Kirja on kokoelma Timo K. Mukan tuotantoa, jossa on kolme ennen julkaisematonta käsikirjoitusta sekä lehdissä julkaistua proosaa ja artikkeleita. Toimittaja on Toni Lahtinen. Akateemisen kirjakaupan mukaan kirja ei ole vielä ilmestynyt:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/Product…
Hankintatoive kannattaa lähettää suoraan Iisalmen tai Lapinlahden kirjastoon:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Hakemisto_A-o.iw3
http://www.lapinlahti.fi/?page=palvelut.perheosasto.koulutuspalvelut.ki…
Löydät lasten DVD-elokuvat Helmet-verkkokirjastosta näin:
Valitse Helmetin pääsivulta Tarkennettu haku, kirjoita Hakusana-ruutuun elokuvat, valitse aineistoksi DVD-levyt ja kokoelmaksi Lasten kokoelma. Paina Hae-painiketta, ja saat tuloksen. Lasten DVD-elokuvia on yli 2000, ja tiedot niistä tulevat näkyviin ikäjärjestyksessä uusimmasta kirjastoon hankitusta alkaen.
Ainakin nämä liittyvät aiheeseen:
Katri Kirkkopelto: Piki
Katri Kirkkopelto: Molli
- molempiin liittyy tietokirjat
Riitta Nisonen: Eipäs juupas (kuvatietokirja)
Ursel Shaeffer: Hups, ollaan ihmisiksi! - Hauska käytöskirja
Hiukan edellisiä löyhemmin:
Suzanne Chiew: Myyrä ja mahtava lento
ian Whybrow: Harri ja dinot pelaavat jalkapalloa
Paul Stewart: Ollaan taas ystäviä
Jane Chapman: Hiiren parhaat ystävät
Angela McAllister: Hyi, eihän tuo le hirviö (perhe, sisaruus, omat vahvuudet, erilaisuuden hyväksyminen)
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjasensuuria käsittelevät teokset:Kielletyt kirjat (toim. Kai Ekholm), 1996 ja Kuvitelmien kieltäjät : feministit ja sensuuri (Duggan, Lisa), 1990.
Lisäksi aiheesta voi etsiä tietoa Internetin hakukoneilla esim. Evrekasta (http://www3.evreka.com/fi/) hakusanoilla sensuuri ja kirjallisuus, jolloin löytyy mm. Kai Ekholmin Kielletyt kirjat: Mitä on sensuuri? (osoitteessa http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/censura.htm)
Myös esim. Yahoosta (www.yahoo.com) voi etsiä tietoa hakusanoilla literature ja censorship.
Lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy aihetta käsitteleviä artikkeleita.
Tonttuja löytyy Will Huygenin Suuresta tonttukirjasta, mutta tämä voisi olla Tony Wolfin Mettäset-sarja 1990-luvulta. Sarjassa oli tonttuja ja luontoa ja värikkäitä kuvia, kirjoja oli useampia. Yhden nimi on Mettäset ja tontut, Karisto 1992.
Valitettavasti silppuri ei kuulu Pikkulaivan kirjaston valikoimiin.
Lähin asiakirjojen tuhoamismahdollisuus löytyy Ison Omenan kirjastosta Palvelutorilta.
Kysymys on hyvin laaja, joten poimin vastaukseeni vain joitakin ulottuvuuksia ihmisarvon muotoutumisessa.
Vanhoissa korkeakulttuureissa laadittiin erilaisia lakikokoelmia, joissa määriteltiin vaikkapa omaisuudensuojaa ja lasten oikeuksia. Esimerkki tällaisesta on Hammurabin laki (noin 1754 eKr.). Kyseinen lakikokoelma ei kuitenkaan ollut mitenkään tasa-arvoinen, vaan esimerkiksi orjan tappamisesta sai kevyemmän tuomion kuin ylempään sosiaaliluokkaan kuuluvan ihmisen tappamisesta.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Hammurabin_laki
Monista uskonnoista löytyy kultaisen säännön nimellä tunnettu moraaliperiaate.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kultainen_s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6
Immanuel Kantin kategorisen imperatiivin…
Hakupalvelu Finnan mukaan kappaleen sanoittajiksi on merkitty Jurek, Sonny Kylä-Liuhala ja H. Vähäkainu ja säveltäjiksi Jurek ja Ilta Fuchs:
https://www.finna.fi/Record/fikka.5393662
Suomen murteiden sanakirjan mukaan holppi on juippi, retku (substantiivi)
"Niistä (pojista) tuloo sellaasia holppia (= juippeja, retkuja) kun ei oo isää." (Laihia)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_1b6acf7cba4e77593013d5…
Verbinä holppia tarkoittaa 1. harppoa 2. hörppiä.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f37f0f6e9a10e1a6216…
Holppi on myös sukunimi.
https://fi.geneanet.org/sukututkimus/holppi/HOLPPI
Valitettavasti Suomen patsaiden sukupuolijakaumasta ei löydy tilastotietoa. Suomen patsaille ei ole yhteistä koontisivua, mutta suomalaisia patsaita on koottu kattavasti Wikipediaan. Sukupuolijakaumasta saanee jonkinlaista osviittaa Wikipedian Suomen patsaat ja veistokset -teemasivulta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_patsaat_ja_veistokset
Lista Suomen liputuspäivistä löytyy sisäministeriön verkkosivulta täältä: https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024 Kyseiseltä listalta voi laskea, että naispuolisille henkilöille on viisi liputuspäivää ja miespuolisille yhdeksän liputuspäivää. Yhteensä vuonna 2024 on 30 liputuspäivää.
