Seuraavista teoksista löytyy tietoa 1950-luvun pukeutumisesta ym.:
-Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia (Könemann, 2001)
-Muoti: suunnittelijoiden vuosisata : 1900-1999 , toim. Charlotte Seeling ym. (Könemann, 2001)
-Ettinger, Roseann: 50s popular fashion : for men, women, boys, & girls (Schiffer, 1995)
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1950s (Thames and Hudson, 1997)
-Ruby, Jennifer: The 1940s and 1950s. repr.: costume in context (Batsford, 1992)
-Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s (Schiffer Publishing, 2002)
Seuraavalta www-sivulta löytyy myös tietoa aiheesta:
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html (Opetushallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteistyönä tekemät sivut)
Ihan samanlaista viritelmää ei taida olla toista. Melko lähelle päästään kyllä naapurimaissa.
Ruotsissa Kungliga bibliotek hoitaa Kirjastot.fi tapaista sivustoa.
http://www.kb.se/english/ tai http://www.inetmedia.nu/bibliotek/
Lisäksi ruotsissa on suuri "kirjaston ystävät"-yhdistys
http://www.biblioteksforeningen.se/in-english/
Norjasta löytyy BIBSYS, joka on hieman samantapainen sivusto.
https://www.bibsys.no/
Tanskan vastaava sivusto on Bibliotek.dk
https://bibliotek.dk/eng
Näiden lähteenä käytin Kirjastot.fi sivua https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi
Islannista vastaa National and University Library of Island.
https://landsbokasafn.is/index.php/english
Kirjojen löytämistä…
Olisikohan kyseessä Genevieve Huriet : Apinanleipäpuuta etsimässä? Kannessa ei tosin ole apinoita, mutta kylläkin apinanleipäpuu.
Huuto.net Kyseessä voisi olla myös Wilson Kirvan Pokojo, lahjakas apina Elisa.kirja
Kenties joku sivuston lukija voi muistaa vielä tarkemmin.
Työkaveri muistikin vielä sarjakuvan nimeltä Anu & Antti -sarjakuva-albumisarjan osa Apinanleipäpuu. Huuto.net
Hei!
Jos olet HelMet-palvelusivustolla ( http://www.helmet.fi/en-US ) tai perinteisessä HelMet-haussa ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9/ ), löydät kielivalinnan (suomi/ruotsi/englanti) läheltä sivun oikeaa yläkulmaa. Jos taas olet uudessa HelMet-haussa ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=eng ), kielivaihtoehdot löytyvät sivun alareunasta, sen keskivaiheilta otsikolla "Language settings".
Kiinteistöliiton sivuilla on Maria Kulomäen artikkeli Väärin perityistä vastikkeita https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/vaarinperitynvastikkeenpalautus/Hän kertoo artikkelissa: "Mahdollisten palautustilanteiden ja lisävastikkeiden perimisen varalta asunto-osakeyhtiölaissa ei ole olemassa nimenomaisia menettelytapasäännöksiä. Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan yhtiö voi periä lisävastiketta vain perimishetken osakkeenomistajalta ja palauttaa liikaa maksettua vastiketta vain maksuhetkellä osakkeenomistajana olevalle taholle." Kuulostaa hieman monimutkaiselta. Kannattaa tarkistaa myös Finlex ja asunto-osakeyhtiölaki.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599Riitatapauksissa kannattaa kysyä neuvoa…
Yle Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa yksi islantilainen rikossarja: Mustaa hiekkaa. Siinä rikoskomisario Anita palaa kotiseudulleen, josta löytyy nuoren naisen ruumis.
