Finnan -hakupalvelusta löytyy yksi kuva vuodelta 1975. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Inarin+matkailuhotelli&type=AllFields&filter%5B%5D=~format_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Seppo J. Partasen sivuilta löytyy myös yksi kuva, tosin vuodelta 1956. http://seppoj.suntuubi.com/?cat=37Inarin kunnankirjaston kokoelmista löytyy muutamia kirjoja, joissa voisi olla kaipaamiasi kuvia. https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=kw&q=Inarin+matkailuhotelli&op=and&idx=kw&q=&op=and&idx=kw&q=&do=Haku&limit-yr=&limit=&limit=&multibranchlimit=&sort_by=pubdate_dsc&limit=&limit=&limit=&limit=Lähihistoriamme näyttää olevan…
Valitettavasti en pysty antamaan kysymykseen kovin tarkkaa vastausta. Yleisesti ottaen maalausten jäljennöksistä puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä teoksia, jotka on valmistettu samalla tekniikalla kuin alkuperäinenkin. Aikaisempina vuosisatoina kopioiminen oli taiteilijoiden tärkeä opiskelumetodi. Ajalla, jolloin valokuvia ei ollut saatavilla, matkustettiin kuuluisiin museoihin maalaamaan tai piirtämään jäljennöksiä.
Sotheby's-huutokauppakamari on järjestänyt joitakin mestariteosten jäljennösten huutokauppoja ja kertoo sivuillaan, miten ja millä perusteella jäljennösten arvo määräytyy. Siihen vaikuttavat työn ikä, laatu ja uskollisuus alkuperäiselle sekä tekijän henkilöllisyys, mikäli se on tiedossa. Arvoa voi olla mahdoton…
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
HelMet -verkkokirjastosta ei löydy (ainakaan kaikkien) tietoa säveltäjien syntymä ja kuolinvuosista, se tieto pitää etsiä muista luotettavista lähteistä. Yksi lähde on Sibelius-akatemian Muhi – Musiikinhistorian verkkosivut. Muhi sisältää musiikinhistoriallisten artikkelien tietokannan sekä suppean yleisesityksen länsimaisen taidemusiikin historiasta. Muhin sisältö on referoitua ja korkeatasoista edustaen parasta suomalaista tietämystä. Muhin artikkeleissa on säveltäjien syntymä- ja kuolinvuosia. Vaikkapa J.W.Bachinkin, jota pidetään jazz-musiikin "kantaisänä", häneltähän ovat peräisin monet Jazzin tahtilajit kuten 2/4,4/4 ja 6/8. Kaikki 12 jazz-musiikissa käytettyä sävellajia ovat muuten myös peräisin Bachilta.
Muhin osoite on http://muhi…
Tekijänoikeuslain mukaan elokuvan lainaaminen yleisölle kirjaston kautta on luvanvaraista. Laki ei sano mitään korvauksista tai niiden suuruudesta. Toisin sanoen se, jolla on oikeus päättää lainaamisesta, voi päättää korvauksen suuruudesta ja sen ehdoista.
Useimmat elokuvien välittäjät myyvät yksittäisiin teoskappaleisiin liittyviä lainausoikeuksia, jolloin kyseisen kappaleen rikkoutuessa myös siihen ostettu lainausoikeus päättyy. On kuitenkin mahdollista, että oikeudenhaltija ei sido lainausoikeutta täsmälliseen teoskappaleeseen. Tämä olisi kuitenkin poikkeuksellinen menettely, jollaisesta en ole itse aiemmin kuullut.
Kysymyksen toisessa osassa puhutaan esitysoikeuksista, jotka ovat eri asia kuin lainausoikeus. Oikeudenhaltija voi antaa…
Yritimme tiedustella asiaa suoraan Helsingin NMKY:ltä, mutta sieltä ei juuri tällä hetkellä vastattu. Teidän kannattanee ottaa yhteyttä sinne jonkin ajan kuluttua; tästä löytyvät yhteystiedot: https://www.hnmky.fi/helsingin-nmky/yhdistys/yhteystiedot . Voisi olettaa, että NMKY:llä on jonkinlainen arkisto toiminnastaan, ja vähintäänkin heidän vuosikertomuksistaan todennäköisesti löytyisi tietoa juhlakonserteista.
Kansalliskirjasto puolestaan on vapaakappalekirjasto, jonka kokoelmissa pitäisi periaatteessa olla myös konserttien käsiohjelmia. Näitä voisi siis kysellä Kansalliskirjaston Vapaakappaletoimistosta, jonka yhteystiedot tässä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedot
Kyseinen runo on julkaistu Jyrki Pellisen esikoisrunokokoelmassa Näistä asioista (Otava, 1962).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47040
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450700
Tekoäly saattaa keksiä olemattomia lähteitä (tee esim. haku "chat gpt makes up references"), eikä sen antamaan tietoon kannata luottaa tarkistamatta.
