Ranuan kirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kannattaa kysyä uusinnasta suoraan kirjastosta. Ainakaan kirjaston Karpalo-tietokannan mukaan siitä ei ole varauksia.
http://www.ranua.fi/Etusivu/Palveluhakemisto/Kirjasto/Yhteystiedot_ja_a…
http://ranua.kirjas.to/
60 kirjasto-ja informaatioalan yliopistossa tai ammattikorkeassa suoritettua opintopistettä yhdessä korkeakoulututkinnon kanssa riittävät kirjastonhoitajan pätevyyteen yleisissä kirjastoissa. Tarkemmat tiedot yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksista löydät 1.1.2010 voimaan tulleesta kirjastoasetuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Kaikki kysymäsi kirjat ovat Taivalkosken kirjaston kokoelmissa. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/sivut-taivalkoski/paatalok…
Kansallisdiskografia VIOLA ei tunne yhtään "Korpin polkka" -nimellä liikkuvaa esitystä, mutta muodolla "Korpin polska" löytyy kaksi äänitystä. Ensimmäinen löytyy Seurasaaren Pelimannien LP-levyltä "Jalalla koreasti" (Finnlevy p1971 SFLP9514), joka löytyy ainakin HelMet-musiikkivarastosta ja josta sen voi tilata.
Toinen, todennäköisesti erittäin hankalasti tavoitettava versio on vuonna 2004 julkaistulla C-kasetilla "Kittilän kesäpäivien kansantanssiohjelman musiikki".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kansalliskirjasto on digitoinut Hakkapeliitta-lehden numerot, mutta ne ovat vapaasti verkon kautta käytettävissä vain vuoteen 1929 asti. Sitä uudemmat vuosikerrat täytyy tutkia jossain ns. vapaakappalekirjastossa, joista kysyjän kotikuntaa lähinnä on Kansalliskirjasto Helsingissä. Toinen vaihtoehto on mennä omaan kirjastoon ja pyytää heitä tilaamaan kyseinen numero Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Varastokirjaston palvelut ovat maksuttomia, mutta oma kirjasto saattaa veloittaa postikulut.
Vaikka valokuva on noinkin vanha, ei sen käyttäminen suurelle yleisölle tehtävässä historiikissa ole automaattisesti sallittua ilman lupaa. Kaikki valokuvat nauttivat 50 vuoden suojaa ottamishetkestä ja tämä suoja on jo kadonnut. Jos kuva…
Salapoliisityö ei auttanut, valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta hakukoneista, Kirjasammosta tai valtakunnalliselta tietopalvelulistalta.
Presidenttiehdokkaiden omat vaalivalvojaiset järjestettiin Helsingissä eri paikoissa. Vaalisunnuntaina 28.1.2024 Alexander Stubbin vaalivalvojaiset olivat Pikku-Finlandiassa, Pekka Haaviston Kulttuuritehdas Korjaamolla, Jussi Halla-Ahon Apollo Live Clubilla, Li Andessonin ravintola Butchersissa, Jutta Urpilaisen ravintola Maxinessa, Sari Essayahin Kristillisdemokraattien puoluetoimistolla, Mika Aaltolan ravintola Kappelin kellarissa ja Harry Harkimon hänen kotonaan. Olli Rehnin valvojaisten paikka ei selvinnyt, mutta se näkyy esimerkiksi Iltalehden jutun kuvissa.
Avoin kutsu kaikille esitettiina ainakin Haaviston, Halla-Ahon ja Anderssonin vaalivalvojaisiin eli niihin saattoi osallistua kuka tahansa. Myös Essayahin valvojaisiin…
Mahtaisiko kyseessä olla Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaaren) Edessä elämän virrat? Joissain tietokantakuvauksissa mainitaan yhtenä tapahtumapaikkana Turun Piispankatu, ja Kirjasammossa teosta kuvaillaan näin:"Suontaan kylän ihmisistä kertova romaanisarja on nyt edennyt väkevään päätösosaansa. Päähenkilöiksi tässä romaanissa nousevat juuri koulunsa aloittanut Laura, Martta ja Aarne, Helmi-Elisa ja Karjalainen. Eletään kevättä ja kesää vuonna 1945. Vaikka sota on ohi, on elämä yhä monin tavoin vaikeaa. Lauralla on koti Turussa Martan ja tämän pienen poikavauvan luona, mutta koulussa hän joutuu maksamaan katkerasti evakonosastaan, kielestään… ja mielestään. Vain omassa Ajatuspuussaan, korkealla mäellä, hän tuntee olevansa turvassa. Siellä…
Oliotietokannoista kertovia teoksia löytynee parhaiten tieteellisistä kirjastoista. Tutkimusaiheen tarkempi rajaaminen on myös välttämätöntä, muuten hakutulos ei ole kovin relevantti.
