En valitettavasti löytänyt tarkkaa ajankohtaa katsomon purkutöille selailtuani muutamia Munkkiniemen historiikkeja ja lehtiä. Asiasta voisi kysyä Rakennusvalvonnan arkistosta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentami…. Munkkiniemestä on kuitenkin julkaistu runsaasti teoksia, joita voit itse tutkia. Esimerkiksi tästä linkistä pääset käsiksi Munkkiniemeä tavalla tai toisella käsitteleviin helmet-kirjastojen Helsinki-kokoelman ja Munkkiniemi-kokoelman teoksiin. Voit myös yrittää tutkia 1960-luvun lehtiä, kuten Helsingin sanomia tai Munkkiniemeä käsitteleviä paikallislehtiä kuten Lännen sanomat. Myös näitä löytyy helmet-kirjastoista.Kolmanneksi voit yrittää tiedustella asiasta Munkkiniemeä käsittelevistä…
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
Vuoden 1996 painos on samansisältöinen vuosien 2000 ja 2002 kanssa eli painokset 5-7 ovat samanlaiset. Tätä teosta on hankittu moniin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Voit varata sen soittamalla kirjastoon tai tekemällä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi).
Antologiassa 'Treasury of Finnish Love' on englanniksi kaksi Tommy Tabermannin runoa: 'Tämä on se kohta' ja 'Mene metsään'. Teos on lainattavissa joissakin Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1110327~S9*fin
Ranskaksi tai espanjaksi Tabermannia ei ole ilmeisesti käännetty.
Lähde:
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Tämäntyyppisiä kysymyksiä on kysytty aiemminkin etätietopalvelussa. Voit etsiä vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta asiasanalla kirjastot tai kirjastoala. Samoilla asiasanoilla voit katsoa vaikkapa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/.
Kirjastot-fi sivuston kautta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=221 löydät mm. kirjastolain- ja asetuksen, opetusministeriön sivuston kirjastotoimesta sekä kirjastopoliittisen ohjelman.
Tässä muutamia esimerkkejä teoksista, joita kannattaisi katsoa:
- Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio, 2001
- Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio, 2000
-…
Moi!
www.ii2.org-sivustolle ei enää pääse Lumon kirjaston asiakaskoneilta koska Vantaan oppilaitosten koneilla (Lumon kirjasto on samassa tietoverkossa kuin Lumon lukio) on alettu tehdä tietoliikennesuodatusta eli osalle sivustoista ei enää pääse koulujen ja meidän tapauksessa myöskään kirjaston asiakaskoneilta.
Yleensä nämä poissuodatetut sivustot ovat sivuja, jotka sisältävät esim. aseita, väkivaltaa, pelaamista tai pornoa koskevia aiheita. Samalla suodatuksessa valitettavasti suljetaan pääsy myös joillekin sellaisille sivustoille, jotka eivät sisällä em. aineistoja. ii2.orgin kohdalla on käynyt juuri näin.
Olemme jo kysyneet voisiko ii2.orgin kohdalla suodatuksen poistaa, mutta toistaiseksi vastaus on ollut kielteinen eli…
Suomen käsityön museosta kerrottiin, että heidän tietokantojensa avulla voisi olla mahdollista löytää kuva ryijystä. He tarvitsevat kuitenkin lisätietoja esimerkiksi ryijyn iästä. Voit ottaa yhteyttä Suomen käsityön museon amanuenssiin Riitta Salmenojaan (riitta.salmenoja@jkl.fi). Suomen käsityön museon Internet-sivut löydät täältä:
http://www.craftmuseum.fi/yhteys.htm
HelMet-kirjaston OverDrive-palvelussa on tällä hetkellä (20.1.2015) 339 englanninkielistä äänikirjaa, kuusi ranskankielistä äänikirjaa ja neljä suomenkielistä lastenkirjaa sekä muutama kielikurssi.
Löydät ne osoitteen http://helmet.lib.overdrive.com/ kautta valitsemalla joko otsikoista äänikirjat - kaunokirjallisuus tai äänikirjat - tietokirjallisuus tai klikkaamalla hakukentän alta tarkennettu haku ja valitsemalla kohtaan kaikki formaatit kaikki äänikirjat ja klikkaamalla hae.
Lainaamiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Kuunteluun tarvitset lisäksi OverDrive Appin, jonka voit ladata osoitteessa http://app.overdrive.com/
Tarkempia ohjeita voit kysyä sähköpostitse osoitteesta helmet.overdrive.tuki@hel.fi
Kerro tällöin…
Harri Heinon teoksesta Mihin Suomi tänään uskoo löytyy lyhyesti
Summit Lighthousesta ja sen vaikutuksesta Suomessa. Tietoja löytyy kuitenkin lähinnä
nettisivuilta (esim. http://www.kolumbus.fi/summit.lighthouse/esitteemme.htm),
joista saa myös yhteystietoja Suomen Nuoriin Mystikoihin ja linkkejä
muualle maailmaan. Lisätietoja voi myöskin kysyä Kirkon tutkimuskeskuksesta
(p. 03-2190111). Suomen ev.lut. seurakunnan kotisivuilta (http://www.evl.fi/)
on mahdollisuus kysyä uususkonnoista myös sähköpostitse.
Ecopelle on italiankielinen keinonahkaa merkitsevä sana. Se tulee suoraan sanoista eco (ekologinen, ympäristöystävällinen) + pelle (nahka). Materiaali on valmistettu joko polyeteenistä tai polyuretaanista ja sitä voidaan käyttää esim. huonekalujen verhoiluun tai asusteisiin.
Materiaalin kestävyys riippuu luonnollisesti sen paksuudesta ja muista tuotekohtaisista ominaisuuksista. Valmistajien kotisivuilla annetaan yleensä myös teknistä tietoa.
Jori Sivosen säveltämään ja Timo Mäenpään sanoittamaan kappaleeseen "Sielu salamoi" en löytänyt nuottia. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuja, esimerkiksi:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/anneli-mattila/sielu-salamoi-chord…
https://chordu.com/chords-tabs-anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-…
https://chordify.net/chords/anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-nuk…
Lähde:
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Tallinnan kaupunginkirjastolla on vastaavan tyyppinen palvelu kuin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu. Vanhoja vastauksia ei ole luettavissa julkisessa arkistossa.
Alla olevista linkeistä pääsette lähettämään kysymyksen. Kysymyksiin vastataan myös englanniksi.
https://keskraamatukogu.ee/en/reference-service/ask-a-librarian/
Porin kaupunginkirjastossa on teos Raustela, Lasse: Kojemaakarista optikoksi: kertomus silmälasikaupan ja optikonammatin vaiheista Suomessa 1821-1991. Kirjan on julkaissut Suomen Silmäoptikkojen liitto ry vuonna 1991.
Silmälasiteollisuudesta ei löytynyt viittauksia Fennicasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Aleksi -artikkelitietokanta antoi hakusanalla silmälasit useita viittauksia. Aleksia voit itse käyttää Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen Silmäoptikkojen Liiton kotisivut ovat osoitteessa http://www.yrittajat.fi/yhteydet/toim047.htm
Sieltä kannattaisi kysyä lisätietoja.
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Aivan etsimäsi nimistä teosta emme onnistuneet löytämään, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista näyttäisi löytyvän useitakin teoksia aiheesta, kuten esimerkiksi:
Kastemaa, Pekka: Auto 60-luvulla: henkilöautot Suomessa 1960-1969 (Teekkarien autopalvelu, 1985)
Ojanen, Olli J.: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla (Alfamer, 2002)
Lisää teoksia löydät Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla 'autot' ja '1960-luku´:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1332114__Sautot%201960-lu…
Tässä joitakin teoksia.
Peter F. Drucknerin teos Käytännöllinen liikkeenjohto, 1969. Druckner on alunperin itävaltalainen mutta muuttanut 1937 Yhdysvaltoihin.
http://www.peter-drucker.com/about.html
Simon, Herbert A., Päätöksenteko ja hallinto,1979.
http://nobelprize.org/economics/laureates/1978/simon-autobio.html
French, Wendell L., Organisaation kehittäminen, 1973.
Juuri näin on, kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata, kun kirjastojen kappaleet näkyvät Helmet-verkkokirjastossa. Tähän ei todennäköisesti mene viikkoa, paria kauempaa.
Lp-levyille, sen paremmin kuin muullekaan aineistolle ei ole määritelty mitään tarkkaa, yksittäistä korvaussummaa. Summa määräytyy pääasiassa hankintahintojen perusteella ja on lp-levyjen kohdalla yleensä n. 20-120mk.
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
Mitään selitystä leppien vaikutuksesta varisten toimintaan ei löytynyt. Ilmeisesti paikalla on niille jotakin syötävää. Varikset päättelevät, että kun kerran sai ravintoa, voi saada toistekin. Varis on joka tapauksessa nokkela ja hyvämuistinen ja lintu.