Tarjolla on joitain lapsille suunnattuja autismia käsitteleviä kirjoja, jotka voisi ottaa autismikirjosta kertomisen avuksi. Tässä PIKI-kirjastojen valikoimista muutamia:
Michèle Larchez, Ystäväni Aapo, jolla on autismi [tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille]
Suvi Piiparinen, Ilona ja Mysteeri-Masa [tuo tutuksi autismikirjon piirteitä ja ymmärtämystä erilaisuudesta]
Rose Robbins, Minä ja minun siskoni [kuvakirja elämästä autistisen siskon kanssa]
Rose Robbins, Puhuminen ei ole minun juttuni [jatkoa kirjalle Minä ja minun siskoni]
Anneli Yliherva, Tetti ja kaverit [soveltuu parhaiten 4–6-vuotiaille ja koulutulokkaille]
Hei! Käpylän yhtenäiskoulun lukio liitettiin Alppilan lukioon 1.8. 2015 alkaen eli erityistä Käpylän yhtenäiskoulun lukiota ei Alppilan lukioon yhdistämisen jälkeen enää ole ollut. Tässä linkki Opetusviraston tietoihin: https://opetusvirasto1.rssing.com/chan-11860105/all_p12.html
Voisiko kyseessä olla Kelley Armstrongin Darkness rising -kirjasarja? Kirjojen päähenkilöllä Mayalla on lonkassa/lantiolla jonkin kissaeläimen tassunjäljen muotoinen syntymämerkki.Toinen vaihtoehto voisi olla Mario Vargas Llosan Puhujamies (ilm. 1990) tosin syntymämerkki on kasvoissa eikä käy ilmi, että se olisi tassun muotoinen.
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Painokset ovat vuosilta 1942 ja 1987. Kirjastot ja saatavuustiedot näet täältä: www.helmet.fi Kirjoita ruutuun nimi ilman de-artikkelia. De sju dagarna on suomennettu vuonna 1948 nimellä Seitsemän päivää.
Elvi Saaren kirja Ei minulta mitään puutu on Kokkolan pääkirjastossa sekä Kälviän ja Ullavan kirjastoissa. Voit käydä kysymässä kirjaa näistä kirjastoista tai tehdä varauksen Anders-verkkokirjastossa http://webkirjasto.kpnet.fi/. Silloin tarvitset kirjastokortin numeron sekä Pin-koodin, jonka saa kirjastosta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Kehitysvammaisten itsetuntoon ja elämänhallintaan liittyvää kirjallisuutta löytyy melko hyvin Suomen kehitysvammaliiton kirjastosta. Kehitysvammaliiton internet-sivuilta www.kehitysvammaliitto.fi pääsee aineistohakuun. Haulla löytyy sekä kirjoja että raportteja ja opinnäytetöitä.
Esimerkiksi:
Stakesin raportti: Rakas rämä elämä: vammaisten nuorten elämänhallinta ja elämänkulku (1994)
Ahponen, Helena: Vammaisen nuoren aikuistuminen (2001)
Kansaneläkelaitos: Elämänhallintaa etsimässä (1996)
Numminen, Heli: Neuropsykologia oppimisen ongelmien tulkinnassa (1998)
Valtasaari, Leena: Aikuisen kehitysvammaisen itsetunnon tukeminen (1989)
Myös ruotsinkielisiä raportteja ja englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy jonkun verran.
Mikäli et…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ kertoo, että ”Tiirikainen” on sukunimenä 379 henkilöllä, joista 366 asuu Suomessa. Nimen kantajista 186 on miehiä ja 193. Kaikkiaan nimi on ollut 885 henkilöllä, jos kuolleet ja nimensä vaihtaneet lasketaan mukaan.
Helmet kirjastoista löytyy lastenlaulu ja -lorukirjoja eri kielillä.
Millaista tietoa tarvitsisit?
Lauluja ja Loruja eri kielillä, vaiko tutkimustietoa aiemmasta?
Jos tutkimus kiinnostaa, löydät sopivaa materiaalia varmaan Yliopiston kirjastoista.
Tarkempi kirjasto riippuu siitä, mikä on tutkielmasi näkökulma.
Lorujen ja laulujen kehitys, vertailu, perinteet vaiko jokin muu...
