Hattulassa on Parolan panssarimuseo. Sen tietoja löytyy osoitteesta: http://www.panssarikilta.fi/Museo/index.htm.
Sotamuseo on puolestaan Helsingissä, sen internet-osoite on: http://www.luokkis.com/sotamuseo.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos Sotahistorialliset erikoismuseot. G 1997. Siitä voi hakea lisää tietoja alan museoista.
Outi Finna tietokannasta https://outi.finna.fi/ voi hakea sanoilla ihmiskauppa ja naiskauppa. Paikalla on esim. seuraavat kirjat:
Orjuus tänään : näkökulmia ihmiskauppaan / toim. Merja Saarni, 2016.
Rendic, Pia : Ihmiskaupan kasvot, 2015
Bales, Kevin : Nykyajan orjat ja miten heidät vapautetaan, 2013.
Chalke, Steve & Blair, Cherie : Seis! : pysäytä ihmiskauppa, 2011
Kristof, Nicholas D. & Wudunn, Sheryl : Puolikas taivasta, 2010.
Oikeudellisesta näkökulmasta voi suositella kirjaa:
Kimpimäki, Minna : Haureuden harjoittajista ihmiskaupan uhreihin : prostituution, parituksen ja ihmiskaupan oikeudellinen sääntely, 2009.
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com.
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi….
Kirjastojen välisiin yhteyksiin perehtyminen kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.kirjastot.fi ! Kirjastot.fi:n kirjastot-osuudesta löytyy eri kirjastosektorien (julkiset kirjastot, tieteelliset kirjastot, erikoiskirjastot) toimintatietoja ja erikoissivustojen osoitteita. Kirjastot.fi:n kirjastoala-kanava kertoo kirjastoalan toimintatavoista, yhteistyöstä sekä toimii myös kirjastojen välisen tiedottamisen ja keskustelun välineenä.
Eri kirjastoilla on erilaisia yhteydenpitojärjestelmiä. Pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot toimivat yhteisessä aineistotietojärjestelmässä nimeltä Millennium, jota käyttävät siis Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin kaupungilla ja kaupunginkirjastolla on omat sisäiset tiedotusverkkonsa.…
Hei!
En löydä antamillasi tiedoilla mistään Suomen kirjastosta kyseistä kirjalaatikkoa tai sen sisältöä. Voit kysyä lisätietoja vielä Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista Tampereelta. Sinne voi lähettää sähköpostia osoitteella: sni@sci.fi. Instituutilla on myös kotisivut
osoitteessa: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Kirjalaatikon tietoja ei ollut Instituutin Onnet-tietokannassa, mutta läheskään kaikki SNI:n kirjat eivät vielä ole tietokannassa.
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Siellä voitte ottaa lehden artikkelista myös valokopion omaan käyttöönne.
Helmet-kirjastojen asiakkailleen tarjoamassa eMagz-palvelussa näköislehdet ovat luettavissa vuoden verran ilmestymispäivästään, joten vuoden 2014 lehtiä sieltä ei enää löydy.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Tämän tyyppisiä ilmauksia sanotaan bahuvriihi-yhdyssanoiksi, ja tällä hakusanalla etsimällä niistä löytyy tietoa esimerkiksi näiden linkkien kautta:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2004_347.pdf
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1342
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2354
Melinda-tietokannasta löytyy myös muutamia aiheesta tehtyjä opinnäytetöitä:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SHAST4QIV7ESFI8ELPNYQP1SIDD2GUD8D…
Tarkoittanet ePress-palvelua, jossa voi lukea suoraan verkosta suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä näköisversiona heti niiden ilmestyttyä. Kyseistä palvelua voi käyttää vain kirjaston tiloissa joko kirjaston omilta koneilta tai mukana olevalta läppäriltä, tabletilta tai kännykästä. Etäkäyttö kotoa/muualta ei ole mahdollista.
Ohessa kopio ePress-palvelusta www.helmet-fi-sivustolta: "ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä."
Valitettavasti meillä ei ole Pirkko Lokan tämänhetkisiä yhteystietoja.
Paras arvaus aloituspaikasta häntä jäljittäessä olisi minullakin ollut WSOY:n arkistot.
Helmet haun mukaan hän on suomentanut Wilbur Smithin Ukkosen kumun Otavalle 2012 ja Anais Ninin Pikkulinnut Gummerukselle 2005. Kenties näistäkin kustantomoista voisi kysellä Lokan yhteystietoja.
Hei,Kollega ehdotti minisarjaa Etsijä (Nature boy, https://www.imdb.com/title/tt0238446/?ref_=ttrel_ov_i)Ilmestyi 2000, mutta luonnonsuojelutoiminta täsmää ja tuo sortuma yhdessä episodissa ainakin IMDbn mukaan.
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjaston toimipisteeseen, josta kirja on lainattu, jotta voidaan tarkistaa onko kirja päässyt livahtamaan hyllyyn rekisteröitymättä palautukseksi. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua, mutta vahinkoja sattuu joskus. Voitte olla yhteydessä kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kotisivuiltamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm.
Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Aleksis Kivestä on kirjoitettu runsaasti kirjoja ja myös verkosta löytyy tietoja hänen elämästään:
Kirjallisuutta:
Achté, Kalle, Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin, Otava, 1982.
Meri, Veijo, Aleksis Stenvallin elämä, Otava 2002.
Rahikainen, Esko, Metsän poika : Aleksis Kiven elämä, Ajatus kirjat, 2004.
Tarkiainen, Viljo, Aleksis Kivi : elämä ja teokset, WSOY, 1984.
Linkkejä:
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi
http://www.finlit.fi/kivi
Sarjan 1. tuotantokauden osat ovat myös suomenkielisillä teksteillä varustettuja. Niiden julkaisija ja levittäjä ainakin kirjastoille on Future Film Oy. 2. kauden osia ei ole julkaistu suomenkielisellä tekstityksellä. Ks. Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Avaruusasema_Alfa
Future Film voisi olla se suomalainen taho, johon voit ottaa yhteyttä. Tässä heidän kotisivunsa, jossa myös yhteystietoja: http://www.futurefilm.fi/?page=ETUSIVU .
Amerikkalaiselta Richard Powersilta on ilmestynyt 7 romaania, joista yhtään ei ole suomennettu ja vain kahta on saatavissa Suomen kirjastoista: Jo löytämäsi "Prisoner's dilemma" Helsingin kaupunginkirjastosta ja "Three farmers on their way to a dance" Helsingin yliopiston kokoelmista (katso http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html)
Ylistävien arvioiden (mm. http://www.amazon.com) perusteella tästä kirjailijasta kuullaan kyllä vielä lisää, toivottavasti suomennoksiakin on tulossa.
Richard Powersin haastattelun löydät osoitteesta http://www.raintaxi.com/powers.htm
Tässä vielä kaikki Powersin teokset:
Plowing the dark / Richard Powers.
New York : Farrar, Straus and Giroux, 2000.
Gain / Richard Powers.
New York : Farrar, Straus, and Giroux,…
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Savonlinnan laulua ole koskaan levytetty tai julkaistu nuottina. Ainakaan Viola-tietokanta ei tiedä laulusta tai sanoittaja Veikko Koivistosta mitään. Ikävä tosiasia on, että maailma on täynnä lauluja, joita ei ole levytetty tai julkaistu nuottina. On toki mahdollista, että laulu sisältyy johonkin vanhaan nuottikokoelmaan, joita kaikkia ei ole vielä ehditty avata Violaan, mutta tällaisia kokoelmia on paljon ja niitten selailu todella iso urakka.
Heikki Poroila
