Turun pääkirjastosta löytyy seuraavat kirjat joissa käsitellään yamahan perämoottoreita ja joiden aikahaarukkaan vuosimalli 1990 sopii:
- Clymer outboard shop manual : 2-250 HP two-stroke 1990-1995 (includes jet drivers). Kirja oli lainassa enkä löytänyt tarkempia tietoja siinä käsiteltävistä moottorimalleista.
- Clymer outboard shop manual : 9.9-100 HP four-stroke, 1985-1999 Tässä käsitellään moottorimalleja 9.9, 15, 25, 40, 50, 80 sekä 100 HP.
Voit saada ilmoituksen saapuneesta varauksesta joko kirjeenä tai sähköpostiviestinä. Oletko tarkistanut, onko sähköpostiosoitteesi oikein kirjaston yhteystiedoissasi ja olet valinnut sähköpostin ilmoitustavaksi? Voit tarkistaa tiedot kirjautumalla HelMet.fi-sivuihin omiin tietoihin tai pyytää kirjastosta henkilökuntaa tarkistamaan tietosi. Jos sähköpostiosoitteesi ja ilmoitustapasi on oikein, tarkista sähköpostisi roskapostitiedot, sillä ilmoitukset ovat voineet mennä roskapostiin.
Voit valita saapumisilmoituksen myös tekstiviestinä, mutta tämä palvelu maksaa 0.25 euroa yhdeltä ilmoitukselta ja sinun täytyy pyytää tekstiviestinä palvelua. Lisäohjeet: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMettekstivies…
Harri Heinon teoksesta Mihin Suomi tänään uskoo löytyy lyhyesti
Summit Lighthousesta ja sen vaikutuksesta Suomessa. Tietoja löytyy kuitenkin lähinnä
nettisivuilta (esim. http://www.kolumbus.fi/summit.lighthouse/esitteemme.htm),
joista saa myös yhteystietoja Suomen Nuoriin Mystikoihin ja linkkejä
muualle maailmaan. Lisätietoja voi myöskin kysyä Kirkon tutkimuskeskuksesta
(p. 03-2190111). Suomen ev.lut. seurakunnan kotisivuilta (http://www.evl.fi/)
on mahdollisuus kysyä uususkonnoista myös sähköpostitse.
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
Mitään selitystä leppien vaikutuksesta varisten toimintaan ei löytynyt. Ilmeisesti paikalla on niille jotakin syötävää. Varikset päättelevät, että kun kerran sai ravintoa, voi saada toistekin. Varis on joka tapauksessa nokkela ja hyvämuistinen ja lintu.
Minna Canthin romaania Köyhää kansaa (1886) ei ole käännetty englanniksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset - tietokannasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Hei,
Sitä ei kyllä liiemmin ilmesty - ainakaan suurilta kustantamoilta. Fantasiagenren lukijakuntaa olisi, mutta monet eivät tartu kotimaiseen fantasiakirjallisuuteen, vaan lukevat mieluummin ulkomaisia kirjailijoita. Näin ollen kirjaa ei oleteta myytävän tarpeeksi, joten sitä ei siten kustannetakaan kovin innokkaasti.
Näin ollen aikuisille suunnattu fantasiakirjallisuus ilmestyy pienten erikoistuneiden kustantamojen kautta (osin myös omakustanteena) joten niitä on hankala löytää kirjakauppojen hyllyiltä. Puhtaan fantasiakirjallisuuden lisäksi fantasiaa kaipaavan kannattaa tutustua uuskummaan, spefiin (spekulatiiviseen fiktioon), maagiseen realismiin jne. Romaanien lisäksi on fantasiakirjallisuudesta ilmestynyt novellikokoelmia (johtunee…
Hei,
Suomen kaikkien aikojen suosituinta moottoripyörämerkkiä on lähes mahdoton selvittää. Suomessa keskitetty valtakunnallinen ajoneuvojen rekisteröinti aloitettiin läänikohtaisena vuonna 1922, jonka jälkeen rekisteröinti siirtyi Ajoneuvorekisterikeskukselle vuonna 1966. Moottoripyörät saapuivat Suomeen jo 1800-luvun loppupuolella ja niitä rekisteröitiin satunnaisesti vuodesta 1905 alkaen.
1920-luvun aikana rekisteröityjen moottoripyörien määrä kasvoi noin kahdeksastasadasta yli viiteen tuhanteen. Alkuvuosien (1895–1930) suosituimmat moottoripyörät olivat Wanderer, HD, Humber, NSU ja Indian.
Vuonna 2022 Suomessa on rekisterissä 290 233 moottoripyörää, joista kymmenen yleisintä olivat:
Honda 59 516
Yamaha 49 406…
Kyseessä saattaisi olla Hytyrypykkä (Phlebia tremellosa)(myös Merulius tremellosus ja Phlebia imbricatus) Linkki 3D malliin.Kuvia myös sivulla lajit.fi.Lajinmääritystä kannattaa vielä tarkistaa esim. Lajit.fi Foorumilta, Suomen sieniseurasta tai Pertti Salon Suomen sienioppaasta.
