"Tässä on rosmariinia, se on yrtti, joka muistuttaa. Muista siis, rakkaani. Nämä ovat orvokkeja, ne ovat ajatuksia varten."
William Shakespeare, Hamlet (WSOY ja Matti Rossi 2013), s.191
Kappale on Juustopäät-yhtyeen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Turha potku". Kertosäkeessä lauletaan: "Tyhmyydestä saa kärsiä, maksaa ja kitua. Se oli elämäni turhin potku."
Piippuleima oli käytössä vuosina 1932-1949. Tässä muutamia kirjoja, joista löytyy Arabian astiastoja:Arabia : talousposliini ja -fajanssi (2005)Arabian lumoava posliini (2010)Kumela, Marjut: Arabian astiastoja (2010)Astiataivas -sivustolta Astiataivas.fi - Vanhojen astioiden ystävien löytöpaikka löytyy myös Arabian tuotteiden kuvia.
Ainoa suomesta romaniaksi käännetty runoteos joka löytyi on Kanteletar. Runot ovat sekä suomeksi että romaniaksi. Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta. Seuraavassa kirjan tiedot: Kanteletar : culegere de rune traditionale finlandeze / alcatuita de Elias Lönnrot ; antologie, traducere si note de ion stavarus si Lauri Lindgren ; studiu introductiv de Senni Timonen. Turku : Universitatea din Turku, 1985
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
löytyivät seuraavat teokset:
1.
Kivi, Alexis (1937): Dikter i urval /Laurén, Åke
2.
Kivi, Aleksis (1866): Kanervalan käännös (1995) nimellä Ljunglandet och andra dikter /Warburton, Thomas
Molemmat teokset saa pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastosta (edellisen teoksen siis tekijän etunimellä Alexis) mm. Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Benjamin Hoffin kirjoittama, Ernest H. Shepardin kuvittama teos The tao of Pooh on Erik Frykmanin ruotsintamana nimeltään Tao enligt Puh (1993, lisäpainos 1995).
Tao enligt Puh Helmet-kirjastoissa
Maanmittauslaitoksen Vanhat kartat -palvelu on lähinnä tuon kaltaista on Vanhat kartat -sovellus, mutta siinä ei ole karttoja 1600-luvulta, varhaisimmat ovat 1800-luvulta. Historiallisia karttoja voi tutkia Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -kokonaisuudesta, https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat. Myös Heikki Rantatuvan Historiallset kartat -sivustolla on laajasti tietoa vanhoista kartoista sekä pääsy karttoihin. Molemmissa on yleiskarttoja 1600-luvultakin, mutta ne ovat siis vanhoja karttoja, eivät uusia, joissa olisi vanha tilanne. Historialliset kartastot eivät yleensä kuvaa myöskään seutuja samoin kuin peruskartta. Suomen historian kartastoja löytyy Helmet.finna.fi:stä useita, https://helmet.finna.fi/Search/…
Olen poistanut ruotsinkielisen Mazzarellan kirjan ja tehnyt teille varauksen suomenkieliseen kirjaan Ainoat todelliset asiat. Kirjasta on tällä hetkellä 192 varausta ja kiertäviä kappaleita pääkaupunkiseudun kirjastoissa yhteensä reilut 200. Kirjaa löytyy myös kirjastoissa Bestseller kappaleina, mutta niitä ei voi varata.
Suomen kirjastoseuran Kirjasto-lehden ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden kautta löytyy artikkeleita myös tästä aiheesta. Lehdet ovat luettavissa verkossa:
http://kirjastolehti.fi/
http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/issue/archive
Mainitsen muutamia: Klassikko Johan Turi. Kertomus saamelaisista
(Muittalus samid birra); Aikio, Eläinten nahoissa; Guttorm Eino. Tunturimorsian ; Mattus Ilmari. Covcjäävrist Kaamasan = Syysjärveltä
Kaamaseen (inarinsaamel.); Fofonoff Claudia. Paatsjoen laulut (kolttasaamel); Paadar-Leivo. Vieras talvi, Vest Jovnna-Ande. Poropolku sammaloituu; Paltto Kirstin Juokse nyt naalin poika ja Voijaa minun poroni.
Runojen puolella tietenkin Valkeapää ja Rauni Magga Lukkari. Käännöksiä on siis vähän. Muista myös Antologia
Skabmatolak : Tulia kaamoksessa. Saamelaisen kirjallisuuden antologia.
Kuntien kirjastojen aineistosta ainakin äänikirjat ja musiikki sopivat näkövammaisille. Monet kirjastojen tapahtumat, vaikkapa lukupiirit tai musiikkitapahtumat ja lapsille satutunnit käyvät myös näkövammaisille. Lisäksi Celia-kirjasto tarjoaa lukemisesteisille, mm. näkövammaisille, kauno-, tieto- ja oppikirjoja äänikirjoina, pistekirjoina ja e-kirjoina. Lapsille on tarjolla myös mm. koskettelukirjoja. Lisää tietoa Celiasta:
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Hei,
kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Valitse valikko Omat sivut ja sieltä kohta Varaukseni. Jos varaus ei ole vielä jäänyt kiinni, on varauksen kohdalla Poista-nappula. Paina sitä niin varauksesi poistuu.
Jos varauksesi on jäänyt jo kiinni, voit perua varauksen soittamalla kirjaston asiakaspalveluun p. 03 621 2612 tai lähettämällä sähköpostia lainaus.kirjasto@hameenlinna.fi.
Tässä tietoa Helmet-alueen omatoimikirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot. Näyttäisi siltä, että Espoossa olisi eniten omatoimikirjastoja. Myös nämä kirjastot ovat kiinni korona-aikana.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
Tilastokeskus tekee vuosittain "Suomalaisten matkailu" -tutkimuksen, joka
julkaistaan Tilastokeskuksen "Liikenne ja matkailu" -sarjassa. Tietoja löytää myös internetissä olevasta maksuttomasta StatFin- (itsepalvelu) tietokannasta (http://statfin.stat.fi/StatWeb/start.asp?LA=fi&lp=home).
Tutkimuksen puhelinhaastattelut tehdään 15-74-vuotiaalle väestölle. Ikävä kyllä emme kerää erikseen tietoa 12-13-vuotiaista, jotka epäilemättä suurelta osalta matkailevat aikuisten seurassa.
Tilastokeskuksen uusin käytettävissä oleva vapaa-ajantutkimus on vuodelta 1991. Vuonna 2002 kerätyn vapaa-ajan tutkimuksen tuloksia alkaa ilmestyä vuonna 2004.
"Vapaa-aika numeroina 1991" julkaistiin neljänä eri tilastojulkaisuna (Tilastokeskus, Kulttuuri ja…
Alkukielisessä Redwall-sarjassa näyttää tähän mennessä ilmestyneen jo kahdeksantoista osaa. Näiden lisäksi on julkaistu kaksi samaan aihepiiriin liittyvää kuvakirjaa, jotka eivät kuitenkaan liity sarjaan kronologisesti. (Katso http://www.redwall.org/dave/library.html ) Suomeksi sarjan osia on tosiaankin ilmestynyt vasta kymmenen. Sarjan suomalainen kustantaja on Otava. Kustantamon kotisivuilta ei valitettavasti löydy tietoa seuraavien osien julkaisemisesta ja mahdollisesta aikataulusta, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan Otavasta. Palautelomake, jolla voi myös esittää kysymyksiä, löytyy osoitteesta http://www.otava.fi/palaute/?n=1
