Tätä on syytä kysyä suoraan viranomaisilta. Ei tunnu todennäköiseltä, että turistina maahan tulevan verotustietoja kysytään, mutta esim. oleskelulupaa varten saattaisi olla niin, asia kannattaa tarkistaa Maahanmuuttovirastosta, http://migri.fi/etusivu. Vero.fi vastaa myös verotukseen liittyvissä asioissa, sieltä voi kysyä chatissa https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/cha… . Tulli valvoo rahan kuljetusta, http://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/kateisrahat , mutta sieltäkään ei löydy mainintaa siitä, että maahan matkustavan verotustietoja valvottaisiin. Tullista voi myös kysyä, http://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/kysy-henkiloasiakkaat
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä siellä joku tietäisi etsimäsi runon! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä runosta voisi olla kyse?
Runo on Lauri Parviaisen laulu Tiainen, joka alkaa sanoilla "Ulkona paukkuu pakkanen".
Laulu nuotteineen ja sanoineen löytyy mm. lastenlaulukirjoista Iloisia lauluja lapsille (1946) ja Parviainen, Lauri: Pienten lauluja (uusin painos 2002)
Kirjat löytyvät Outi-kirjastoista.
Paperilehti tuolta päivältä löytyy Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjaston uutisalueelta. Verkkolehteä ei kirjastossa voi käyttää, koska Pohjalainen kieltää käyttöehdoissaan verkkolehden kirjastokäytön.
Wetterin on suunnitellut arkkitehti Esko Kahri vuonna 1991. Rakennus oli alunperin Wetterhoffin koulurakennus.
Häme-Wiki: https://www.hamewiki.fi/wiki/Wetterhoffin_k%C3%A4si-_ja_taideteollisuus…
Monilta osin muistikuvasi sopisivat lastenkirjaan Vinski ja Vinsentti, joka tosin ei ole käännös vaan Aapelin eli Simo Puupposen kirjoittama. Kirja ilmestyi vuonna 1956 jatkona teokselle Koko kaupungin Vinski (1954). Vinski on punatukkainen ja pisamainen. Visentti on hänen harakkaystävänsä. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Hömpstadin pikkukaupunkiin.
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kannen kuva on nähtävissä muun muassa Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9cda33a9-0932-4447-bc56-bebfdd47e6d0
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tuota 21 minuutin haastetta en onnistunut löytämään (voi olla, että se on niin uusi, ettei nouse hakukoneiden tuloksissa vielä kovin korkealla) Kuulostaa kyllä niin kivalta idealta, että kannattaa toteuttaa itse, vaikkei haaste löytyisikään.
Himolukija Henriikka Tulivirta on saanut juuri viime vuoden haasteurakkansa loppuun ja antaa Ylen uutisten haastattelussa omat lukuvinkkinsä.
Yleltä löytyy myös apua luku ilon löytämiseen: Löydä oma lukijatyyppisi.
Löysin kyllä monenlaisia haasteita Lukemon sivuilta. Sieltä löytyy myös minulle tutuin Helmet lukuhaaste, sekä Pieni Helömet -lukuhaaste.. Helmet sivujen uutispaloista bongasin myös uuden haasteen: Jos lukisin - lukuhaaste lukemattomille.
Lukuhaasteita on yleensä…
Saara Kesävuoren dekkarissa Keskeneräinen kuolema (2016) ajetaan ainakin kuntopyörällä: aivokasvaimesta kärsivä potilas polkee kuntopyörää tunnin joka päivä.
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesääntö (1941) kertoo, että, ellei kaatuneita voitu evakuoida kotiseudulle, haudattiin heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai varta vasten vihittyyn sotilashautausmaahan. Kenttähautausmaista oli laadittava haudansijoin ja haudattujen numeroin varustettu tarkka kartta. Karttaa oli säilytettävä kaatuneiden evakuointikeskuksessa ja jäljennös siitä oli lähetettävä Kotijoukkojen esikunnalle.
