Mary Kingsleyn Travels in West Africaa ei tosiaan näytä suomennettaneen. Englannin kielinen kirja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista ja vanhempaa painosta Kuopion Varastokirjastosta. https://finna.fi/Record/helmet.2177568
Kirjan pystyy kaukolainaamaan täyttämällä kaukolainahakemuksen: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/fec4d0d0-249a-4ee…
Kaukolainaaminen normaaleista kirjastoista maksaa Kotkassa 4€.
Kotkan pääkirjastosta löytyy suoraan hyllystä myös Reissunaisia-niminen kirja, jossa on suomeksi Mary Kingsleyn Afrikan matkoista: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1379212
Konstantinopolin valtauksessa v. 1453 oli mukana 10 000 janitsaaria, kun piirityksessä oli yhteensä 60 000 ottomaania. Soliman Suuren (1520-66) kaudella janitsaareja oli jo 40 000. Janitsaarit kapinoivat useaan otteeseen ja onnistuivat kasvattamaan valtaansa. Vuoden 1826 kapinasta janitsaarit eivät enää selvinneet. Janitsaarit vetäytyivät kasarmeilleen ja kasarmit sytytettiin tuleen. Janitsaarit paloivat kasarmien mukana, mutta kuolleiden määrästä ei löytynyt mainintaa. Janitsaarijoukot lakkautettiin pian tämän jälkeen.
Lähde: Richard Stoneman: Matkaopas historiaan : Turkki (1996)
Risto Karin Historian ABC : Kaikkien aikojen valtiot 4 teoksessa kuvataan Osamanien valtakuntaa ja siinä kerrotaan janitsaarien kukistumisesta näin:…
En valitettavasti löytänyt tarkkaa ajankohtaa katsomon purkutöille selailtuani muutamia Munkkiniemen historiikkeja ja lehtiä. Asiasta voisi kysyä Rakennusvalvonnan arkistosta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentami…. Munkkiniemestä on kuitenkin julkaistu runsaasti teoksia, joita voit itse tutkia. Esimerkiksi tästä linkistä pääset käsiksi Munkkiniemeä tavalla tai toisella käsitteleviin helmet-kirjastojen Helsinki-kokoelman ja Munkkiniemi-kokoelman teoksiin. Voit myös yrittää tutkia 1960-luvun lehtiä, kuten Helsingin sanomia tai Munkkiniemeä käsitteleviä paikallislehtiä kuten Lännen sanomat. Myös näitä löytyy helmet-kirjastoista.Kolmanneksi voit yrittää tiedustella asiasta Munkkiniemeä käsittelevistä…
HeiLappeenrannan kirjastolla ei ole saksankielistä kielikahvilaa. Lappeenrannan kirjasto ei itse järjestä kielikahvilatoimintaa, vaan tarjoaa kansalaisille tilan ja mahdollisuuden järjestää itse kielikahviloita. Jos olette kiinnostuneet vetämään kielikahvilaa voitte olla yhteydessä Lappeenrannan kirjaston tapahtumavastaavaan tai kirjaston neuvontaan.
Voit varata löytämäsi 3 HelMet-järjestelmässä olevaa kirjaa ja valita noutopaikaksi oman lähikirjastosi tai minkä tahansa HelMet-kirjaston - voit tehdä varaukset itse, jos kortillasi on nelinumeroinen tunnusluku. Muussa tapauksessa voit käydä kirjastossa tekemässä varaukset, hinta on 50 senttiä varaukselta aikuisten aineistosta. Niteiden sijainnin HelMetissä näet klikkaamalla kutakin nimekettä.
Yliopiston Helka-järjestelmän mukaan saatavana Helsingissä ovat myös esimerkiksi Markku Niemisen teos Kalevala kohtalona - Alpo Sailon runonlaulajat ja toiminta Vienan Karjalassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa, sekä Juhani Korvenmaan teos Alpo Sailon muotokuvatuotanto Museoviraston kirjastossa. Näiden yhteystiedot löytyvät seuraavilta…
Olisiko kyse kirjasta The Haynes Weber carburetor manual? Sen ISBN on 1-56392-157-X ja julkaisuvuosi 1995. Kirja löytyy Lastu-aineistorekisterin (http://www.lastukirjastot.fi/) mukaan Lahden kaupunginkirjastosta.
