Adrian Gilbertin teosta Sniper ei ole suomennettu. Vasili Zaitsevin roolihahmo on pääosassa Jean-Jacques Annaudin ohjaamassa Stalingradin taisteluista elokuvassa Enemy at the Gates (Vihollinen porteilla 2001), joka perustuu William Craigin kirjaan Enemy at the Gates : the battle for Stalingrad ja Derek Lambertin teokseen Vendetta (ei ole suomennettu). Internet-lähteiden mukaan Zaitsevista kerrotaan Anthony Beevorin suomennetussa teoksessa Stalingrad (2000). Muita suomennettuja Stalingradin taisteluista kertovia kirjoja ovat mm.
Tsuikov, Vasili : Tien alku - Stalingrad. 1964
Schröter, Heinz : Viimeiseen patruunaan. 1961.
Plivier, Theodor : Stalingrad : romaani. 1053.
Tosin ei ole tiedossa missä määrin näissä Vasili Zaitsevia käsitellään. Em…
Elektronisia kirjoja ei voi vielä saada pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Vastikään on kuitenkin tehty sopimus elektronisten kirjojen lainaamisesta lähitulevaisuudessa HelMet-kirjastoissa, joten asiaa kannattaa tiedustella lähikirjastosta jonkin ajan kuluttua. Elektroniset kirjat tulevat olemaan HelMet- kirjastoissa lähinä opiskelijoiden tarvitsemaa kurssikirja-aineistoa. Tarkkaa ajankohtaa aineiston saapumiselle kirjastoon ei ole tiedossa.
Kyseessä lienee Sergei Kozlovin satukirja "Makea porkkanametsä: satuja" (WSOY, 1989). Kirjan sivulla 76 on satu "Afrikan reuna", jossa jänis lähtee purjehtimaan kookospähkinällä ja purjeena on banaaninlehti. Purjehtivasta jänöstä on pieni kuvakin!
Kallion kirjaston remontti etenee hyvin ja se aukenee helmikuussa, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Venetsiasta löytyy Lonely Planet matkaoppaita aika mukavasti, englanniksi vain ei ranskaksi.
Tässä tulokset:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=matkaoppaat**+venetsia**+lonel…
Kysymyksestä ei selviä, onko kyseessä lautapeli, jossa täytyy kirjoittaa lapuille sanoja liittyen annettuihin aiheisiin vai ns. omatekoinen pelkästään lapulla pelattava peli. Mikäli kyseessä on lautapeli, en löytänyt täysin kuvaukseen sopivaa peliä. Kyseessä voisi olla kuitenkin joku tunnepeli. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa, mistä pelistä voisi olla kyse?
Näin on. Sävelmä on Dmitri Šostakovitšin sarjasta nro 2 kamariorkesterille (tai pienelle orkesterille), sen osasta 7, jonka nimi on ”Vals II”. Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan sanoituksen tekijä on tuntematon. Sellaista nuottia, jossa myös sanat olisivat mukana, en löytänyt kirjastojen tietokannoista, mutta laulun sanat löytyvät verkosta esimerkiksi haulla: ”come waltz with me” lyrics.Sävelmästä löytyy monenlaisia sovituksia eri instrumenteille ja kokoonpanoille. Voit etsiä niitä esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) käyttämällä teoksen yhtenäistettyä nimekettä. Kirjastojen luetteloissa taidemusiikin sävellyksistä käytetään yhtenäistettyjä nimekkeitä, mikä tarkoittaa, että tietystä teoksesta käytetään…
Internetistä löytyy joitakin kalentereita, suomalaisista Helsingin yliopiston almanakkatoimiston kalenteri osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Muita kalentereita löydät esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkiluettelosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/ref.htm#aika
Talot ovat yksin kotona - pohjoismaisia runoja lapsille (2003) on kokoelma pohjoismaisten runoilijoiden runoja. Runot ovat suomeksi, ja lisäksi jokaiselta runoilijalta on yksi runo myös alkukielellä.Kirjaan kuuluu cd, jossa runoilijat lukevat runoja omalla äidinkielellään. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä helmet-tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Tällä hetkellä kirjaa näyttäisi olevan paikalla useissa helsinkiläisissä kirjastoissa.
Federica on italian ja espanjan kielessä käytössä oleva Federicon feminiininen sisarnimi. Molemmat kuuluvat vanhaan nimiperheeseen, jonka muunkielisiä muotoja ovat esim. Frederic ja Frederica, Friedrich, Friederike, suomessa Fredrik ja Fredrika. Nimen alkuperä voidaan jäljittää muinaissaksan nimeen Frithuric, ”rauhanruhtinas” (frithu eli rauha, turvallisuus ja ric tai rikja eli valtias, mahtava, rikas). Federica siis merkitsee mahtavaa ja voimakasta rauhan tuojaa, rauhan valtiasta.
Lähteet : Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
http://italian.about.com/library/name/blname_federica.htm
Ongelma on tuttu c-kasettien kirjastokäytössä. Kirjastoissa varkauden estosuojauksissa käytetyt hälytysten akvointijärjestelmät nähtävästi vahingoittavat c-kasetin nauhoja.
C-kaseteissakin olevan magneettinauhan ongelmia käsitellään pdf-dokumentissa "Magneettinauhojen pitkäaikaissäilytys ja toistaminen http://www.tape-online.net/docs/Magneettinauhat.pdf
Vaaroja ovat muun muassa demagnetoituminen, nauhan laajeneminen kutistuminen sekä rappetuminen.
