Täältä Hämeenlinnan pääkirjastosta löytyy Pauli Kudelin ja Mari Kyyhkysen Einverstanden 2, jossa on kirja ja kaksi cd-levyä mukana. Ei siis DVD-aineistoa kirjan lisäksi. Tämän vastauksen lähettämisen hetkellä kurssi on lainattavissa.
Pentti Haanpään romaanissa Taivalvaaran näyttelijä (ilmestyi vuonna 1938) "luonnonoikkuna", oudon pitkäpäisenä syntynyt Arvo Lehikoinen vaihtaa elämänsä aikana useaan kertaan nimeä ja roolia. Hän esiintyy mm. Kankaan Ossina, sodassa kadonneena nuorena miehenä. Hän kuulee junassa Ossin tarinan ja "muuttuu" Ossiksi hämäten Ossin vanhempiakin, jotka kovasti haluaisivat, että palannut olisi heidän poikansa.
Tarina ei aivan vastaa kuvaustasi, mutta voisiko se olla etsimäsi?
Kirjasto 10:ssä on muutama kitara lainatavissa. Kirjoita helmetin hakukenttään "soitin" ja rajaa aineistolaji "esine" http://helmet.fi/search*fin/X
http://www.kuinoma.fi/ palvelussa voi pientä maksua vastaan lainata mm. soittimia. Helsingin seudulla toimituspaikkoina toimivat Vallilan ja Viikin kirjastot.
När man söker i Helsingforsnejdens Plussa-databas med sökordet Kivenlahti, får man fyra böcker: Kivenlahden nuorisotyö : ihmiset omalla asialla (Stakes-rapport 1995), Esbo stadsplaneringsbyrås undersökning Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset : liite 3: Rautatie välillä Kauklahti-Kivenlahti (1991), Alueet ja mielikuvat I-II utgiven av Esbo socialbyrå 1988, och Kivenlahti : yhdyskuntatyöprojektin väliraportti (1979), samt en video ”Kivenlahden eilispäivää pienoiskoossa”. I Plussa finns det uppgifter om i vilket bibliotek böcker/videon finns inne just nu.
Med sökordet Stensvik får man endast en roman.
I Internet får man en massa sidor om man söker med Kivenlahti eller Stensvik med sökningsapparaten Evreka.
Ni kan också vända Er till Esbo…
Tiekkö-kirjastojen kotisivuilta http://www.tiekko.fi/ (tarkennettu haku) voit tekijähaulla katsoa, kuinka monta teosta nimellä Cussler, Clive löytyy. Teoksen nimi-kohtaa, esimerkiksi Aavejuna, klikkaamalla voit tarkistaa, missä Tiekkö-kirjastossa kyseinen teos on.
Ihan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei ole löytynyt. Voisiko etsimäsi olla joku allamainituista? Niissä opiskellaan kauppaoppilaitoksessa.
- Väänänen Kaija, Viluinen unelma (1957)
- Polva, Anni, Me tytöt opiskelimme (1946)
- Olli, Vera, Kauppaopistolaisia (1945)
Kansalaiskoulussa opiskellaan Ursula Sinervon romaanissa Polttaa ja palelee, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1969.
Näillä tiedoilla on valitettavasti hyvin vaikea päätellä, kenen versiosta voisi olla kyse. Tästä Adagiosta on tehty suuri määrä versioita, eikä ilmaisu "jazz-yhtye" kerro mitään täsmällistä esimerkiksi soittimista. Kävin läpi Radio Classicin helmikuun soittolistat, joilta löytyi kyllä tämä teos pariinkin kertaan, mutta ihan perinteisinä versioina.
Jos emme tiedä varmasti, minkä version asiakas on kuullut, on sen esittäjääkin vaikea arvailla. Jos radioaseman nimi on muistettu oikein, voisi ilmaisun "hiljattain" täsmentäminen auttaa eteenpäin. Osoitteessa http://www.radioclassic.fi/fi/soitetut voi etsiä aseman soittamaa musiikkia.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Katsopa Kirjallisuusarvosteluja-nimisestä lehdestä.Tulee ainakin
suurimpien kirjastojen käsikirjastoihin.Lehdestä tulee aina 3 eril-
listä osaa:kauno, tieto ja lastenkirja-arvostelut.Katso ensin
Saramagon kirjan ilmestymis vuosi ja tsekkaa sitten sen vuoden lehdet.(sisällysluettelo keskiaukeamalla).
Maanteiden tienpidon toimintalinjoista ja tienhoidon laatuvaatimuksista - myös taukopaikoista - vastaa Liikennevirasto, paikallisella tasolla paikalliset ELY-keskukset.
