sylvissä ja Salakarissa käsitellään epäluotettaviin viettelijöihin rakastuvia naisia ja heidän kohtaloitaan. Juhani Ahon Juhassa nimihenkilön vaimo Marja lähtee huijariksi osoittautuvan Shemeikan matkaan, mutta pääsee irti suhteesta. Teuvo Pakkalan Elsa ja Minna Canthin Anna Liisa taas sivuavat aihetta suhteen seurausten ja sukupuolimoraalin kautta.
Philippe Fixin Severin-kirjoista on suomennettu vain Severi tyrmää Severin (Séraphin contre Séraphin, 1970) ja Severin kielletyt seikkailut (Defense de lire Seraphin, 1971). Le Merveilleux Chef-d'oeuvre de Séraphin -teosta ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
