Suosittelen tutustumaan Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi) ja sen alla toimivan lasten- ja nuortenkirjallisuuden vinkkisivusto Sivupiirin (https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri) kirjahyllyihin, jotka sisältävät kirjavinkkilistoja eri aiheista. Alla kuitenkin myös muutama oma suositukseni.David Walliamsin kirjoissa riittää huumoria ja kommelluksia, mutta myös hieman syvällisempää oivallettavaa mm. siitä, mitkä asiat elämässä ovat aidosti tärkeitä. Omia suosikkejani ovat Gangsterimummi ja Maailman rikkain poika. Neropatti-fanille suosittelen myös Eva Amoresin uutta kirjasarjaa Karsein viikko ikinä, johon on tähän mennessä ilmestynyt viisi osaa (Maanantaista Perjantaihin). Salapoliisitarinoista suosittelen Martin Widmarkin Lasse-…
Suomeksi yhdysvaltalaisesta runoilijasta Edward Estlin Cummingsista (1984 - 1962) ei ole elämäkertaa.Helmet-kirjastojen kokoelmista on lainattavissa Norman Friedmanin ja Harry T. Mooren kirjoittama E. E. Cummings : the growth of a writer (1964) ja E. E. Cummings: The enormous room (1978), joka on omaelämäkerrallinen romaani runoilijan vankeusajasta Ranskassa ensimmäisen maailmansodan aikana.Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmista löytyvät Susan Cheeverin kirjoittama E.E. Cummings : a life (2014), Christopher Sawyer-Lauçannon E.E. Cummings : a biography (2006) ja Richard S. Kennedyn Dreams in the mirror : a biography of E. E. Cummings (1980).
Laajin kaupunginkirjaston puutarha-alan tietokirjakokoelma on Pasilan kirjastossa. Se on myös Helmet-kirjastojen laajin kokoelma. Helmet-kirjastoista seuraavaksi suurimmat kokoelmat on Sellon kirjastossa ja Tikkurilan kirjastossa.
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun tarkennettuun hakuun puutarhanhoito, valitsemalla aineistoksi kirjan ja kokoelmaksi tietokirjat. Luettelo muuttuu hieman, jos hakusanasi on toinen, esim. puutarhat:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Severi Nuormaan runo Andreas Hofer löytyy ainakin näistä kokoelmista: Nuormaa: Taistelujen mainingeissa sekä Selma Anttilan toimittamasta kokoelmasta Valikoima esitettäviä runoja.
Ei tarvitse olla virallista tutkintoa, mutta se saattaa helpottaa töiden saantia. Suurin osa kustantamoista valitsee kääntäjänsä käännösnäytteiden kautta. Niitä voi tarjota aktiivisesti eri kustantamoihin, jos mielii kääntäjäksi. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy paljon lisätietoa. Siellä kerrotaan, että heidän jäseninään olevilla ammattilaisilla suurimmalla osalla on ylempi korkeakoulututkinto esim. käännöstieteestä tai vaikka filologiasta. Alalla työskentelee myös muuta kautta ammattitaidon kartuttaneet.
Alla linkki alan liiton sivuille, sieltä löytyy runsaasti tietoa vaatimuksista:
Kääntäminen ja tulkkaus - Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (sktl.fi)
Kyseessä on Maaria Leinosen runo Kiirastorstain ilta kokoelmasta Ei muuri vaan portti (1985, s. 67).
Runon voi lukea myös Maaria Leinosen Kootuista runoista 1 , Elämän täysi : 1980-1993 (2005).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.53140?sid=4375459197
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.350496?sid=4375459197
HelMet-kirjastoista löytyy kaksi Tommi Honkavaaran teosta
"Myin liian halvalla" ja "Diagnoosi:kuu:runoja".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1923629__S%28honkavaara+to…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827141__S%28honkavaara+to…
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
ISBN-numerolla on helppo hakea teoksia monesta paikasta.
Vaasan kaupunginkirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta
http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Siellä esim. Tekijä-kentän voi muuttaa ISBN-hauksi.
Samoin ISBN-numerolla voi hakea teoksia Maakuntakirjastojen monihaku -sivulta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Finlandersin levyttämässä versiossa esiintyvät instrumentit ovat alttosaksofonin lisäksi rummut, bassokitara, sähkökitara ja akustinen piano.
Finlanders on esittänyt kappaletta myös keikoillaan. Finlandersin 30v.-juhlakonsertin perusteella live-esiintymisten kokoonpano näyttäisi ja kuulostaisi olevan alttosaksofonin lisäksi baritonisaksofoni, trumpetti, cajon-rumpu, rummut, tamburiini, sähköpiano, bassokitara sekä banjo.
Kyseisten lastenlaulujen tekijätiedot ovat seuraavat:
Tossu ja sukka (ne tirkistää...), sävel ja sanat Soili Perkiö
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828543
Titi tyy (Talitintit lentää lintulaudalle), sävel ja sana Kaija Eerola ja Inkeri Ruokanen
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5212171
Maijan karitsa (Maijall’ oli karitsa), englantilainen kansansävelmä, suom. sanat Samppa Asunta
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5163537
Loppuleija, sävel Soili Perkiö, sanat Hannele Huovi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5063008#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
http://www.fono.fi/
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim.…
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Hei, Ihan varmaa vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tässä on muutama mahdollinen hahmo.Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmoista melkein kysymääsi vastaavia on pari: Manitpois-sarjassa on kulttuuritoimittaja Eila-Pertti Sostakovits, jolla on ruskeat letit. Hänen puhetyylinsä on hiljaista ja rauhallista. Kyseistä sketsisarjaa esitettiin MTV:ssä 1990-luvun alussa. Toinen on Neurovisiossa esitetty Dokulamppu, joka on parodia Lukulamppu-ohjelmasta. Neurovisiota on myös esitetty MTV-kanavalla 1990-luvun alussa. Dokulamppu 7 mukana on kirjailija Kuuri Atrio, jolla vaalea kihara tukka ja pien saparot.Tv-sarjassa Iltalypsy (YLE 1 1993-2001) on vaalea pitkälettinen karjakko, joka kuvastaa hyvin paljon suomineitoa. Hän on pukeutunut…
Kate Williamin teos No Place to Hide on ilmestynyt vuonna 1988. Se on Sweet Valley High –trillerisarjan kolmas osa, jonka Johanna Henrikson on suomentanut vuonna 2001 nimellä Talo jyrkänteellä. Kirjan copyright on sekä kirjailijalla että sarjan luojalla Francine Pascalilla.
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on asiakastietokoneita, joita voi käyttää kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä pin-koodilla. Pin-koodin saa tarvittaessa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Tietokoneen voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi. Mahdollista on myös mennä suoraan kirjastoon ja kysyä tietokonetta, jos niitä on siellä vapaina. Tietokoneiden varausajat vaihtelevat enimmäkseen tunnista kahteen tuntiin; pikakoneet, joihin ei tarvita erikseen varausta, ovat yleensä 15–30 minuutiksi.
Kirjaston tietokoneilla voi tulostaa A4-kokoisia tulosteita. Ne maksavat 40 senttiä kappaleelta.
Helsingin kirjastoista voit digitoida äänitallenteita Myllypuron mediakirjastossa sekä Kirjasto 10:ssä. Molemmissa paikoissa saa opastusta laitteiden käyttöön.
HelMet-kirjastojen palveluhakemisto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
