Alla muutamia kollegoiden vinkkaamia kirjoja aiheesta:
Martti Backman: Harriet ja Olof : rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
Ester Erhomaa: Matleena ja päärynäpuu
Laila Hietamiehen tuotanto
Lempi Jääskeläisen tuotanto – tunnettu Viipurin kuvaaja
Elina Karjalainen: Isän tyttö: lapsuuden muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika – teoksessa ollaan Viipurissa ennen sotia, mutta varsinkin 1990-luvun Viipurissa muistaakseni
Anna Kortelainen: Siemen
K. Merikoski: Irti sortajista : rajakarjalainen tarina viimeisiltä vainovuosilta (1919) - tässä teoksessa oli lisäksi muistaakseni suomalais-venäläistä epäluuloa puolin ja toisin opettajan rakkaussuhteen ympärillä
Kaiho Nieminen: Trokari
Tanja Pohjola: Lintu pieni
Mikko Porvali: Veri…
Lohjan kaupunginkirjastossa on useita rentoutukseen liittyviä, luonnonääniä sisältäviä CD-levyjä, kuten Tropical night, Thunderstorm, Luonto soi...
Aineistotietokantamme löytyy osoitteesta http://lohja.kirjas.to/. Hae esimerkiksi vapaasanalla luonnonäänet tai äänimaisema. Voit myös tulla käymään kirjastoon, niin etsitään rentouttavia luonnonääniä yhdessä.
Voisiko etsimäsi kirja olla toinen näistä:
- Kom ihåg! : ruotsin keskeisten rakenteiden kertauskirja / Juha Helvelahti (1. p. 2001)
- Kanal: Grammatik / Tarja Aho ... [et al.] (1. p. 1999)
Molemmat kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Näet kirjojen kansikuvat alla olevien linkkien kautta:
http://www.booky.fi/book.php?book_id=9789510241431
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/kanal/fi_FI/g…
Ruusun aika on suomalainen vuosina 1990–1991 tuotettu televisiosarja. Sarjan käsikirjoituksen teki kirjailija Raija Oranen. Ohjauksesta vastasivat Ilkka Vanne ja Pauli Virtanen. MTV-2:n sarja.
Sarjan 24 ensimmäistä jaksoa esitettiin marraskuun 1990 ja huhtikuun 1991 välillä. Suuren suosion johdosta sarjaa tehtiin toinen tuotantokausi, johon valmistui kymmenen uutta jaksoa, jotka esitettiin lokakuun ja joulukuun aikana 1991. Ruusun aika -sarja on julkaistu kokonaisuudessaan kolmen DVD:n sarjana vuonna 2009.
Raija Orasen haastattelun ( v. 1991) mukaan: "Sarjan kaari kattoi 24 ensimmäistä jaksoa. Sen jälkeen Oranen ideoi uuden 24:n jakson sarjan, mutta sitä ei enää ryhdytty tekemään. Ruusun aika päättyy nähtävään kymmeneen jaksoon,…
Kustaa Vilkuna kytkee Etunimet-kirjassaan Heljon yhdessä Heljan, Heljen ja Heljun kanssa nimeen Heljä, joka on yksi Helena-nimen kansanomaisista muunnoksista. Toisaalta hän huomauttaa, että Virossa nämä nimet ovat Helga-nimen toisintoja. Vielä nimipäiväkalenterissa ollessaan Heljo puolestaan oli yhdistetty nimiin Elias ja Eljas
Suomessa harvinainen Heljo oli yleisimmillään miehen nimenä vuosina 1920-59, joina sen sai 35 poikaa. Nimeä on annettu myös tytöille, mutta tavallisempi se on ollut pojilla, ja miesten nimien joukosta se löytyy myös vanhojen kalenterien nimipäivälistauksista. Tällä perusteella saattaisi ehkä päätellä Heljon sittenkin pohjautuvan enemmän Helgan sisarnimeen Helgeen tai Eliakseen …
Yritin etsiä Uuden maailman arkistoa, josta näkyisivät artikkelit, jotka kussakin lehdessä on julkaistu, mutta tuloksetta.
Uusi maailma on ilmestynyt vuosien 1963-1979 välillä, kunnes se taloudellisten vaikeuksien vuoksi lakkautettiin. Sitä julkaisi Uuden Suomen lehtitalo. Lehden historiasta on lyhyt kuvaus pro gradu -tutkielmassa Lehtemme on puolueeton, eikä harrasta politiikkaa’ : Suomalaisten puolueiden ja niiden poliitikkojen käsittely Uusi Maailma – lehdessä 1963 – 1979, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56074. En löytänyt mitään mainintaa, mihin lehtien sisällöt tai arkistot olisi siirretty. Teoksessa Suomen lehdistön historia, toim. Päiviö Tommila, osa 8, Aikakauslehtien liitto 1991, on luku Uudesta maailmasta…
Marius Raichin elämästä ja toiminnasta elokuva-alalla löytyy kuvaus Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv:%…. Siinä mainitaan, että Raichi säilytti Ranskan kansalaisuutensa. Suomen kansalaisuudesta ei löydy mainintoja.
Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Kyllä löytyy! Turun pääkirjaston aikuistenosastolla on luokassa 84.91 turkinkielistä kaunokirjallisuutta. Myös lasten- ja nuortenkirjastosta löytyy turkinkielisiä nuortenkirjoja.