Huomatustiedoista löytyy mallit, joita kirja käsittelee: Models covered: Weber carburetor types: DAF, DCD, DFA, DFV, DFD, DFE, DFM, DFT, DGV, DIF, IDA, IDF, IDS, IDT, DCNF, DCOE, DFAV, DFTA, DGAS, DGAV, IDAP and IDTP ; Zenith Stromberg carburetor types, CD, CDS, CD-2S, CDSE, CDST and CDSET ; SU carburetor types, H, HD, HS, HIF (including electronic) and auxialiary starting devices.
Voit pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaukolainamaksu vaihtelee eri kirjastoissa, Kokkolassa se on 5 euroa.
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Franska används som Senegals officiella förvaltningsspråk, men endast ungefär
15% av befolkningen kan läsa och skriva på franska. De tre största
språkgrupperna är senegalo-guinea (wolof, serer, diola) mande (bambara,
och sarakole)och peulh (toucouleur och peul). Wolof använder man i
hela Senegal och över hälften av befolkningen talar detta landets
"lingua franca". Fast man säger det inte direkt får man intrycket
att franska är elitens språk som används i största städerna.
(från World Education Encyclopedia II 1988)
Haku uudenmaan Nelli-tiedonhakuportaalista antaa mm allaolevan tuloksen. Kirkkonummen kirjastosta ei löydy mitään aiheesta, mutta voimme kaukolainata tänne jos listasta löytyy jotain josta olisi hyötyä.
Tietueet Nellistä:
HALTIA- Haaga-Helian kirjastotietokanta
Bergström, Stefan, Adopting the Rational Unified Process: success with the RUP, Boston : Addison-Wesley, 2004.
Bergström, Stefan, Adopting the Rational Unified Process: success with the RUP, Boston : Addison-Wesley, 2004.
Pollari, Sami, Pre-delivery maintenance activities with Rational Unified Process [Helsinki] : , 2004.
Kälkäjä, Seija, RUP:n mukainen vaatimusten hallinta. [Helsinki] : , 2007.
Software development for small teams: a RUP-centric approach, Pollice, Gary, Augustine,…
Et kertonut kotikuntaasi, mutta Helka:n mainitsemisesta päättelen, että olet pääkaupunkiseudulta. Valitettavasti et voi ainakaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta tehdä kaukolainausta muiden paikkakuntien kirjastoista, sillä kaukopalvelun periaatteena on, että kaukolainaksi ei voi saada sellaista teosta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, vaikka kyseinen teos olisikin tällä hetkellä lainassa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Ja etsimääsi Goffmanin teosta kuitenkin löytyy Helmet-kirjastoista kaksi kappaletta ja Helka-kirjastoista niinkin hyvin kuin 41 kappaletta (joista lyhytlainoja tällä hetkellä vielä paikallakin).
Toimituksemme jäsenet muistavat itsekin opiskeluajoiltaan, että kurssikirjoja oli aina vaikea…
Pohjois-Karjalan paikallis- ja maakuntalehdet on säilytetty ja ne ovat luettavissa mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastossa, myös tuolta ajalta. Mikrofilmeistä saa myös kopioita. Maakuntalehtiä ovat Karjalainen, Karjalan maa (ei ilmesty enää) ja Pohjois-Karjala (nyk. Viikko Pohjois-Karjala). Sanomalehti Karjalaista on myös sidottuina lehtinä pääkirjaston varastossa.
Muiden maakuntien sanomalehtiä saa kaukolainaksi mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastoon tai omaan lähikirjastoosi, mikäli siellä on mikrofilmin lukulaite.
Sinulla voi olla Heinolan kirjastosta tai muista Lastu-kirjastoista lainassa enimmillään 100 lainaa kerrallaan. Lainoista voi DVD-levyjä olla lainassa enintään 15 , Blu-Ray-levyjä enintään 4, äänikirjoja enintään 10 ja konsoli- tai tietokonepelejä enintään 4 kerrallaan.
Varausten määrää ei ole rajoitettu.
