Tuglaksen Meri-niminen teos on julkaistu ainakin 1966 Tallinnassa. Teoksesta lienee muitakin painoksia. Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole tätä teosta mutta se on mahdollista kaukolainata niin halutessasi
https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat
Tauskin "Haavemaa" kappaleessa on tuota muistuttava säe: "Mielestä häivy se ei kuinka kiirehdin toisen luo".
Laulu löytyy usealta Tauskin levyltä ja kokoelmalta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stauski%20haavemaa__Orightr…
Laulu löytyy myös monista verkon striimauspalveluista.
Hei!
Olisikohan kyseessä vuonna 2019 julkaistu JP Koskisen Tulisiipi? Kirjassa Amerikassa asuva suomalaistaustainen perhe muuttaa Atlantin yli Neuvosto-Karjalaan kuultuaan huhuja sinne rakennettavasta työväen paratiisista. Perheen pojalla Kaarlella on suuri unelma lentämisestä ja vapaudesta. Tarina kerrotaan Kaarle-pojan näkökulmasta.
Kustantajan sivuilta löydät lisää tietoa Tulisiipi-kirjasta: https://like.fi/kirjat/tulisiipi/
Jos tämä ei ole etsimäsi kirja, niin palaan mielelläni asiaan.
Kyseessä saattaisi olla vuosina 1974–76 ilmestynyt Flip : teen magazine.
Flip : teen magazine | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Flip Teen Magazine (afka.net)
Jos tingitään nimen ”magazine”-vaatimuksesta, vaihtoehtoinen tarjokas voisi olla vuosina 1976–77 ilmestynyt Popfoto.
Popfoto : uusi svengaava nuortenlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Taulujen tunnistamisessa voivat auttaa taiteen asiantuntijat. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä kannattaa kysyä. Kuvataiteilijamatrikkelia sekä Art Signature Dictionary'a voi myös selailla.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/
http://www.artsignaturedictionary.com/
https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Kuvataiteilijamatrikkelin Robertit ja Art Signature Dictionary'n Robertit.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tarinaa ulottuvillani olevista lähteistä.
Sodanajan pommituslentolaivueista on julkaistu historiikit, joista tietoa kyseisestä tapahtumasta voisi etsiä:
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 44 (Koala, 2003, uud. painos 2010)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 46 (Koala, 2005)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 48 (Koala, 2003)
Myös Valtion lentokonetehtaan historiasta on julkaistu teossarja, jonka sota-aikaa käsittelevästä osasta voisi olla apua:
Raunio, Jukka. Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2, Tampereella ja sodissa 1933-1944 (Jukka Raunio, 2007)
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietäisi. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista?
Wordsworthin sonetteja ei ole suomennettu tällaisina kokoelmateoksina (Tynni on tosin suomentanut Shakespearen Sonetit). Tynnin käännöksenä on ilmestynyt teos nimeltä Runoja, jossa on kaksi sonettia Wordsworthin sonettikokoelmista, mutta kysyttyä sonettia ei tässä teoksessa valitettavasti ole. Vaikuttaa siltä, että kyseistä runoa ei ole suomennettu.Lahden runotietokannasta haettu lista Wordsworth-suomennoksista:https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_William_Wordsworthin_runojen_suo…
Verho-työasemien käyttäjät ovat periaatteessa jäljitettävissä, mutta asiakkaiden yksityisyyden suojan takia se tehdään vain poikkeustapauksissa (rikosepäily tms.). Alkuperäinen viesti "header"-tietoineen pitää tällöin lähettää kirjaston tietotekniikkayksikköön.
Käyttäjistä voidaan saada selville ainoastaan se, mitä ohjelmia (esimerkiksi Word tai Netscape) he ovat käyttäneet, työtiedostot eivät säily työasemilla. Kirjasto voi käyttää tietoja laatiakseen yhteenvetoja työasemien käytöstä.
