Suomeksi en löytänyt asiasta kuin mediassa kirjoitetut uutiset, esimerkiksi nämä uutiset
- Kanada pyysi anteeksi alkuasukkaiden huonoa kohtelua https://yle.fi/uutiset/3-5839151, YLE 11.6.2008.
- Kanadassa tehtiin jälleen uusi hautalöytö – alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun koulun lähistöltä löytyi yli 160 merkitsemätöntä hautaa https://yle.fi/uutiset/3-12020042, YLE 14.7.2021. Tästä uutisesta pääset lukemaan myös muita asiaan liittyviä uutisia.
Englanniksi kirjoitettua löytyy paljon. Keskeisiä ovat The National Centre for Truth and Reconciliation (NCTR) – järjestön raportit ja tutkimukset https://nctr.ca/records/reports/. Mukana ovat niin asiaan liittyvä lainsäädäntö kuin erilaisia tutkimusraportteja. Myös Kanadan Truth and…
Kosmetiikkatuotteissa käytetään myös siasta saatua kollageenia. Esimerkiksi Yliopiston verkkoapteekin sivuilla kerrotaan: "Lisäravinteiden kollageeni on eläinperäistä, yleensä joko naudasta, kalasta tai siasta." Samoin kerrotaan myös Terveystalon tietopaketissa kollageenista: "Hyviä kollageenin lähteitä ovat muun muassa: naudan, lampaan tai porsaan liha, erityisesti potka, lapa ja etuselkä". Myös siipikarja mainitaan.Kollageenista Yliopiston verkkoapteekin sivuilla: Kollageeni - Yliopistonverkkoapteekki.fi (luettu 23.3.26).Terveystalon kollageeni-tietopaketti: Kollageeni − onko siitä hyötyä? | Terveystalo (luettu 23.3.26).
Pukinmäkeen perustettiin sivukirjasto v. 1956. Sen toiminta lopetettiin v. 1968. Uusi kirjasto aloitti toimintansa v. 1985 vasta valmistuneen Pukinmäen yläasteen rakennuksessa, nykyisessä Pukinmäkitalossa, jossa se toimii edelleenkin.
Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä itse kyseiseen kirjastoon. Sähköpostiosoite on
pukinmaen_kirjasto@hel.fi ja katuosoite Kenttäkuja 12, 00720 Helsinki.
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ainakin tietoa Tuulia Ahosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903696126
Kirjassa Mervi Koski: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003 kerrotaan Tuulia Ahosta runoilijana.
Erilaisista kansanparannuksista on olemassa paljon kirjoja.Kalevalaisesta kansanparannuksesta löytyy tietoja esim. seuraavista kirjoista: Kansanparannus eilen ja tänään (1987), Rytkölä, Heikki, Kainuun ja Karjalan parantaja (1998), Santavuori, Risto, Loitsu:Kalevalan avain (2001), Kansa parantaa (1983).
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista kyseisiä nuotteja ei löydy, mutta ne voidaan tilata kauttamme kaukolainana muualta. Kaukolainatilauslomakkeen voi täyttää joko lähikirjastossa tai internetin kautta Vaasan kaupunginkirjaston sivuilta (www.vaasa.fi - Julkiset palvelut - Kirjastopalvelut - Kaukolainatilaus)
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satukirjasarjaa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä saduista on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Muoti 70-luvulla oli hyvin samansuuntaista kuin nyt.
Tytöillä minihameet, kireät puserot.Mokkaturkit kuuluivat myös kuvaan.Itselläni oli midi-pituinen
valkea turkki sekä ns.Zhivago-turkki.Pojilla paljon samettihousuja,leveitä solmioita ja leveäkauluksisia
takkeja. Oli myös siis tuo midi-pituus; polvesta noin 15-20 cm alaspäin.Vyöt olivat osana asua.
Pukuhistorian kirjoja löytyy myös 70-luvun muodista.Kysypä lähimmästä kirjastostasi.
Asbestin käytöstä voitte kysyä seuraavista paikoista:
Ympäristöministeriö http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4128&lan=fi. Sivulta voi ottaa yhteyttä ja kysyä aiheesta lisää.
Työsuojeluhallinto http://www.tyosuojelu.fi/fi/asbesti#. Kysymyksiä voi lähettää sivun alareunan Palaute-painikkeen kautta.
Hengitysliitto http://www.heli.fi/Hengitysilma/Sisailma/Muita-sisailmaongelmia/Asbesti/. Hengitysliitolla on paikallisyhdistys myös Iitissä, Iitin hengitysyhdistys ry http://www.heli.fi/iitti.
Terveydentilan voi parhaiten tarkistuttaa terveyskeskuksessa tai keuhkotautien erikoislääkärillä.
Terveydestä voi kysyä myös netissä, esim. Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/. Se ei kuitenkaan korvaa lääkärissäkäyntiä.
Suomen pankin sivuston mukaan tätä kolikkoa on vuonna 1999 lyöty 16090 kappaletta. Ei siis ole harvinainen.
http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/pages/suom…
Kirjassa "Kansallinen elämäkerrasto (osa) 5" löytyy noin sivun verran elämäkertatietoja Lilli Vilhelma Törnuddista, s. 2.8.1862, k. 18.11.1929. Kysy kirjastostasi kaukopalvelumahdollisuutta.