SUOMEN P.E.N -järjestön (Finlands P.E.N, Finnish P.E.N) kotisivu on tekeillä; sen sijaan "katto-organisaatiosta" (International P.E.N.) http://www.oneworld.org/internatpen/ löytyy tietoa, kuten mainitsitkin.
Kysymyksiä Suomen P.E.N:in toiminnasta voit lähettää osoitteeseen:
SUOMEN PEN; PL 84, 00131 Helsinki
International P.E.N on Unescon alainen järjestö, jonka toimintaa Suomessa myös opetusministeriö tukee. Koska järjestö ottaa kantaa vangittujen ja vainottujen kirjailijoiden ja toimittajien sananvapauden puolesta, ovat hyviä linkkejä myös muut ihmisoikeusasioiden kanssa toimivat järjestöt kuten www.amnesty.fi; www.ykliitto.fi; www.kepa.fi; (www.unhchr.ch; www.hrweb.org/).
Järjestö seuraa ko.kirjailijoiden/toimittajien kohtaloita, mutta…
Leosta ei tosiaankaan ole kyse. Tolstoi, johon viitataan ”Jevgeni Oneginin” neljännen laulun 30. säkeistössä, oli pietarilainen mitalitaiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Fjodor Petrovitš Tolstoi (1783 – 1873). Runoelman selityksissä sanotaan, että Puškin arvosti häntä suuresti. Venäjänkielisessä alkutekstissä puhutaankin ”Tolstoin ihmeitä tekevästä siveltimestä”.
Ystävän muuttamista kauas käsitellään ainakin Veera Salmen lastenkirjassa Mauri ja vähä-älypuhelin sekä Libby Gleesonin kuvakirjassa Anni ja Lasse. Myös Paula Norosen lastenkirjassa Supermarsu tekee maalin ystävä muuttaa muualle.
Muuttamista käsitellään myös Katri Tapolan lastenkirjassa Väinämö ja näkymätön naapuri, Tuula Korolaisen lastenkirjassa Kuono lumessa, Kairi Lookin lastenkirjassa Piia Pikkuleipä muuttaa sekä Sharon Jenningsin kuvakirjassa Franklin saa vieraan.
Löysin Pienten Helsinki sivustolta listauksen Helsinki-aiheisista lastenkirjoista. Linkki listaan.
Kirjoista ainakin Noora Lehtisen Hilma-täti ja kuutamoseikkailu. Linkki Helmet hakuun
ja Iida Siimeksen Juniorimatkailijan Helsinki. Linkki Helmet hakuun. Voisivat sopia.
Anniina Holmbergin Karkausyön ratikkamatka : lastenkirja Helsingistä on kylläkin kuvakirja, mutta voisi silti olla hauska lahja. Linkki helmet hakuun.
Kun hain Helmetistä hakusanalla Helsinki ja rajasin aineiston lastenkirjaksi, sain 92 kirjan listan (osa toki saman kirjan eri painoksia ja kuvakirjoja) Linkki Helmet hakutulokseen
Listan kirjoista voisi harkita koirafaneille Antti Ala-jokimäen Armas Karviainen : dimangein ja smaragdein koristellun…
Hannu Laaksosen kirjassa Alma Mater Aboensis on kuvaus 1600-luvun ylioppilaiden vastaanotosta (s. 58-59). Runoilija Jacob Chronander kirjoitti kaksi runomuotoista näytelmää, joista toinen nimeltä Surge eller flijt och oflijtighetz skodespegel, författat flit en lustigh comoedia esitettiin maisteripromootiossa v. 1647.
Muita mahdollisia lähteitä:
HISTORIAA AURAN RANNOILLA : TURKULAISTA HISTORIANTUTKIMUSTA JA HISTORIANTUTKIJOITA / TOIMITTAJA: AUVO KOSTIAINEN ; [KIRJOITTAJAT: MARJA ENGMAN ... ET AL.].
(ei Helmet-kirjastoissa): http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?
view=Yliopistokirjastot&author=&title=historiaa+auran+rannoilla&keyword=&ident=&mat_type=all&organization=flat&s1=ALL&dosearch=Hae…