Isbn-numeron alku 978-952-371 kuuluu Tampereen kaupungille ja 978-952-221 Tielaitokselle (tarkistettu isbn-rekisterikeskuksesta 7.11.2023). Ilmeisesti näitä isbn-numeroita ei kuitenkaan ole annettu millekään julkaisuille.
Ajatus mietiskelystä tai ajattelusta onnellisuuteen kytköksissä olevana tekijänä esiintyy tosiaan Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa. Teoksen kirjan X luvussa 8 esiintyy seuraava virke: "Ja niin onnellisuus on siis eräänlaista mietiskelyä." (Aristoteles 2012, 1178b30) Englanniksi sama kohta teoksesta on käännetty esimerkiksi seuraavalla tavalla: "Happiness, therefore, must be some form of contemplation." (Aristotle 1925, 1178b30) LähteetAristoteles: Nikomakhoksen etiikka (Ηθικά Νικομάχεια). Suom. Simo Knuuttila. Gaudeamus, Helsinki 2012.Aristotle: Nicomachean Ethics (Ηθικά Νικομάχεια). Translated by W. D. Ross. Oxford University Press, Oxford 1925. The Internet Classics Archive. https://classics.mit.edu/Aristotle/nicomachaen.html […
Kysymyksesi on sangen väljästi muotoiltu. Siirtyminen korttiluetteloista atk-pohjaisiin on merkittävästi helpottanut mm. tiedonhakua. Asiakkaan kannalta vieläkin mullistavampaa lienee se, että kirjaston tarjontaan voi tutustua ja sen palveluja käyttää internetin kautta, vaivautumatta itse paikan päälle. Ehkä Sinäkin haluat päästä tutkimaan netissä olevia kirjastojen aineistorekistereitä?
Yleisten kirjastojen kokoelmatietokantoja on koottu Kirjastot.fi-sivuston Kirjastot-osioon, http://www.kirjastot.fi/kirjastot .
Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta löydät verkkojulkaisun Helsinki aluettain 2006. Julkaisussa on runsaasti tilastotietoa Helsingin seitsemästä suurpiiristä ja 33 peruspiiristä.
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2006/index.html
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Helmet-verkkokirjaston ohjeissa neuvotaan näin:
"Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset."
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kirjaa on tilattu useimpiin Helsingin kirjastoihin, myös Kannelmäen kirjastoon. Teoksesta voi jo tehdä varauksen Helmet-verkkokirjastossa.
www.helmet.fi
Elokuvan rahoituksesta on runsaasti kirjallisuutta ja raportteja. Tässä muutama teos suomalaisen elokuvan rahoituksesta tältä vuosisadalta:
Kulttuurin julkinen rahoitus Suomessa : tilastot ja todellisuus : rahoitustilastojen käyttökelpoisuudesta ja 1990-luvun rahoitustilanteesta taide- ja kulttuurilaitosten kannalta = Public financing of the the arts and culture : statistics and reality in Finland
Ilkka Heiskanen
Helsinki : Taiteen keskustoimikunta, 2000. - 97 s.
Taiteen keskustoimikunta. Tilastotietoa taiteesta, ISSN 0788-0278 ; 25
TaiLa-projektin julkaisuja.
ISBN 952-5253-23-5
Karikot ja menestystarinat kansainvälisissä elokuva-alan yhteistuotantohankkeissa
Hanna Hemilä
Helsinki : AVEK , 2004. - 68 s.
Kirjastossa printti, ohessa myös…
Lahden pääkirjasto palvelee aikuistenosaston remontin ajan aivan normaalein aukioloin ja varaukset voi noutaa kirjastosta normaalisti. Lisätietoa: http://lastukirjastot.fi/125035/fi/news/lahden-paakirjaston-aikuisten-a…
Lainatuimmat kirjat hiukan vaihtelevat kirjastoittain, mutta aika hyvän kuvan saa Kirjakauppaliiton internetsivuilta, joilta löydät "Mitä Suomi lukee"-listat osoitteesta: http://www.booknet.cultnet.fi/puntari/suomi/index.htm Viimeisin lista, jossa on mukana kaunokirjallisuus ja nuortenkirjallisuus, on viikolta 48/1999.
Kirjastojen listat tietysti hiukan poikkeavat edellä mainitusta, koska meillä kiertävät myös vanhata kestosuosikit (esim. nuortenkirjoista sarja "Sweet Valley High" on tällä hetkellä megasuosittu).
Toinen kysymyksesi koski Anne Frankista kertovaa "Nuoren tytön päiväkirjaa". Kirjasta on säännöllisin väliajoin ilmestynyt uusintapainoksia. Viimeisin on vuodelta 1999 kovakantisena julkaistu 17.painos (Tammen kustantama) ja tänä…
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) …
