Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvat mm. seuraavat Andalusian ruokaperinnettä käsittelevät teokset:
- Kultainen keittokirja, osa 3.
- Vivi-Ann Sjögren: Andalusian karkea suola
- Cocina Andaluza
- Antti Uusitalo: Sherry
Viimeksi mainittu kirja on lainassa, mutta sisältänee nimestään huolimatta asiasanoituksen mukaisesti myös andalusialaista ruokakulttuuria.
Lisäksi kirjastomme kokoelmiin kuuluu espanjalaista ruokakulttuuria käsitteleviä teoksia, joissa mahdollisesti on tietoa myös andalusialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi Adrian Linssen: Tapas, Keith Floyd: Floyd Välimerellä ja Pepita Aris: Espanjalainen keittiö.
Kappale sisältyy äänitteeseen Laulunlyömät, joka on ilmestynyt lp-levynä (Scandia SLP717) ja kasettina (Scandia SMK717) vuonna 1987. Äänitteellä esiintyvät Seppo Hovi (piano) ja Dominante-kuoro johtajanaan Seppo Murto. Äänitteen tiedot löytyvät Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia (finna.fi).
Jos ystäväsi lähikirjastossa ei tätä äänitettä ole, sen voi tilata kaukolainaksi jostain muusta kirjastosta, sillä se löytyy sekä lp-levynä että kasettina monesta yleisestä kirjastosta. Lp-levy on lainattavissa esim. Tikkurilan musiikkivarastosta Vantaan kaupunginkirjastosta. Äänitteen saatavuuden kirjastoista voi tarkistaa Frank-monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search). Ystäväsi voi mennä lähimpään…
Haut on tehty Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta Selmasta ja Kotimaisesta artikkelitietokannasta ARTOsta, molemmat lieneät käytettävissäsi myös yliopistossasi, joten voit itsekin tehdä haun ao. tietokantoihin asiasanalla tapaamisoikeus. Yritin myös vapaatekstihakua valvon*ja tapaamisoikeu* mutta viitteitä ei tullut yhtään.
Selman osoite on
https://finna.fi
Kirjastoissa käytettävissä tietokannoissa ei ole mahdollista rajata hakua valvontaan vaan asiasanana on tapaamisoikeus. Siksi en voi olla varma, sisältävätkö antamani viitteet nimenomaan valvontaa koskevia kommentteja.
Ohessa viitteitä, joista toivottavasti löydät aiheeseesi liittyviä kommentteja
Tekijä(t): Gottberg, Eva
Nimeke: Perhesuhteet ja lainsäädäntö / Eva Gottberg
Aineisto…
Listaa koko Suomen hoitokodeista ei Internetistä löydy. Helsingin palvelutalot löytyvät Seniori-infosta, osoitteesta http://www.hel.fi/seniorinfo/. Vastaavia sivuja on kuntien ja kaupunkien virallisilla kotisivuilla, jotka löytyvät muun muassa Fennica netistä (Suomen suurin Internet-hakemisto), osoite on http://www.fennica.net/. Yksityisiä asumispalveluja voi hakea esimerkiksi Googlesta (http://www.google.fi) vaihtoehtoisesti hakusanoilla hoitokoti / hoitokodit /palveluasuminen / asumispalvelut.
Suomen Kustannusyhdistys ry:n kotisivu on osoitteessa http://www.sky.cultnet.fi , voit kääntyä heidän puoleensa. Jotakin löytyy internetistä: mene Suomen yleisten kirjastojen kotisivulle http://www.kirjastot.fi > kirjastoalan ammattisivut > kirjallisuus ja kustannustoiminta > ulkomaisia kustantajia ja kirjakauppoja > AcqWeb's Directory of Publishers and Vendors > Publisher Web Sites: Subject Directory (huom! aihehakemisto!)> Reference. Tästä löytyy melkoinen määrä nimenomaan hakuteoskustantajia. AcqWeb's Directory of Publishers and Vendors -kotisivu on osoitteessa http://www.library.vanderbilt.edu/law/acqs/pubr.html
Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä.
Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:…
Helsingin kaupunginkirjastoon on tulossa kolme kappaletta tiedustelemaanne kirjaa: Levine, Judith: Not buying it : My year without shopping. Kirjan ilmestymisajankohdaksi on ilmoitettu Helmikuu, 2007, joten on mahdotonta sanoa tarkkaa ajankohtaa siitä milloin kirja ilmesyy Helmet-tietokantaan. Heti kun ensimmäinen nide ilmestyy tietokantaan siitä voi tehdä varauksen. Kannattaa siis seurata tilanna verkko-osoittessa: www.helmet.fi
Mikkelin kaupunginkirjastolla on käytössään Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannat sekä Etelä-Savon artikkelitietokanta. Tietoa tietokantojen käytöstä löytyy täältä: http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/06_tiedonhaku/04_tietokannat
Tietokannat ovat kaikki viitetietokantoja, mikä tarkoittaa, että niiden kautta löytyy tietoa siitä, missä lehdessä tietty artikkeli on, mutta ei itse artikkelin tekstiä. Kannattaa kysyä lisää kirjastosta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/docs/index
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan sukunimi Viikki pohjautuu ruotsin kielen lahtea tarkoittavaan sanaan vik, joka on lainautunut murteisiimme asussa viiki. Kymenlaaksossa viikki tarkoittaa myös ahdasta solaa, rakennusten väliä. Se ei siis tule hengellisestä taustasta. Sanaa tapaa paikannimissämme, ja sukunimistöön se on voinut siirtyä esim. talon nimestä. Vanhoissa lähteissä sukunimi Viikki mainitaan mm. Pietari Viikki (Vickij) 1541 Hämeenkyrössä, Niisuis Viicki 1546 Karkussa ja Martti Viikki (Viich) 1553 Pirkkalassa.
Opetusministeriön sivuilla on tietoa yleisten kirjastojen henkilökunnan koulutuksesta ja pätevyysvaatimuksista
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi .
Kirjastonhoitajan ammattia koskevia kysymyksiä on ollut aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemmat vastaukset löytyvät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Selja-sarjan ilmestymisjärjestys löytyy epäselvästi HelMet-palvelua käytettäessä, koska myös uusintapainokset näkyvät ilmestymisvuoden mukaan. Selja-sarjan voi kuitenkin löytää kronologisessa järjestyksessä HelMet-sivuilta, koska kaikien Selja-kirjojen nimessä on Selja-sana.
Selja-kirjat ilmestymisjärjestyksessä:
Seljan tytöt 1955
Tapaamme Seljalla 1957
Virva Seljan yksityisasia 1060
Tuntematon Selja 1964
Seljalta maailman ääriin 2001
Seljan Tuli ja Lumi 2009
Ismo Parikan kirjan Hinnasto suomalaisille kolikkovarianteille 1864-2001 mukaan vuoden 1959 200 markan arvo on sen kunnon mukaan 20-90 euroa.
Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Liiton sivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista rahoista muutenkin:
http://www.numismaatikko.fi/
1930-luvulla Suomessa on ilmestynyt Suomen yleinen puhelinluettelo, jossa on koko Suomen puhelinnumerot. 1930-luvulta luetteloita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, kyselen sieltä, löytyisikö noiden mainitsemiesi liikkeiden numeroita. Myös Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy vanhoja puhelinluetteloita ja osoiteluetteloita, niitä pystyy lukemaan kirjastossa, http://www.genealogia.fi/kirjasto.
1930-luvun Suomen liikekalenterien mukaan Majanderin puhelinnumero on ollut 24 420 (osoite Simonkatu 12) ja Huonekalutehdas Häklin 808 (tähän aikaan useimmat Lahden puhelinnumeroista olivat kolminumeroisia, nelinumeroisissa ei vielä ollut päästy kolmosella alkaviin). Helsingin puhelinluettelo löytyi vuodelta -41. Siinä Huonekaluliike…
Emme onnistuneet löytämään rokardia sanakirjoista tai muistakaan lähteistä, joten valitettavasti sana jää arvoitukseksi. Tuntisiko joku lukijoista sen?