Hämeen Kansa -lehdessä 23.9.1941 on haastateltu sotilaspastori Johannes Sillanpäätä kaatuneiden huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Kenttähautausmaihin haudatuista kertoo Sillanpää seuraavaa: ”Kenttähautausten kautta ei ole tahdottu mitenkään riistää…
Hei, Perentti ja Niisius nimet tulevat esiin monissa sukuluetteloissa. Perentti näyttää esiintyvän vähemmän kuin Niisiusta. Valitettavasti Perentti nimestä en löytänyt selvitystä niiden alkuperästä. Perentti nimi tulee esiin muutamissa 1600-luvun sukuluetteloissa.Niisius nimi tuli sukuluetteloiden lisäksi myös muissa yhteyksissä esiin esimerkiki Artturi Leinosen "Hakkapeliitat " kirjassa päähenkilö on ilmajokinen Niisius Yrjönpoika Kurikka. Samoin nimi tuli esiin Tampereen Pohtolan kylää käsittelevässä nettiartikkelissa. Kylässä eli aikanaan 1550-luvulla henkilö nimeltä Niisius Pohtola. Eräässä esiintulleessa sukutaulussa oli maininta henkilön nimestä Dionysius/Dionysios, joka on 'suomennettuna' Nisu, Niisius tai Nisius tms.…
Anna-Stiina Heikkilän teoksia ei ole ranskannettu.Suomalainen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä ranskannettuja suomalaisia teoksia. HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSKoska ilmeisesti pitäisi olla kyse teoksesta, joka on vielä saatavilla kirjakaupoista, kannattaa etsiä teosta uusimpien joukosta. Iida Turpeisen Finlandia-palkittu Elolliset on ranskannettu vuonna 2024 (A la recherche du vivant).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSAnni Kytömäen Kultarinta ilmestyi ranskaksi vuonna 2023 (Gorge d'or).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSItse suosittelisin jompaa kumpaa näistä, mutta ehkä tietokantaa selaamalla löydät mieluisamman vaihtoehdon.
Kuntamaineen vetovoimatekijät: kuntamainetutkimus 2003-2004 / Jouni Heinonen, Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy. Esiteltiin kuntamarkkinoilla syksyllä 2004. Siitä löytyy 15-sivuinen yhteenveto Kunnat.net sivuilta, mutta julkaisua en ole löytänyt.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun vastaajaringin avulla löytyi vastaus. Kopioin sen tähän:
"Kyseessä on tosiaan Fröbelin palikat ja laulu "Viisi vauhtiveikkoa".
Löytyy mm. Fröbelin palikoiden "Fröbelin palikat" cd:ltä sekä heidän
"Parhaat leikkilaulut II" -videolta.
"Viisi vauhtiveikkoa lähti matkaamaan...."
Eli kyse oli veikoista, ei peikoista =)"
Kirjasto on selvittänyt asiakastyytyväisyyttä asiakaskyselyillä vuosina 1999 ja 2000.
Asiakkailla on useita eri kanavia palautteen antamista varten. Kirjastossa palaute kerätään ja anlysoidaan ja mahdollisuuksien mukaan ryhdytään toimenpiteisin.
Kirjaston toimintaympäristön kehitystä seurataan ja se otetaan huomioon palveluja järjestettäessä.
Hirvensalon kirjasto (www.turku.fi/kirja/hirvens/hirvens.html) palvelusitoumuksessa sitoutuu palvelusopimuksessaan ottamaan palvelualueen asukkaat mukaan kirjaston kehittämistyöhön perustamalla tätä varten erityisen kansalaisryhmän
Terveystieteiden keskuskirjastosta kerrottiin, että ainakaan Suomessa tällaisia äänikirjoja ei ole. On mahdollista, että muualta maailmasta niitä löytyisi, mutta varsin kallista niiden hankkiminen olisi.
