Veli Benjaminin kirjaa Älykkyyden kehittäminen ei tällä hetkellä voi lainata pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista, koska edellinen lainaaja ei ole palauttanut sitä. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaksi. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy Internetistä osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm.
Keppihevonen on saksaksi Steckenpferd.
Olisiko kyseessä Robert Schumannin Ritter vom Steckenpferd, joka on 9. osa kokonaisuudesta Kinderszenen (opus 15).
Laulettua versiota ei näyttäisi löytyvän, mutta pianolla soitettuna se löytyy usealta äänitteeltä. Jos hakee kappaleen nimellä, Lahden kirjaston tietokannasta tulee esille vain yksi äänite (Würtz, Klára (piano): Klaviermusik für Kinder). Kinderszenen-sanalla haettaessa tulevat esille kokonaisteokset (joihin nro 9 sisältyy) sekä ne äänitteet, joissa on joku muu osa kokonaisuudesta kuin nro 9 (varsinkin nro 7 on suosittu).
Normaaliflooran häiriöistä löytyy tietoa kirjasta Infektiosairaudet, toimittajat: Juhani Eskola, Pentti Huovinen, Ville Valtonen, Duodecim 1998. Näin spesifissä kysymyksessä kannattaisi kuitenkin kääntyä Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, puoleen, joka löytyy osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi .
Kaikilla Kallion kirjaston asiakastyöasemilla on Photoshop 4 -kuvankäsittelyohjelma. Voit varata asiakastyöaseman Helmetin kautta tai saapua suoraan kirjastoon.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihd…
Todennäköisesti suurin tehdasvalmisteinen moottori Ford Angliassa oli Anglia 1200:ssa, joka esiteltiin vuonna -66. Moottorin tilavuus oli 1198cc, teho 54hv/5000, huippunopeus 130km/h. Tarkempia tietoja Suomeen tuoduista englantilaisista Fordeista saat esimerkiksi kirjasta Ojanen, Olli: Autot Suomessa. Osa 2: Ford - Englannin Fordit. Alfamer, 1998. Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi .
Kyseessä voisi olla Elizabeth McGregorin Jäälapsi (The ice child, suom. Anu Niroma, 2003).
Voit lukea tarkemman kuvauksen teoksesta alla olevasta linkistä kirjallisuuspalvelu Kirjasampoon.
Jäälapsi Kirjasammossa
https://www.finna.fi/Record/piki.494657?sid=4183542219
Tässä muutama ehdotus:Juhani Karila, Pienen hauen metsästysElli Valtonen, TainnutuskehtoSiiri Enoranta, Keuhkopuiden uniPetra Rautiainen, Meren muistiEmmi Itäranta, Teemestarin kirjaLisää voi etsiä esim. täältä Suomenkielinen Shelf
Valitettavasti en löytänyt mistään Kalle Päätalon kirjoja isotekstisenä. Anders-kirjastoista löytyy muiden kirjailijoiden isotekstisiä kirjoja. Voit selata niitä verkkokirjastosta https://anders.finna.fi/ hakusanalla isotekstiset. Alla suora linkki hakuun:https://anders.finna.fi/Search/Results?sort=author&page=4&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Isotekstiset+kirjat%22&lookfor=isotekstiset&type=AllFields
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-…
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kokoamasta Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy listattuna Sirkka Turkan teosten käännöstietoja. Käännöksiä on englanniksi, hepreaksi, hollanniksi, islanniksi, japaniksi, mariksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, turkiksi, unkariksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa olevasta vastauksesta (11.3.2022) selviää, että kyseinen runo on alun perin julkaistu suomeksi kokoelmassa Yö aukeaa kuin vilja (Tammi 1978) sekä myöhemmin kokoelmateoksessa Runot 1973-2004 (Tammi 2005) nimellä Jään alla savinen ranta, joilla sanoilla runo myös alkaa.
Valitettavasti tietokannoissa ei useinkaan ole tarkkoja sisältökuvauksia.…
En osaa sanoa miksi ette pääse uusimaan lainojanne. Web Origo antaa kokeilla kaksi väärää tunnuslukua, mutta kolmas pitäisi olla se oikea jotta pääsisi kirjautumaan sisään omiin lainoihin. Paras keino ratkaista pulma on että pyydätte seuraavalla kirjastokäynnillä uuden tunnusluvun ja testaatte heti kirjastossa omien lainojen katseluun/uusintaan pääsyn. Tunnusluku annetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti mistä tahansa Kyyti-kirjastosta, emme anna sitä sähköpostitse.