Kirja löytyy Suomessa useammasta yliopistokirjastosta ja voit tehdä siihen oman lähikirjastosi kautta kaukolainapyynnön. Myös yliopistokirjastojen tietokantoja pääsee katsomaan kuka tahansa yliopistokirjastojen internet-sivujen kautta tai Frank-monihakupalvelun välityksellä(http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/).
Kaverisi voi lainata varaamasi aineiston puolestasi. Hän voi lainata aineiston joko omalle kortilleen tai sinun kortillesi. Siinä tapauksessa, että hän lainaa aineiston sinun kortillesi, sinun pitää kirjoittaa hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, joka on voimassa vain tätä lainauskertaa varten.
Help deskillä tarkoitetaan tukikeskusta tai paikkaa, josta käyttäjät saavat tukea päivittäisiin laitteiston tai ohjelmiston käyttöongelmiin. Tällaista toimintaa hoitaa mm. Sonera. Jos käytössäsi on internet, voit löytää useita vinkkejä osoitteesta www.evreka.fi hakusanalla help desk.
Helsingin kaupunginkirjastossa on teos Tourniaire, Francoise: The art of software support design and operation of support centers and help desks. Upper Daddle River, NJ, Prentice Hall, 1997. Help Desk Institute Nordic on julkaissut kirjan Aale Roos ja Pekka Systä: Help desk - asiakastuen käsikirja.(1998) Help Desk Instituten sivuilla http://www.dpmc.fi/hdi/ julkaistaan aiheeseen liittyviä tiedotteita.
Murrostorstaista ei oikein löytynyt tutkimuksia. Luultavasti yksittäinen mielenosoitus ei oikein vielä riitä tutkimuksen aiheeksi.
Työttömistä ja työttömyydestä mediassa löytyy sen sijaan kohtuullinen määrä etenkin pro gradu -tutkielmia. Ainakin osa niistä löytyy myös netistä. Tällaisia graduja kannattaisi ainakin katsoa:
Haavisto, Sanna: Työttömyys valtadiskurssin uutisissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2001)
Hannula, Riikka: Osallistavan sosiaaliturvan puhetavat. Diskurssianalyyttinen tutkimus osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta poliitikkojen puheenvuoroissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2016)
Hujanen, Rasmus: Työttömät: Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa rakentuvia kulttuurisia…
Tällaisia kirjoja voisivat olla esim. Junilan Kotirintaman aseveljeyttä, Alakulppin Lapin ilmailuhistoria 1, Parikan Ystävästä viholliseksi ja Tikkasen Kohtaloita sodissamme. Lisäksi jatkosodan historiaa käsittelevissä kirjoissa varmasti puhutaan tästä aiheesta (yleisissä kirjastoissa luokka 92.73).
Olisiko mahdollisesti kysymyksessä kustantajan jollekin lähettämä arvostelukappale?
Ensimmäisissä painoksissa ei yleensä ole mainintaa siitä että kirja on nimenomaan ensimmäinen painos, seuraavista painoksista painosmerkinnät löytyvät.
Jonkinlaisia hinta-arvioita kirjoista voi löytää vaikkapa antikvariaattien sivuilta. Antikka ja Antikvaari verkkoantikvariaatit sisältävät useiden eri antikvariaattien myynnissä olevien kirjojen hintatietoja.
Näissä esim. Päätalon huonemiehen pojan hinta on hieman kalliimpi, jos kyseessä on esimmäinen sidottu painos, kunto on hyvä ja kansilehdet tallella.
http://www.antikka.net/
http://www.antikvaari.fi/
Voisitte kysyä asiaa myös suoraan kirjan kustantajalta Gummerukselta.
http://www.gummerus.fi/fi/ota-…
Vuoden 1920 Lakimies -lehden numerossa 3 olleessa artikkelissa Oikeuslähteiden, lähdeteosten ja oikeustapausten merkitseminen kerrotaan, että Suomalainen Lakimiesten Yhdistys on toukokuun 26. päivänä vuonna 1920 hyväksynyt ja täydentänyt ohjeita, jotka koskevat oikeuslähteiden kirjallisuudessa käytettäviä lyhenteitä. Korkeimmasta oikeudesta käytetty lyhenne KKO on mainittu tässä artikkelissa sivulla 105.
Alunperin ohjeita ja lyhenteitä on esitetty jo vuonna 1915, mutta hyväksyminen on tapahtunut vasta 1920.
Lähteet:
Kansalliskirjaston digiarkisto:
Lakimies -lehti. 1920.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498801?page=1
Wikipedia artikkelissa Korkein oikeus mainitaan myös lyhenteen KKO synnystä ja siihen liittyvistä…
Juha Vainio on kyllä tehnyt sanat Glenn Millerin kappaleeseen Moonlight Serenade eli Kuutamoserenadi, mutta Vainion sanoittamasta versiosta ei ole julkaistu nuottia. Muutama äänite kappaleesta on saatavana, mutta niissä ei ole tekstiliitettä.
Suomenkieliset sanat Moonlight Serenadeen on tehnyt myös V. Arti (nimimerkin taakse kätkeytyy Kaarlo Valve). Sanat ja nuotti sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Suuri toivelaulukirja 1 (useita painoksia), Pieni toivelaulukirja 3 (F-Kustannus, 2017) ja Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 1 (Fazer, 1981)
Suomen kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kirjan Huomaa hyvä! : näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (PS-kustannus, 2016) englanninnosta See the good! : how to guide children and adolescents to find their character strength (2019) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Englanninnos on lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Ammattikorkeakoulu Diakin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/diana.120304?sid=2929341651
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on kyllä teoksen alkukielinen laitos. Tällä hetkellä teoksen kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Huomaa hyvä! Helmet-kirjastoissa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=DIAK#86243