Terveystieteiden kirjaston yhteystiedot: Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, Puh (09) 191 26643, Fax (09) 241 0385, terkko-info@helsinki.fi, http://www.terkko.helsinki.fi/ .
Voit myös ottaa yhteyttä Näkövammaisten kirjastoon, suomenkielinen asiakaspalvelu, (09) 2295 2200, kirjasto@celialib.fi , oppikirjapalvelut, avoinna arkisin kello 11-15, käyntiajat sopimuksen mukaan. Puh. (09) 2295 2260, oppikirjapalvelut@celialib.fi , http://www.celialib.fi/ .
Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytettävissä Helsingin Sanomien sähköinen tekstiarkisto, joka sisältää Hesarin artikkelit vuodesta 1990 lähtien. Arkistossa on pelkät tekstit, ei kuvia eikä ilmoituksia. Ota yhteyttä kirjaston tietopalveluun.
Jos artikkelin haluaa näköispainoksena kuvineen, kannattaa kääntyä Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen, josta ne löytyvät mikrofilmeinä, joista voi tulostaa.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy yksi suomennettu teos: Bykov Vasil: Viimeinen tavoite: Alppiballadi.
https://finna.fi
Kirja on saatavilla Pasilan kirjavarastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=d…
Joseph Conradin Within the tides -teos sisältää neljä kertomusta (The Partner, ilmestyi 1911, The Inn of the Two Witches, ilmestyi 1913, Because of the Dollars, ilmestyi 1914 ja The Planter of Malata, ilmestyi 1914) ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1915.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kirjailijan suomennetut teokset. Tuulentupia-teoksesta puuttuu kuitenkin alkuteoksen nimi. Kirjaa ja kysymääsi alkuteosta vertaamalla selviää kuitenkin, ettei se ole kysymäsi. Kertomukset eivät ole myöskään Nuoruus ja muita kertomuksia -novellikokoelmassa.
Ilmeisestikään tämän kokoelman kertomuksia ei siis ole suomennettu.
Hei!
Luettavaa löytyy onneksi paljon. Kokosimme listaan muutamia kirjoja, jotka toivottavasti myös kirjakauppojen valikoimista yhä löytyvät.
Periaatteessa listan kaikki kirjat voisivat sopia sekä 10- että 12-vuotiaalle. Eri ihmiset kuitenkin kokevat lukemansa hyvin eri tavoin, joten aikuisen kannattaa kirjaan ensin itse hieman tutustua. Tuttu aikuinen osaa varmimmin arvioida kirjan sopivuuden lapselle. Kirjojen tarkempiin kuvauksiin voit tutustua esimerkiksi Keski-kirjastojen verkkokirjastossa.
Rauhallista joulun aikaa!
Benjamin, Ali: Mitä sain tietää meduusoista
Cassidy, Cathy: Suklaamuruset-sarja
Hai, Magdalena: Gigi ja Henry -sarja
Haig, Matt: Poika nimeltä Joulu tai Tyttö joka pelasti joulun
Heinänen,…
Kantakortista pitäisi käydä ilmi joukko-osastot ja taistelupaikat. Joukko-osastojen digitoitujen sotapäiväkirjojen avulla voi muodostaa paremman kuvan papan vaiheista. Joukko-osastosta saattaa olla myös historiikki. Näitä kannattaa hakea joukko-osaston nimellä esimerkiksi Finnasta. Samaten yksittäisestä taistelusta voi olla olemassa kirja, artikkeli tai opinnäyte. Nämäkin löytyvät melko hyvin Finnan kautta. Yksi vaihtoehto kantakortissa mainittujen paikkojen ja joukko-osastojen tietojen löytämiseen on Kansa Taisteli -lehden arkisto. Papan tiedot voi kantakortin tietojen perusteella lisätä Sotapolku.fi -palveluun, jossa joukko-osaston polusta saattaa olla graafinen esitys. Joitakin melko suppeita henkilötietoja voi olla Suomen rintamamiehet…