Alla lisää tietoa lainaamisesta:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101764
Valitettavasti meksikolaisen Carlos Chavezin (1899-1978) tästä sävellyksestä ei näytä olevan saatavissa nuottia. Ulkomaisissa nuottijulkaisujen verkkokaupoissa on myynnissä muutaman yhtyeteoksen ohella lähinnä Chavezin pianomusiikkia, jota valtaosa hänen tuotannostaan on. Grove Music -tietokannan mukaan Invencion III harpulle on vuodelta 1967. Julkaistuja äänityksiäkin teoksesta on ilmeisesti vain yksi. Se on kysyjän linkin lisäksi kuunneltavissa Youtubessa sekä myytävänä latauksena Amazonissa.
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseisestä artikkelista kirjastojen tietokannoista tai muista lähteistä. Artikkelin kirjoittaja on ilmeisesti ollut perustamassa Arts for Global Development -verkostoa (http://www.art4development.net/). Verkostolla on myös virtuaaliyhteisö, joka käsittääkseni julkaisee vain jäsenille tarkoitettua verkkojulkaisua. Yksi mahdollisuus on, että artikkeli on julkaistu tämänkaltaisessa verkkojulkaisussa.
Fellowship ja fellow eivät yleensä käänny yksioikoisesti suomeksi. Fellow käännetään yleensä tehtävän mukaan esimerkiksi tutkijatohtoriksi, stipendiaatiksi tai jäseneksi. Fellowship-ohjelmaa käytetään joskus puhuttaessa apurahaohjelmista. Pitäisi luultavasti kirjoittaa, missä ominaisuudessa henkilö on toiminut kyseisessä collegessa.
https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellow
https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellowship
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…
https://fi.linguee.com/suomi-englanti/search?source=auto&query=universi…
Jori Sivosen säveltämään ja Timo Mäenpään sanoittamaan kappaleeseen "Sielu salamoi" en löytänyt nuottia. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuja, esimerkiksi:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/anneli-mattila/sielu-salamoi-chord…
https://chordu.com/chords-tabs-anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-…
https://chordify.net/chords/anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-nuk…
Lähde:
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Kyseessä lienee harmonikansoittaja Armas Piippo. Piipolta on julkaistu yksi nuottikokoelma, Sovituksia ja sävellyksiä (2004, M706331119). Nuotin sisältämät kappaleet näkee tästä linkistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1745288?lang=fin
Nuottia näkemättä ei voi päätellä, ovatko kappaleiden sovitukset jatsahtavaa hotti-tyyliä. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
L+ arvosanaan tarvitaan varmasti täydet tiedot sekä jotain ylimääräistä harrastuneisuuden osoitusta tai erinomaista aiempaa koulumenestystä aineessa.
Hieman samaan tapaan kuin Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa jaetaan hylätty arvosana neljään luokkaan(i+, i, i- ja i=) riippuen siitä miten lähellä hyväksyttyä arvosanaa se on. Kaikista kokelaan hyväksytyistä kokeista, mukaan lukien valinnaisia aineita, lasketaan arvosanojen perusteella saadut kompensaatiopisteet yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi i+:n, 14 pistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n.
Kysyin Ylioppilaslautakunnalta, josko heillä olisi arvosanatilastoja 1960-luvulta, mutta kevätkiireiden takia vastaus viipyy...
Suomeksi breakdancesta löytyy ehkä parhaiten lehtiartikkeleita. Ainakin näistä voisi katsoa:
Helsingin sanomat 30.7.2000
Kodin kuvalehti 1999, numero 7, sivut 94-104
Kodin kuvalehti 1998, numero 6, sivut 70-71
Tanssi 1998, numero 1, sivut 26-27
Hip hopista, johon break dancekin kuuluu, löytyy suomeksi ainakin Rumba-lehden erikoisnumero tältä vuodelta (numero 14) ja Heikki Hilamaan kirja nimeltään
Musta syke - funkin, diskon & hiphopin historia. Molempia voi kysellä yleisistä kirjastoista täältä Helsingistä, samoin yllä mainittuja lehtiä.
Myös Internetistä löytyy tietoa, tosin suomalaiset sivut tuntuisivat olevan aika vaatimattomia. Tässä kuitenkin pari linkkiä:
http://www.aamulehti.fi/patioposti/lehdet/uusi/ha1.shtml
http://www.…