Aloita työn ja tiedonhaun rajaus esim. selaamalla mitä hakusanoilla "object-oriented databases" löytyy Teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta, osoite on lib.tkk.fi tai Tampereen teknillisen yliopiston Nelliportaalista, osoitteesta www.nelliportaali.fi. Kokeile myös www.worldcat.org -tietokantaa.
Hei!
Series of unfortunate events-sarja hankittiin Ylöjärven kirjastoon aikoinaan yhtenä kokonaisuutena, eikä 12. osaa ilmeisesti silloin ollut vielä saatavana. Tämä 12. osakin on nyt tilattu kirjastoon ja sen pitäisi olla noin kahden viikon sisällä lainattavissa.
Terveisin
Jussi Lehtinen
Ylöjärven kaupunginkirjasto
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy yli sata tietoyhteiskunta-aiheista kirjaa, joista kuitenkin vain muutamat näyttävät käsittelevän tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näistä esimerkkeinä ovat "Tietoyhteiskunta seisakkeella" (1999), "Tuleva tuhat" (1999) ja Yrjö Ahmavaaran "Hyvinvointivaltion tabut" (1998). Lisää nimekkeitä löydät selaamalla kirjaston
aineistorekisteriä osoitteessa http://www.turku.fi/kirja . Käytä hakusanaa tietoyhteiskunta.
Kotimaisten aikakauslehtien viitetietokannasta Aleksista löytyy joitakin aiheeseen sopivia artikkeleita, kuten esimerkiksi Mäkinen, Eija: "Syrjäytyvätkö ikäihmiset tietoyhteiskunnasta" (Kotiliesi 1999:20, s. 22-28), Ekberg, Jan: "Sekä Euroopan että Suomen…
Sopisiko esimerkiksi A.S. Byattin Ragnarök: Jumalten tuho? Hieno, runollinen ja tiivis teos, ei ole mikään tiiliskivi, eikä myöskään fantasiagenreä. Teos kertoo nuoresta tytöstä, joka on Englannin maaseudulla paossa toisen maailmansodan pommituksia ja uppoutuu lukemaan skandinaavisia jumaltaruja. Tytön kertomus on oikeastaan enemmän kehyskertomus, joka nivoutuu hienosti skandinaavisten tarujen maailmaan.
Suomalaisesta mytologiasta ammentavista romaaneista taas voisin vinkata vaikkapa Johanna Sinisalon teosta Sankarit, jossa Kalevalan hahmot saavat romaanissa uudet elämät rocktähtinä, misseinä, tietokonevelhoina, huippu-urheilijoina jne 1990-luvun Suomessa. Tai Seija Vilenin romaania Pohjan akka, jossa Kalevalan…
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-…
Täma Markku Pölösen tv-sarjassa Karjalan kunnailla soiva Vesa Mäkisen säveltämä kappale löytyy cd-levyltä, mutta valitettavasti kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä nuottia:
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tango+Miikkula&type=AllFi…
Samassa viestiketjussa pilponaati on kuultu myös pohjalaisen ja karjalaisen suusta. Vauva.fi keskusteluissa myös Heinolassa ja savonmaalla.
Löysin myös Pilponaatti yhtyeen jo vuodelta 2003. Onko yhtye ottanut nimen limpsalta vaiko limpsa yhtyeeltä. Ehkä joku kommentoija osaa vastata tarkemmin.
https://m.facebook.com/pages/category/Musician-Band/Pilponaatti-192603047589038/?locale2=fi_FI
Seuraavista osoitteista mm. löydät tietoa sademetsien maaimanlaajuisista ilmastovaikutuksista:
http://www.students.tut.fi/~josh/sademetsa/index.html
http://www.kepa.fi/tropiikki/x_ymparisto.html
Lassi on Lauri-nimen hellittelymuoto. Lauri taas on peräisin latinalaisesta nimestä Laurentius, "laakerinlehdillä seppelöity". Pyhän Laurentiuksen mukaan on nimetty Suomessakin monia keskiaikaisia kirkkoja.
Markus on johdettu latinalaisesta Marcus-nimestä, joka on johdettu sodanjumala Marsin nimestä, "Mars-jumalalle pyhitetty".
Lähde: Kustaa Vilkona: Etunimet, 1993.
Teos Johannes Brahms: Vapaa vaeltaja (Hellasedition, 1984) löytyy Helmet- kirjastojen kokoelmista. Kirja on ilmestynyt Musiikin mestareita –sarjassa. Sen on kirjoittanut Karla Höcker ja suomentanut Seppo Heikinheimo.
Myös seuraavissa kirjoissa on käsitelty Johannes Brahmsia:
-Sinkkonen, Jari: Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä, WSOY, 2015
-Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä, Karisto, 1983, (suom. Auli Hurme)
