Ainakin ääninäyttelijä pyrkii antamaan vaikutelman cockneysta. Puheessa kuulee yleisiä cockney-ääntämykseen yhdistettyjä piirteitä kuten h-äänteiden häipyminen sanojen alusta ("...over 'ere") ja t-äänteen korvaaminen glotaaliklusiililla ("London Nau'ica", "unrelen'ing", "ge' off", näissä t ei kuulu). Lisäksi r-kirjain "nielaistaan" ö-mäiseksi äänteeksi sanan lopussa kuten monissa eteläenglantilaisissa ääntämyksissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cockney
Sinun kannattaa olla yhteydessä Luomukseen eli Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Siellä ehkä löytyisi asiantuntemusta vastaamaan tähän kysymykseen. Linkki Luomuksen yhteystietoihin.
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä…
Pahoittelen vastauksen viipymistä. Vanhin aikakauslehti Pasilan kirjavarastossa on Helmet-haun mukaan Suomen lähetys-sanomia, jonka ensimmäinen numero on vuodelta 1859.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1925850?sid=5233789768Eri vuosikymmenten lehtilistoista tulisi pitkiä. Voit tarkastella Pasilan kirjavarastosta löytyviä vanhojen lehtien saatavuutta kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi aikakauslehdet ja rajaamalla hakua sitten tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Pasilan kirjavaraston löydät kohdasta Kirjasto > Helsinki > Pasila kirjavarasto. Valitse sitten rajoittimella Julkaisuvuosiväli haluamasi vuodet.1880-luvulla ilmestyneistä lehdistä löytyy esimerkiksi Lasten kuvalehti, Valvoja, Merimiehen ystävä…
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohausta aihetta käsittelevät kirjat löytyvät sanahaulla jalkapallo valmennus http://www.helmet.fi/search*fin/X
Sanahaussa rajaus aineistotyyppiin ja kieleen voidaan tehdä etukäteen pudotusvalikoista.
Futari-lehdestä löytyy artikkeleita myös juniorijalkapallon harjoitteista.
Suomen palloliiton oppaita löytyy sivulta http://www.palloliitto.fi/kaikki_pelaa/materiaalit/esitteet_oppaat/
Jesse laivakoira on hankittu Nivalan pääkirjastoon ja kirjastoautoon. Pääkirjastosta kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta kirjastoauton hyllystä se pitäisi löytyä.
Tässä olisi kirjoja johtamisen psykologiasta yrityksissä, osassa myös yleisemmin orgaanisaatioissa:
1) Viisas valta: johtamisen paradoksit, toim. Paavo Castren [et al.] (WSOY, 2001)
2) Lönnqvist, Jouko: Johtajan ja johtamisen psykologiasta: kohti parempaa ihmisten johtamista (Edita, 2002)
3) Lönnqvist, Jouko: Johtajan ja johtamisen psykologiasta: uudet haasteet - uudet näkemykset Valtionhallinnon kehittämiskeskus (Painatuskeskus, 1994)
4) Johdatus työpsykologiaan, toim. Juha Luoma (Otatieto, 1997)
5) Blake, Robert R.: Johtamisen psykologiaa (Weilin + Göös, 1972)
6) Their, Siv: Pedagoginen johtaminen (Mermerus, 1994)
Myös nämä kirjat saattaisivatkin kiinnostaa, sillä niissäkin on henkilöstön johtamisesta yrityksissä:
1)…
Internetin tietojen mukaan Celtic Womanin levyillä kappaletta ei ole.
Mainitsemasi Chloë Agnew kuitenkin laulaa Celtic Womanissa, ja häneltä on tullut vuonna 2004 oma levy, jonka nimi on Walking in the air ja josta tämä kyseinen kappale löytyy.
Suomen yleisten kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät verkosta osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/. Tietokannasta voi hakea tietoja kirjaston nimellä. Hämeenlinnan kirjaston osoite on kirjasto.hml@mail.htk.fi.
Helmetin sähkökirjoja voi lukea tietoikoneilla Adobe Digital Edition -ohjelman lisäksi suoraan selainta käyttän. Tällöin tietokoneen täytyy olla verkossa koko ajan. Fonttia voidaan silloin suurentaa. Selainohjelmaksi kannattaa valita Firefox, Chrome tai Safari. Muita selaimia käytettäessä teksti ei asetu näytölle oikein.
