Kyseessä on ilmeisesti M Mapes Dodgen nuortenkirja "Hopealuistimet". Teos julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1922 ja sittemmin uudelleen vuosina 1956, 1959, 1967 ja 1982.
Kirjasammosta voi lukea kirjan juoniselostuksen. Sivu aukeaa alla olevasta linkistä. Netistä löytyy myös kuvia kirjan kannesta.
Kirja näyttää kuuluvan varsin monien Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4aafb1b-b485-40ca-baf0-f8…
http://www.sadunkirjat.fi/lasten-kirjat/183-mmapes-dodge-hopealuistimet…
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kyseessä on mahdollisesti taidemaalari Oiva Vuolaan teos. Hän on maalannut signeerauksilla V-las ja Ax.
Asia kannattaa todentaa taideasiantuntijoilla. Hänen teoksiaan on ollut myynnissä mm. Bukowskin ja Hagelstamin huutokaupoissa.
Useat huutokaupat lupaavat myös ilmaisen arvioinnin:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=CjwKCAjwx_eiBhBGEiwA15gLN_iDHsj…
Turkisten ompelemisesta löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanalla "turkistyöt". Esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy kaksi teosta :
Tikkanen, Kaisa : Turkistietouden perusteet , 1989
Granberg, Ingrid : Skinn och läder : tradition, beredning, sömnad, 1984
Yhteistietokannasta Linda löytyy lisäksi:
Serter, Sam : A handbook of fur craftsmanship, 1985
Kirjaa on joissakin yliopistojen kirjastoissa ja myös Varastokirjastossa, josta sitä voi kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Mainittujen teosten lisäksi löytyy turkistöistä kirjasarjasta Isotaito : Otavan suuri taitosanakirja, Osa 7 (1980), ss. 165-175. Myös Seepra-sarjan kirjasessa Silventoinen, Ritva : Turkikset (1975) on…
Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat Oy:lla on ollut ainakin kaksi osoitetta Lahdessa. Vuoden 1968 puhelinluettelossa osoitteeksi on mainittu Rautatienkatu 17, 2. kerros ja vuoden 1970 puhelinluettelon mukaan toimipiste on sijainnut osoitteessa Hämeenkatu 16. Molempien puhelinnumero on ollut 23 555. Wikipedian Keihäsmatkat artikkelissa on liitteenä kuva vuoden 1974 lehtimainoksesta ja siinäkin osoite on edelleen Hämeenkatu 16. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keih%C3%A4smatkat
Samaisen artikkelin mukaan yhtiöllä oli vuosina 1972–1974 oma lentoyhtiö nimeltään Spear Air Oy, mutta sen tietoja ei Lahden vanhoissa puhelinluetteloissa ollut.
Taiteen pikkujättiläisestä / toim. Rakel Kallio et al. löytyy hyvä määritelmä Aesthetic movementista, esteettisestä liikkeestä vaikuttajineen. Se vaikutti 1800-luvun lopulla ja sulautui vuosisadan vaihteessa art noveau-liikkeeseen. Turun kaupunginkirjasto on sisällyttänyt sen asiasanaan art nouveau sekä estetismi (viite teokseen Aslin, Elizabeth: The Aesthetic Movement: prelure to art nouveau).
Käytettävissämme olevista tietolähteistä ei valitettavasti löytynyt mitään tietoa ko. taiteilijasta. Koska asiaa on selvitetty jo Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, on varsin vaikea sanoa mistä tietoa voisi seuraavaksi yrittää etsiä. Teidän kannattaisi ehkä kääntyä jonkin huutokauppakamarin tai taidearvostelijan puoleen. Arviointi on usein maksuton.
Sivulta http://www.tarinatalo.fi/antiik_arvpyy.asp
voit lähettää arviointipyynnön joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Bukowski
http://www.bukowski.fi/index.php?page=25&togglelang=1
Hagelstam
http://www.hagelstam.fi/index2.php?lang=fi
Myös muutamat sisustus- ja antiikkilehdet arvioivat taidetta hyvälaatuisten kuvien perusteella, esimerkkeinä Glorian antiikki ja Avotakka.
Tarkoittamasi kirja on todennäköisesti Suomen lasten satuaarteet. Sen on kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin ja toimittanut Marja Kemppinen. Kirjan on julkaissut Otava v. 1992 ja se sisältää tunnettuja satuja eri maista sekä Grimmin ja Andersenin satuja.
Mitään yleisiä, kaikkia Suomen kirjastoja koskevia käyttösääntöjä ei ole olemassa. Kukin kirjasto tai kirjastokimppa määrittelee esimerkiksi aineistonsa laina-ajat ja huomautusmaksujen suuruudet itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Kunkin kirjaston tai kirjastokimpan käyttösäännöt selviävät joko kyseisen kirjaston nettisivuilta tai suoraan kirjastosta kysymällä.
Valitettavasti myöhästymismaksuja ei voi toistaiseksi maksaa netissä.
Myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla.