Lyhyttä tietoa etsimästänne aiheesta löytyy ainakin teoksista
Veritaudit, toim. Tapani Ruutu ym.
Lääkärin käsikirja
Therapia Fennica
Ajantasaiset saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Suomen syöpäjärjestöjen kotisivulla on kansantajuista tietoa leukemiasta, mukana myös krooninen lymfaattinen leukemia
http://www.cancer.fi/YN_Body_cid2_3g.asp?Id=299&type_nr=0&cid=2
Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Lääkelaitoksen tarkastusyksikkö vastaa lääketehtaiden, lääketukkukauppojen ja apteekkien valvonnasta. (puh. 473341) Lääkealan kilpailutoimikunnan mietintö on vuodelta 1992. Koska aihe on näin spesifinen , kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä lääketieteellisiin asioihin erikoistuneeseen Terveystieteiden keskuskirjastoon TERKKOon. (puh 19126643)
Sellon lisäksi Entressen kirjastossa Espoossa näyttäisi olevan kyseinen laite. Varaustilannetta voit tutkia osoitteessa www.entressenkirjasto.fi ja varaukset tehdään soittamalla info-tiskille: 09-81653776.
Monikielisen kirjaston kokoelmissa oli vuonna 2014 213 darinkielistä kirjaa. Monikielinen kirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Sieltä lähetetään kuntien kirjastoihin eri puolille Suomea kirjoja ja muuta lainattavaa kirjastojen toiveiden ja kokoelman riittävyyden mukaan.
Kirjastoilla on maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Yksi suosittu tapahtuma ovat monissa kirjastoissa järjestettävät kielikahvilat, joihin ovat tervetulleita kaikenkieliset keskustelemaan suomen kielellä:
http://www.kirjastot.fi/fi/node/1194#.Vm_NCPM8KUk
Alla olevien linkkien kautta löydät tietoa Monikielisestä kirjastosta ja esimerkinomaisesti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyvää…
Sibelius-Akatemian kirjastossa selviteltiin asiaa. Tällaista ilmaisua ei heidän lähteistään kuitenkaan löytynyt. Joidenkin keskustelupalstojen perusteella arveltiin, että kyse olisi tenorin äänen hajoamisesta ylärekisterissä. Ilmaisu saattaa myös viitata pilkallisesti kohdehenkilön älyllisten lahjojen vähyyteen. ”Testa”-alkuiset ilmaisut ilmeisesti viittaavat italian kielessä juuri henkilön henkisiin ominaisuuksiin, enemmän tai vähemmän ivallisesti. Mutta varmuutta merkityksestä ei näiden tietojen perusteella saatu.
Olisiko jollakulla italian kielen taitajalla enemmän tietoa?
Tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Léa Poolin vuonna 1999 ohjaama kanadalais-ranskalais-sveitsiläinen "Emporte-moi" (suom. "13 ja risat", engl. "Set Me Free").
Elokuva on esitetty Ylen kanavilla vuonna 2005 kahdestikin (5.5. Yle TV1, 1.11. Yle Teema). Elokuvan päähenkilöä Hannaa esittää Karine Vanasse.
Lisätietoja elokuvasta mm. Elonetissä ja IMDb:ssa.
Tämä väreihinkin liitetty käyttäytymistyylien eli sosiaalisten tyylien nelikenttä on Wilson Learning corporationin kehittämä, ja se on esitelty suomeksi ainakin seuraavissa teoksissa:
Silvennoinen, Markku: Vuorovaikutuksen avaimet. Talentum 2004.
Silvennoinen, Markku: Onnistu alaisena - näin johdan esimiestäni ja itseäni. Tammi 2006.
Eri käyttäytymistyylit (puhutaan myös työskentelytyyleistä tai vuorovaikutustyyleistä) sijoittuvat ruudukossa akseleille kyselevä - käskevä sekä asiakeskeinen - ihmiskeskeinen. Värit ja tyylit liitetään toisiinsa seuraavasti: suunnitteleva tai sininen tyyli, käynnistävä tai punainen tyyli, rakentava tai vihreä tyyli sekä innostava tai keltainen tyyli.
Nelikenttä ilman värejä ja tarkempia selityksiä löytyy myös…
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