Tietokannoista löytyy viitteet myös parista gradutyöstä, joiden lähdeluetteloista saat varmaan vinkkejä mistä hakea lisää tietoa.
Petrell, Marianna : Piirustuksenopetus 1900-luvun alun Suomessa : Lilli Törnuddin piirustuksenopetus verrattuna soinislaisuuteen ja työkouluun (1990), Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma : Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos.
Tuomikoski-Leskelä, Paula: Taidekasvatus Suomessa - Taidekasvatuksen teoria ja käytäntö koulupedagogiikassa 1860-luvulta 1920-luvulle (1979) (Julkaisu / Jyväskylän yliopisto,…
Löysin Pikku Kakkosen 20-vuotisohjelmaa Areenasta, linkit on koottu yhdelle sivulle muisteluiden joukkoon, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/13/olipa-kerran-juhla-ja-monta-ju…. Siellä on pätkiä juhlaohjelmasta ja konsertista. Kirjaston kokoelmista en löydä näitä ohjelmia.
Koko konsertti löytyy Ritvasta, eli radio- ja televisio -arkistosta ja sitä voi käydä kuuntelemassa https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22656749 Ritva-asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet, poikkeusaukiolot täytyy tarkistaa noista pisteistä.
Sitä voisi myös kysellä Ylen tallennemyynnistä, lisätietoa Ylen sivulla, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Josef Manuelia käsittelevää kirjaa. Artikkelitietoja keramiikkataiteilija Josef Manueliin löytyy mm. seuraavista lähteistä: aikakauslehti Muoto (1994, 3; s. 42-43), TS Extra (11.2.1995, s. 6-7).
Lisäksi Turun Sanomien verkkolehdessä on kolme viittausta Josef Manueliin http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:
Yhdessä artikkelissa mainitaan Josefin Manuelin toiminnasta graafikkona http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2002-12-1…:
Etsimme aiheesta tietoa useista eri lähteistä, mutta valitettavasti emme suoraan löytäneet vastausta kysymykseen "symposium-aiheisesta figuuriryhmästä". Löysimme kuitenkin muutamia kirjoja, joissa ehkä on tietoa aiheesta.
Oulaisten kaupunginkirjastossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Maailmantaiteen kirjasto: Kreikan ja Rooman taide.
Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1996.
Harris, Nathaniel:
Antiikin Kreikka.
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 2001
Helsingin yliopiston kirjastossa olisivat seuraavat julkaisut, joita voi kysyä kaukolainoiksi oman kirjaston kautta:
Tuukkanen, Tiina:
Antiikin mustakuvioista ja mustaa keramiikkaa suomalaisista kokoelmista.
Helsinki : Helsingin yliopisto , 1996
Pro gradu -työ , Taidehistoria
Boardman, John
Athenian…
Kyseessä on Vilho Rantasen runo Ihmisen tie. Se löytyy hänen runoteoksestaan Runot. Kirja löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta ja sitä voit käydä kysymässä kirjaston neuvonnasta.
Kirjaston kesätyöpaikat (6 paikkaa) ovat haussa työ- ja elinkeinotoimistojen nettisivuilla. Hakijoilla tulee olla kirjastoalan opintoja sekä 18 vuotta ikää. Linkki kaikkiin Porin kaupungin haettavissa oleviin kesätyöpaikkoihin löytyy sivulta http://www.pori.fi/tyopaikat/kesa/ .
Google-haku antaa mahdollisuuden kielivalintaan.
-klikkaa kieliluettelosta esim. venäjä ja voit surffailla ja katsoa tietoa valitsemallasi kielellä:
http://www.google.fi/language_tools?hl=fi
Hyvää kevättä!
Voit varata ajan sähköpianon soittamiseen myös Töölön kirjastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Itäkeskuksen musiikkiosastolla on myös sähköpiano. Sen soittamiseen ei varsinaisesti oteta varauksia, mutta voit kysyä asiasta musiikkiosastolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
Kysyjä tarkoittanee vuonna 1976 Haminassa syntynyttä kirjailija Reija Kaskiahoa, joka elää nykyään Helsingissä. Näin nuoren kirjailijan kohdalla kaikkia arviot elämästä ja tuotannosta ovat kovin alustavia, mutta kuusi ns. nuortenromaania kirjoittanut Kaskiaho sai vuonna 2005 Topelius-palkinnon kirjastaan Rastas, mikä kertoo jo melkoisesta arvostukseta. Kaskiahosta on Wikipediassa oma sivu ja kirjailijalla on myös omat kotisivut, joitten aluksi Kaskiaho toivottaa myös esitelmäntekijät tervetulleiksi: "Kerron näillä sivuilla hiukan itsestäni ja hiukan enemmän kirjoistani. Löydät sivuilta tietoa kirjojeni aiheista, niiden synnystä sekä tietysti henkilöhahmoista, jotka ovat minulle kirjoittaessa tärkempiä tekstin eteenpäin viejiä. Sivuiltani…
Valitettavasti näiden kappaleiden nuotteja ei löytynyt. Itse asiassa Matka-nimistä kappaletta ei löytynyt olenkaan Anne Mattilalta. Kappale Ei vielä on julkaistu levyllä Nyt voimme jatkaa, mutta siihenkään ei löytynyt nuotteja.