Tässä Yliopiston Apteekin vastaus:
Yliopiston Apteekki on vuonna 1755 perustettu, Helsingin yliopiston omistama apteekki. Ensimmäinen Yliopiston Apteekki toimi Turun akatemian alaisuudessa.
Turun palon jälkeen Akatemia muutti Helsinkiin vuonna 1828. Yliopiston Apteekin sivuapteekit perustettiin 1950-luvulla alun perin lääkevarastoiksi eri puolille Suomea.
Nykyään Yliopiston Apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Kaikki Yliopiston Apteekin toimipisteet eivät sijaitse yliopistopaikkakunnilla, vaan apteekin nimi tulee omistajan, Helsingin Yliopiston, mukaan.
Seuraavista teoksista löytyy tietoa 1950-luvun pukeutumisesta ym.:
-Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia (Könemann, 2001)
-Muoti: suunnittelijoiden vuosisata : 1900-1999 , toim. Charlotte Seeling ym. (Könemann, 2001)
-Ettinger, Roseann: 50s popular fashion : for men, women, boys, & girls (Schiffer, 1995)
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1950s (Thames and Hudson, 1997)
-Ruby, Jennifer: The 1940s and 1950s. repr.: costume in context (Batsford, 1992)
-Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s (Schiffer Publishing, 2002)
Seuraavalta www-sivulta löytyy myös tietoa aiheesta:
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html (Opetushallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteistyönä tekemät sivut)
Internetistä (http://www.muuka.com/finnishpumpkin/towers/3/tower_3_fi.html) löytyy maininta Linnanmäen suuremmasta vesitornista, Alppilan vesitornista. Tornista kerrotaan, että se on poistettu käytöstä ja suojeltu. Siihen on suunniteltu hotellia ja konserttipaikkaa. Torni on rakennettu vuosina 1937-38. Sen tilavuus on 16000 kuutiometriä ja halkaisija 65 metriä.
Juhani Lassila on tutkinut Lapin koulutushistoriaa kirjassa "Lapin koulutus vuosina 1630-2001", jossa käy seikkaperäisesti ilmi koulutusmahdollisuudet Lapissa 1930-luvun lopussakin.
Esimerkiksi tuolloin oli Lapissa lukioita Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä. Rovaniemellä oli tuolloin myös metsäkoulu ja 1943 perustettiin kauppakoulu. Torniossa oli Alakansakouluseminaari. Lisäksi oli lukuisia muita ammatillisia kouluja, esim. Inarin kotitalouskoulu ja Rovaniemen pienviljelijäkoulu. 1939 perustettiin Kemiin poikien valmistava ammattikoulu.
Tarkemmat tiedot koulutusaloittain selviää siis Lassilan kirjasta, jota on lainattavana mm. Rovaniemen kaupunginkirjastossa (www.lapinkirjasto.fi)
Säkeet ovat peräisin Rauhalan vuonna 1981 julkaistun Ikkuna rohkeuteen -kokoelman runosta, joka alkaa sanoin "Hyökynä kohisee sieluuni tuuli". Kysymyksen sitaattiin sisältyy jälkimmäinen runon kahdesta säkeistöstä lähes kokonaan. Lopusta puuttuvat vain sanat "lintujen sini vetten päällä":
"Tule Sinä, joka näet / veneen hädän / ja tunnet kaikki uponneet kivet, / tule ja seisahdu sieluni vesille, / jotta näkisin: / aamu on lämmin / ja taivas avoin, lintujen sini / vetten päällä."
Yrjö Kallinen on yksi teoksen toimittajista ja johdannon kirjoittajista yhdessä Juha Koiviston, Lauri Lahikaisen ja Antti Ronkaisen kanssa. Kirjan luettelointiajankohtana kenttään 245 saattoi laittaa vain ensimmäisen tekijän nimen, mikäli tekijöitä oli enemmän kuin kolme, sekä [et al.] merkinnällä ilmaistiin, että tekijöitä oli enemmän. Muut kirjoittajat ja toimittajat on tässä luetteloinnissa ilmaistu lisäkirjauksissa.
Laulu löytyy useista nuottijulkaisuista, mutta suurin osa näyttäisi olevan alkuperäisessä F-duurissa. Linkki Finna-hakutulokseen.Nettihaulla ja lisäämällä sanan chords löysin muutamia sovitettuja versioita. Linkki Chordify ja Linkki ChordU.
Kirja ei ole vielä ilmestynyt. Arvioitu ilmestymisaika on 10.3. Heti kun ensimmäinen nide saadaan luetteloitua, voit tehdä varauksen. Nyt ei auta kuin tarkkailla tilannetta helmet-palvelussa.