En saa valitettavasti juuri tällä hetkellä käsiini kansakouluaikaisia oppikirjoja, mutta ilmeisesti ainakin Tyyne Valveen ja Kyllikki Tappuran kirjoittamassa teoksessa Kansakoulun käsityöt (1937) on ollut sipulipussin valmistusohje.Muita kansakoulussa käytettyjä käsityökirjoja on ollut mm.Aliina Soininen, Raili Seraste, Maria, Hälvä, Maria Reinilä: Koulutyttöjen käsitöitä (1953)Sormet näppäriksi: kansakoulun alaluokkien käsitöitä (1960)Eeva Haavisto: Tyttöjen käsityöt (1961)Raija Helenius: Tyttöjen käsityön opas (1966)Mikäli em. teoksia ei ole oman kirjastosi kokoelmassa, voit tehdä kaukolainapyynnön.
Kovin uusia viitteitä ei löytynyt. Arto-tietokannasta löytyi oheinen lista (liitteenä).
ja Viikin tiedekirjastosta lisäksi oheinen kirja
Nimeke:
Horticulture as therapy : principles and practice / edited by Sharon Pastor Simson and Martha C. Straus
Aineisto: kirja
Julkaistu: Binghampton, NY : Haworth Press, cop. 1998
joka kylläkin on nyt lainassa.
Kysyit, voiko kirjoista löytää tietoa murrosikään liittyvistä muutoksista. Aineistohaun voi tehdä Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta myös pelkällä asiasanalla, kuten murrosikä. Aiheesta löytyy sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Tässä muutama esimerkki:
Mitä kummaa minussa tapahtuu, 2007
Airola, Marja : Murkkuelämää, 2005.
Pääskysaari, Jenni : Kompassi : Jennin kirja sinulle, 2002
Scott, Jerry : Jere-sarjakuvakirjat, 1999-2007.
Jacobson, Anders : Emanuel, 2002
Ainosta voit tarkistaa teosten saatavuuden. Ainoa voi käyttää kirjaston kotisivulla olevan linkin kautta tai Aino-päätteiden kautta kirjastojen toimipisteissä. Linkki Ainoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Elokuvan Ilmestyskirja. Nyt on ohjannut amerikkalainen ohjaaja Francis Ford Coppola. Lisätietoja hänestä on esim. sivulla http://film.tierranet.com/films/a.now/coppola.html
Kirjan toimitus valitsemaasi kirjastoon riippuu siitä, mistä kirja tulee. Helsigin sisällä kirja toimitetaan yleensä parissa, kolmessa vuorokaudessa, hiukan riippuen tietenkin siitä, onko välissä viikonloppu. Jos kirja tulee Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisista, toimitus voi kestää jopa viikon.
Saat ilmoituksen joko kirjeitse tai sähköpostitse sen mukaan, kumpi postivalinta tiedoissasi on. Voit myös tarkistaa omista tiedoistasi varausten kohdalta, joko kirja odottaa noutoa. Kirjaa säilytetään sinulle varattuna kahdeksan arkipäivää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Villu Jürjon runo Oi Jumala, kuuntele sisältyy runoantologioihin Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (toim. Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1982) ja Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998).
Mika Waltarin runo Salaisuus julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Sinä kirkkain (1929). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979).
Edellä mainitut teokset lukuun ottamatta Waltarin Sinä kirkkain -teosta kuuluvat alueenne kirjastoverkon kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979)
Porin kaupunginkirjastossa on teos Raustela, Lasse: Kojemaakarista optikoksi: kertomus silmälasikaupan ja optikonammatin vaiheista Suomessa 1821-1991. Kirjan on julkaissut Suomen Silmäoptikkojen liitto ry vuonna 1991.
Silmälasiteollisuudesta ei löytynyt viittauksia Fennicasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Aleksi -artikkelitietokanta antoi hakusanalla silmälasit useita viittauksia. Aleksia voit itse käyttää Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen Silmäoptikkojen Liiton kotisivut ovat osoitteessa http://www.yrittajat.fi/yhteydet/toim047.htm
Sieltä kannattaisi kysyä lisätietoja.
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
Ilman tarkempaa kuvaa/kuvausta on vaikea tietää varmaksi.
Juuresmaassa multa on yleensä hyvin muokattua, muhevaa ja lannoitettua. Siellä kasvavat mielellään monenlaiset kukat. Ja kaikki lähellä kasvavat kasvit ovat voineet siemeninä kulkeutua kasvimaalle.
Kenties kukka on juuresmaan edellisten istutusten itsekylväytynyt kukka? Juurenten kukkia löytyy esim. osoitteesta https://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/juuresten-kukat/
Tai oletko harrastanut vuoroviljelyä? Hyötykasvi yhdistyksen sivuilta löytyy luettelo hyvistä ja huonoista kumppaneista erilaisille juureskasveille. https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Monet myös istuttavat kasvimaalle kukkia myyriä karkoittamaan esim. Keisarinkruunuja. …
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit maksaa myöhästymismaksut verkossa. Helmet-palveusivustolta löydät linkin Verkkomaksaminen, josta voit kirjautua maksamaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Lisätietoa maksamisesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