Kirjoja voi lukea myös IPadeillä tai Android-tableteilla tai useimmilla e-kirjojen lukulaitteilla, ei kuitenkaan Kindlellä. Jos käyttää IPadejä tai Android-tabletteja kirjaston e-kirjojen lukemiseen niitä varten voi ladata jo BlueFireReader -lukuohjelma tai Ellibs (suomenkieliset kirjat) tai Libby-sovellus. Ohjeet lukuohjelmien käyttöön löytyy Helmet-sivulta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/…
Nordic noir on herättänyt viime vuosina paljon kansainvälistä kiinnostusta ja tästä syystä siitä on myös kirjoitettu enimmäkseen englanniksi.
Tässä muutamia esimerkkejä suomeksi toimitetuista / kirjoitetuista puheenvuoroista nordic noirista:
Mitä nordic noir on? (Radio-ohjelma Aristoteleen kantapää, YLE Areena)
Ruohonen, Voitto: Nordic noir on vahva brändi, entä Suomi-noir?
Lähikuva-lehden teemanumero "Pohjoinen"
Lähikuva-lehden teemanumero "Pohjoismainen elokuva"
Naiskuvasta elokuvissa sekä mediassa on kirjoitettu suomeksi lukuisissa teoksissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä.
Esimerkiksi Google Scholar-palvelulla on löydettävissä fraaseilla "naiskuva elokuvissa" tai "naiskuva mediassa" verkkomuodossa olevia artikkeleita ja…
Combretum-suku on saanut suomenkielisen nimen kombretumit. Kasvien suomenkielisten nimien ontologiasta (Kassu) löytyy nimet neljälle sukuun kuuluvalle lajille, joista puita on kolme: rautakombretum (Combretum imberbe), silkkikombretum (Combretum molle) ja tulikombretum (Combretum paniculatum). Neljäs on puumainen köynnöskasvi koukkuköynnös (Combretum indicum). Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietokannasta löytyy vielä kolme kombretumia lisää: hikkakombretum (Combretum bracteosum), korvakombretum (Combretum hereroense) ja piikkikombretum (Combretum aculeatum). Kaiken kaikkiaan Combretum-lajeja on maailmassa kolmisensataa (Combretum — The Plant List).
Kyseessä on luultavasti jokin polttiaislaji. Lisätietoa esim. Hyönteismaailman sivuilla: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/pistavat-hyonteiset/makara-ja-polttiainen/.
Hei,Valitettavasti meillä ei ole tuota painosta saatavilla tällä hetkellä, joten en voi tutkia asiaa. Ehkäpä joku, jolla on kirja käsillä voi auttaa. Olemassahan on myös puhelimiin sovelluksia, jotka tunnistavat fontit.
Yrjö Jylhän suomennos kuuluu näin:
"Niin tuo seutu näyn arvokkaan ja vaihtelevan tarjos:" ja jatkuu:
"puut tuoksuvaista pihkaa hersyvät, hedelmin kultakuorisin taas toiset luo houkuttivat maistamaan - vain täällä on Hesperian tarut toteen käyneet."
Valitettavasti tämä näyttää todella vaikealta tapaukselta, kun emme edes tiedä laulun nimeä. Kun kysyjä ei kerro, mistä teksti ja tekijöiden nimet on saatu, on vaikea arvioida, millä nimellä tätä etsisi.
Viola-tietokanta ei tunne yhtään Härkösen ja Hirvisepän yhteistyön tulosta, enkä ole löytänyt sellaista myöskään hakuammunnalla erilaisista Karjala-aiheisista nuottikokoelmista.
Olen silti valmis jatkamaan etsintöjä, jos saan kysyjältä lisätietoja tämän tekstin lähteestä ja tekijätiedoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hyvistä tavoista ja etiketistä on ilmestynyt paljonkin kirjallisuutta, mm.:
Juhlakirja: opas elämän suuriin hetkiin. Caratia 1998
Kansainvälinen etikettikirja. Fenix 1993
Keinonen, Mirja: Suomalainen ensivaikutelma: kansainvälistyjän tapakulttuuri. kansainvälisen kaupan koulutuskeskus 1999
Kotila, Tuija: Ravintolaetikettiopas. T. Kotila 1996
Lassila, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja. WS 1997
Malmberg, Raili: Hyväksi tavaksi: käytösopas arkeen ja juhlaan. O 1996
Valonen, Helena: Hyvät tavat, luonteva käytös. Maa- ja kotitalousnaisten keskus 1997
Wolff, Inge: Hyvän käytöksen kirja. G 1993
Lisää kirjallisuutta löydät esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta,
osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/, kohdasta:aineisto.…