Taitaa olla niin, että kirjastojen kokoelmista Lambda Literary -palkintoon ehdolla olleita tai palkittuja kirjoja löydät parhaiten hakemalla joko kunkin teoksen tai tekijän nimellä. Kirjoista ei nimittäin välttämättä tallenneta tietoja siitä, ovatko ne palkittuja tai olleet ehdokkaina kirjallisuuspalkinnoille. Helmet-kirjastoista voit toki etsiä Finlandia-palkittuja (hakusanalla Finlandia-palkinto), mutta haku sanoilla ’lambda literary’ ei minulla tuottanut yhtään tulosta.
Minun on siis vain kehotettava sinua verryttelemään sormesi ja istumalihaksesi – ja käymään tietokoneen äärelle pitäen silmien ulottuvilla listaa kirjoista, joita haluaisit etsiä. Kaikkien kirjastojen tietokannoista löydät teoksen englanninkielisellä nimellä sekä…
Lapsuutta 1980-luvulla on tutkittu useista eri näkökulmista. Suomi nuorten kasvuympäristönä tarkastelee vuonna 1987 syntyneiden suomalaisten elämää. Niin ikään on tutkittu 80-luvun harrastuksia ja vapaa-aikaa sekä yhteiskunnallista ilmapiiriä. Henna-Kaisa Sivosen Kasarikirja (2008) tarjoaa yleistajuisen katsauksen 1980-luvun lapsuuteen. Valokuvataiteilija Sari Poijärven ja kirjailija Kjell Westön teos Kasari: kun pyörähdin pyörässä näin (2011) kertoo kuvin ja tarinoin 80-luvusta.
Myös kaunokirjallisuudesta löytyy monenlaisia 1980-luvun lapsuuden kuvauksia (esim. Suvi Ratinen: Matkaystävä, Tommi Liimatta: Jeppis, Noora Vallinkoski: Perno Mega City).
Yleisradion Elävässä arkistossa käsitellään 1980-lukua:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=…
Teoksia ei saa lainaan kirjastoista. Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
Uusi kirjastolaki sanoo yleisten kirjastojen henkilökunnan pätevyysvaatimuksista:
http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8050b29d
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Parhaiten löydät tietoa kirjastoalan koulutuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta:http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) löytyy Tapani Pertun Tanssi elämän tanssi -äänite ainoastaan kasettina, joka kuuluu Espoon Leppävaaran kirjaston ( http://espoonkirjasto.mork.net ) musiikkiosaston kokoelmaan. Vastaamishetkellä kyseinen kasetti näyttäisi olevan paikalla. Hyllyssä olevaa aineistoa pikalainoja, romppuja ja videoita lukuunottamatta voi tilata puhelimitse mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
LP-levynä Tanssi elämän tanssi on saatavana esim. Joensuun, Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoista. Kaukopalvelupyynnön voi täyttää kirjastossa tai jättää internetin välityksellä: (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/kaukop.htm ). Kaukopalvelupyyntö maksaa helsinkiläisille…
Vaara-kirjastojen asiakas voi lainata ja varata kortin numerolla ja pin-koodilla Vaara-kirjastoissa lainattavissa olevaa aineistoa. Aineistoa on helpointa tarkastella niin, että valitset ensin yläreunan valikosta oman kirjastosi ja sen jälkeen selailet, mitä kirjastostasi löytyy. Ohjeet löytyvät täältä, http://ekirjasto.kirjastot.fi/ohjeet. Ekirjaston kautta löytyvät kirjat ovat samat kuin oman aineistotietokannan kautta löytyvät, https://www.ellibslibrary.com/fi/collection.
Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
Kirjastoissa poistetaan aineistoa pitkin vuotta monista eri syistä ja poistettu, mutta vielä myyntikuntoinen aineisto myydään edelleen asiakkaille. Joissain kirjastoissa on pysyvästi myytävänä poistettua aineistoa, kun taas toiset kirjastot keräävät poistetun aineiston myytäväksi jonain tiettynä ajankohtana.
Poistetusta aineistosta ei pidetä mitään erillistä luetteloa tai rekisteriä, jonka perusteella kirjoja voisi varata. Voi kuitenkin kysyä vaikkapa omasta kirjastostaan, josko heillä olisi mahdollisuus ottaa poistetut Mikko Mallikkaat sivuun teitä varten. Eniten aineistoa tietenkin poistetaan kirjastoista, joilla on suuri kokoelmakin, eli Mikko Mallikkaita kannattaa kysellä ja käydä etsimässä suurten kirjastojen lastenosastoilta.
Tarkoitat varmaankin Tuunausta ja tarinoita -kesätyöpajaa, jonka Viikin kirjasto järjestää 6. - 10.6. klo 13-15. Paja on tarkoitettu 7-12-vuotiaille koululaisille. Kesätyöpajaan voi ilmoittautua
huhti-toukokuun aikana suoraan Viikin kirjastoon puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä kirjastossa.
Viikin kirjaston yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Viikin_kirjasto/Yhteys…
Nimi Jofiel (Jophiel) on hepreaa ja tarkoittaa jumalallista kauneutta tai jumalan kauneutta.
Nimi on tullut tunnetuksi juutalaisen mystiikan arkkienkeli Jofielista. Sittemmin hänet on mainittu kirjallisuudessa esimerkiksi englantilaisen John Miltonin (1608–1674) teoksessa Kadotettu paratiisi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jophiel