Varmasti lainatuin ja varatuin kirja tänä vuonna on ollut Dan Brownin Da Vinci- koodi. Itse pidin kirjasta ja voin sitä kyllä suositella, erityisesti vähän erilaisista rikos/toimintaromaaneista pitävälle. :)
terveisin
Leena Salminen
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Viljamaa, Janne: Sohvaperunasta ikiliikkujaksi : liikkujan motivaatio-opas. Edita,2001.
Tee edes tämä! : huolettoman huoltokirja. WSOY, 2002.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyvät mm. seuraavat teokset:
Miettinen, Mari: Lisää liikkujia! : ideoita menestyvistä KKI-hankkeista. Jyväskylä, 2003
Kobler, Kati: Työikäisten miesten terveyskäyttäytymisen muutosta tukeva kehittämisohjelma. Helsinki, 1993.
Julin, Marko: Liikunnan iloa liikkeellä - mistä se tulee, minne se menee? Helsingin yliopisto, 2000.
Aiheeseesi sopivia artikkeliviitteitä voi etsiä kirjaston koneella ALEKSI:sta ja ARTO:sta, joista mm. löytyivät…
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Lasipalatsin toimipisteellä Kohtaamispaikalla voi skannata negatiivejä asiantuntevan henkilökunnan kanssa tai itekseen. Jos haluat opastusta, varaa aika. Täältä yhteystiedot: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Jos tiedät miten skannata, voit myös varata koneen Kohtaamispaikalta. Negatiiveja voi skannata koneilla 1-4. Ajanvaraus: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Valitettavasti näillä hivenen hatarilla tiedoilla runon tai sen kirjoittajan jäljitys ei onnistunut. Vaikuttaa ainakin epätodennäköiseltä, että runo olisi julkaistu kirjassa. Ehkä jossakin luonto- tai mielipidelehdessä?
Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997), Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996), Waltari: Aiotko kirjailijaksi (1994).
Erilaista kirjoittajakoulutusta järjestävät mm. opistot ja avoimet korkeakoulut, esim.
Pekkas-Akatemia (http://www.kotka.fi/kulttuuri/htm/pekas.htm ),
Oriveden opisto (http://www.orivedenopisto.fi/), Jyväskylän avoin yliopisto (http://www.cec.jyu.fi/avoin/kirkou/yht/ala.html ) ja Päätalo-instituutti (http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/ ). Myös työväen- ja kansalaisopistot järjestävät luovan kirjoittamisen ryhmiä eri-ikäisilleja eri tavoitteisiin pyrkiville…
Näyttää siltä, että Petter Wilhelm Aurénin teosta Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819 (1894) ei saa kaukolainaan Oulun kaupunginkirjastosta, ei myöskään muista kirjastoista, joiden kokoelmiin teos kuuluun. Åbo Akademin kirjaston kohdalla ei ole mainintaa siitä, että teoksen saisi vain lukusalilainaan, joten voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.http://digi.kirjastot.fi/files/original/5ef86c5a27fdf70a652122aaf12fe7ed.pdfSara Wacklinin Hundra minnen från Österbotten (1887) sen sijaan on tilattavissa kaukolainaan. Voitte tehdä kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossanne.Finna https://finna.fi/Fennica https://finna.fi
Etätyötä tehdään monissa ammateissa, tosin läheskään kaikki eivät työskentele kotonaan vaan jossakin muussa etätyöpisteessä. Teemu Roineen opinnäytetyön Etätyö ajankäytön tehostajana (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2016) mukaan etätyötä hyödynnetään ainakin IT-alan, taloushallinnon, markkinoinnin, konsultoinnin, asiakaspalvelun, suunnittelun, elokuvatuotannon, rahoituksen, lakiasioiden, vakuutuksen ja rekrytoinnin aloilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119572/Opinnaytetyo_Roine_valmis_Theseus.pdf?sequence=1
Lisää tietoa etätyöstä esim. Työturvallisuuskeskuksen ja etatyopaiva.fi-sivuilta:
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/…
Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Kaikkea paikallisesti lainattavaa aineistoa myös kaukolainataan.
Tämä tarkoittaa, että saatte kyllä haluamanne aineiston kaukolainaksi, mutta kaukolainapyyntö täytyy hoitaa paikallisen kirjastonne kautta.