Kallion kirjastossa saa monenlaista opastusta mm. kirjastojen e-aineistojen käyttööbn, katso alla oleva linkki kirjastojen opastuksiin. Opastuksiin pitää varata aika. Kalliossa päivystää myös Digitalkkari muutamana päivänä ja myös Enter ry antaa opastuksia. Luentosarjassa annetaan vinkkejä laitteiden valinnasta ja julkisen hallinnon palveluista.
Linkki Helsingin kaupunginkirjaston opastuksiin:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BB4182409-B245-4BC0-9176-9A6F22A…
Tietämättä tarkemmin, mistä "piirustusmalleista" on kysymys, kysymykseen on mahdotonta vastata. Lähtökohtaisesti myös piirtämällä tehty malli voi nauttia tekijänoikeuden suojaa, jos se on omaperäinen (esimerkiksi yleistä sydämen muotoa ei kukaan voi omia itselleen). Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä tarjoten lisätietoja, voin yrittää vastata täsmällisemmin.
Heikki Poroila
David Aldertonin kirjassa Kanit ja marsut ( Gummerus, 1991) kerrotaan miten kanien sukupuolen voi määritellä. Lisätietoja kaneista ja niiden hoidosta löytyy myös netistä esim seuraavilta sivuilta: Suomen Kani- ja jyrsijäkerho http://www.geocities.com/Petsburgh/3605/, sivulla on myös kysy-palsta, Suomen Kaniyhdistyksen kotisivu http://personal.inet.fi/yhdistys/kani/ , jolta löydät runsaasti linkkejä kotimaisille ja ulkomaisille sivuille esim. http://www.rabbit.org/ .
Pyhäjokiseutua on Tiekkö kirjastoissa kirjastossa sidottuina vuosikertoina
sekä ePressissä joka toimii kirjastossa. https://www.epress.fi/archive?title_id=1748
Valittavasti Pietarsaaren kirjaston saatavuustietoja (onko teos varattu, lainassa, mikä on eräpäivä jne) ei vielä voi nähdä internetin kautta. Myöskään omia lainojaan ei sitä kautta voi uusia.
Monilla kirjastoilla tällainen mahdollisuus on jo käytössä ja luultavasti se on tulossa Pietarsaareenkin, olihan tämä 13 kirjaston yhteistietokanta, Fredrika (johon Pietarsaarikin kuuluu) ensimmäinen Suomen kirjastojen webbi-aineistotietokanta.
Osoitteesta : http://www.fredrika.net/sok.htm voit kyllä nähdä, mitä teoksia kirjastossa on olemassa ja omasta kirjastostasi saat varmasti tarkempia tietoja uusien ominaisuuksien aikataulusta.
Sesse Koiviston teos Kevät tuli elokuussa, Otava, 1997, kertoo avioerosta: "Pitkä avioliitto hajoaa, mies on on rakastunut nuorempaan." Kirja ei ole elämäkerta, vaan kaunokirjallinen kuvaus, mutta todennäköisesti tämä on etsimäsi kirja.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy aiheesta Route 66 suomeksi ainoastaan yksi kirja, joka on 90-luvulla julkaistu historiaan painottuva matkaopas. Myös ruotsiksi löytyy yksi kirja, englanninkielisten kirjojen tarjonta on laajin. Voit hakea kirjoja verkkokirjastostamme asiasanalla Route 66 https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome Mikäli haluat saada kirjan Turun kaupunginkirjastosta, voit tehdä omassa kirjastossasi kaukopalvelupyynnön tai saapua paikan päälle.
Suomeksi julkaistu kirja
Markku Henriksson: Amerikan Tiellä Route 66 (Alfamer 1998)
Ruotsiksi löytyvä uudehko kirja
Peter Kadhammer: Route 66 och den amerikanska drömmen (Leopard 2012)
Englanniksi löytyvää uutta aineistoa
United States on the road (APA 2013)
Amy C Balfour:…
Lauri Viidalla on lyhyt nelisäkeinen runo "On ja ei", joka sopii muuten kuvaukseesi, mutta siinä ei ole ötököitä, vaan sanojat ovat "on" ja "ei". Siinä ei myöskään sanota "tokko, tokkohan", vaan "onko, onkohan" ja "eikö, eiköhän". Tarkoitatko ehkä sitä? Se sisältyy esimerkiksi Lauri Viidan Koottuihin runoihin.
Toivo Lyyn Canterburyn tarinoita -suomennoksesta on jätetty pois alkuperäiseen teokseen kuuluvat kolme keskeneräistä tarinaa (Kokki, Chaucer itse, Junkkeri) sekä "seitsemän sellaista, joita kohtaan lukija tuskin tuntisi nykyaikana mielenkiintoa" (Abbedissa, Chaucer itse, Munkki, Oppinut, Vapaamies, Toinen nunna ja Pastori). Kysymyksessä siteerattuja The monk's talen säkeitä ei siis valitettavasti Chaucerin tarinakokoelman suomenkieliseen käännökseen sisälly.