Kaikista maanteiden liikenteen ongelmista sekä välittömästi toimenpiteitä vaativista kohteista ilmoitetaan Liikenneviraston tienkäyttäjän linjalle p. 0200 2100, joka päivystää 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Tienkäyttäjän linjan 0200 2100 kautta häiriöt välitetään suoraan maantietä hoitaville urakoitsijoille. Tarvittaessa tieto välitetään myös muille viranomaisille. Liikkumista vaarantavat ja merkittävästi haittaavat puutteet korjataan heti.
Liikenteen asiakaspalvelu ottaa myös vastaan teihin ja liikenteeseen liittyvät palautteet, jotka…
Elissa Aalto suunniteli H55-kankaan osana Artek-mallistoa Helsingborgin arkkitehtuurin, teollisen muotoilun ja sisustuksen näyttelyyn vuonna 1955. Kuvio näyttää H-kirjaimelta, joten voisi ajatella, että tuolla Helsingborgilla on osuutta asiaan.
Elissa ja Alvar Aallon suunnittelemista tekstiileistä on tuore kirja Aaltojen kuviot : Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemat tekstiili/Leskinen, Taru-Orvokki, kirjoittaja, kuvittaja. 2021 ja Elissa Aallosta kertova teos Arkkitehti Elissa Aalto Toim. Mia Hipeli 2022
Tietoa Elissa Aallosta on myös Alvar Aalto shopissa ja Alvar Aalto -säätiön sivulla, jossa on myös päivämääriä ja näyttelyitä juhlavuoden kunniaksi. Heiltä voisi myös kysyä lisätietoa Elissa…
Suomen ensimmäisen presidentin valitsi poikkeuksellisesti Eduskunta. Eduskunnan julkaisema Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari ja Tasavallan presidentti -sivusto (otsikon Poikkeukselliset valintatilanteet alla) kuvaavat ensimmäisen vaalin vaiheita. Vaalista ja ehdokkaiden äänimääristä on tietoa myös Kansallisbiografian artikkelissa Kaarlo Juho Ståhlbergistä.
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä…
Hannu Mäkelän kirjan nimi on Mikä sanomatta jää : kertomus rakkaudesta. Se on kyllä jo tullut kirjastoihin, joten varauksen siitä voi tehdä milloin vain.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=mik%C3%A4+sanomatta&searchs…
Tässä joitakin aiheeseesi sopivia kirjoja.
Kirjallisuuden naiset : naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle (SKS, 2013)
Kurikka, Kaisa: "Nuorten naisten lisempi laiffi : 1990-luvun naiskirjallisuuden sinkkunaisia, perhetyttöjä ja siltä väliltä." Artikkeli sisältyy teokseen Kurittomat kuvitelmat : johdatus 1990-luvun kotimaiseen kirjallisuuteen (Turun yliopisto, 2002)
Launis, Kati: Kerrotut naiset : Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä (SKS, 2005)
Lähikuvassa nainen : näköaloja 1800-luvun kirjalliseen kulttuuriin (SKS, 2001)
Modernin lumo ja pelko : kymmenen kirjoitusta 1800-1900-lukujen vaihteen sukupuolisuudesta (SKS, 2000)
Naiskirja : kirjallisuudesta, naistutkimuksesta ja kulttuurista (KKL, 1996…
Laki korkeakoulussa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta (Suomen asetuskokoelma 1959, numero 13) vahvistettiin 16.1.1959 ja tuli voimaan 1.7.1959. Täsmällisempiä ohjeita asiasta annettiin vastaavassa asetuksessa (Suomen asetuskokoelma 1959,numero 217) 8.5.1959.
Valtioneuvosto oli 20.9.1956 asettanut komitean valmistelemaan asiaa. Komiteanmietintö valmistui 19.6.1957 (Komiteanmietintö nro 11 - 1957).
Aikaisemmin valtio oli myöntänyt vähävaraisille korkeakouluopiskelijoille erilaisia stipendejä, komitean työskentelaikana tällaisia stipendejä sai noin joka kahdeksas korkeakouluopiskelija.
Ylioppilaan kirja XIII / toimittanut Kari Uusitalo. - Suomen ylioppilaskuntien liitto, 1960
PIN-koodia ei voida antaa sähköpostitse eikä puhelimitse tietoturvasyistä. Saat PIN-koodin henkilökohtaisesti kirjastosta. Lainat voi uusia myös soittamalla kirjastoon (p. 06 416 2326 tai 06 416 2318) tai laittamalla sähköpostia kirjasto(at)seinajoki.fi. Jos lähetät uusintapyynnön sähköpostitse, mainitse mielellään kirjastokortin numero tai ainakin asiakkaan koko nimi ja osoite, jotta löydämme oikean asiakkaan.
Tällaista tietoa emme onnistuneet löytämään. Minäkertojaa eli ensimmäisessä persoonassa esiintyvää kertojaa on tutkittu jonkin verran. Alla linkki Finna-hakupalvelun kautta saatuun aineistoon, joissa käsitellään minäkertojaa. Tuloksen voi halutessaan rajata sivun vasemmasta reunasta esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=min%C3%A4kertoja&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