Etsimäsi runo on Heikki Asunnan Sadetta. Asunnan Valitut runot -kokoelma ajoittaa tekstin vuoteen 1946. 60-luvun lukukirja, jossa se on vastaan tullut, lienee Keskikoulun peruslukemisto. 2 (Otava, 1967).
Samantyyppisiä 1970-luvulla julkaistuja teoksia ovat esimerkiksi:
Comfort, Alex: Rakasta hellästi (WSOY, 1972)
Morris, Desmond: Hellyyden anatomia (Suuri suomalainen kirjakerho, 1972)
ja Hytönen, Raitasalo, Tähtinen (toim): Seksologia (Tammi, 1974)
Oheisessa linkissä on kattava listaus Väestöliiton kirjaston Seksuaali- ja ihmissuhdekirjallisuudesta vuosilta 1900-2000 julkaisuvuoden mukaan - sieltä löytyy lisää 1970-luvun aineistoa:
http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/e9491313e136fb5b35943e5ea80696ef/1593679796/application/pdf/9890150/Tuulikki%20Nurmi%2014.6.19_final.pdf
Veljesduo Pasi ja Pekka levytti John Fogertyn säveltämän Lookin' out my back door vuonna 1971 nimellä Taakse katsonut en. Suomalaiset sanat teki Reino Bäckman. Vuonna 1974 julkaistusta LP-levystä on tehty uusintapainos 2014. Tätä cd-levyä on saatavissa kirjastoissa, joten voit oman kirjastosi kautta tehdä siihen kaukolainan. Sanoja tähän en mistään löytänyt.
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta myös vuonna 2017. Kollegakaan ei silloin löytänyt sanoja mistään.
Varausten peruminen ja muuttaminenVoit peruuttaa tai muuttaa varauksesi itse Helmet-verkkokirjastossa. Muutosten tekeminen onnistuu Varaukset-osiossa kunkin varauksen kohdalla Muokkaa-linkistä.Tee näin:Kirjaudu verkkokirjastoon ja avaa Oma tili -valikko. Varaukset-välilehdeltä näet voimassaolevat varauksesi.Napauta muokattavan varauksen kohdalta Muokkaa-linkkiä. Peruuta varaus napauttamalla sen kohdalle rasti ja napauta Peru valitut varaukset -painiketta. Varaus peruuntuu lopullisesti.Vaihtoehtoisesti voit myös soittaa varauksen noutokirjastoon ja pyytää henkilökuntaa perumaan varauksen puolestasi. Tätä kautta en valitettavasti pysty varaustasi perumaan.Lähde: https://helmet.finna.fi/Content/asiointi-verkkokirjastossa#peru-varaus
Trendi-lehteä voi kyllä varata ja lainata. Ainoastaan uusinta numeroa ei lainata, kuten kaikkien aikakauslehtien kohdalla. HelMet-verkkopalvelussa asiakas itse ei valitettavasti pysty lehtiä varaamaan, joten pyydä virkailijaa kirjastossa tai puhelimessa tekemään varaus puolestasi. Trendin saatavuustiedot Helsingissä näet linkistä
http://www.helmet.fi/search*fin/Xtrendi&m=9&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D/Xtrend…
Ikävä kyllä fantasiakirjallisuudella ei ole omaa luokkaa, kirjat ovat samassa luokassa muun kertomakirjallisuuden kanssa. Eräät kirjastot sijoittavat fantasiakirjat erikseen omaan hyllyynsä, toiset lisäävät kirjan selkään lajityyppiä kuvaavan tarran, kolmannet sijoittavat kaiken kertomakirjallisuuden yksiin aakkosiin ilman mitään tunnisteita. Tässä tapauksessa ainoa keino on etsiä luetteloista ja tietokannoista fantasiakirjojen tekijöitä. Näitä löytyy, jos kirjoille on annettu asiasanoja. Fantasiakirjojen virallinen asiasana on fantasiakirjallisuus. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi tällä asiasanalla, rajattuna vain suomenkielisiin kirjoihin, saat tiedot noin 450 teoksesta.
