Maanmittaushallituksen arkistosta saattaisi olla hyötyä. Sieltä löytyy esimerkiksi tilojen lohkomis-asiakirjoja. Tästä osoitteesta voisi lähteä liikkeelle:
Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=154341.KA
sieltä löytyy mm.:
Uudistushakemisto: Keski-Suomen lääni (Pylkönmäki-Äänekoski):
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1757
Helsingin Energian sivuilta ei vielä löytynyt tietoa vuoden 2008 eri energian lähteiden osuuksista, mutta vuonna 2007 eri energian lähteiden osuus jakautui Helsingin Energialla seuraavasti: maakaasu 48 %, kivihiili 27 %, ydinvoima 18 %, uusiutuvat 7 %.
Lähde: http://www.helen.fi/energia/alkupera_s.html
Aiheesta on 1990-luvulla ilmestynyt ainakin seuraavat teokset:
AVALON, Ofra: Ketjureaktio: lapset ja avioero. Vastapaino 1997,
KIIANMAA, Kari: "Kyllä me löydämme tien": jälleenrakennus lapsille eron jälkeen. Kehityksen avaimet 1997,
LEHMUSVAARA, Lotta: Erossa ja elossa. Kansan sivistystyön liitto 1996,
SAKSA, Erkki: Ja eron julma terä leikkasi: raportti huolto- ja tapaamisriidoista. Forssan kirjapaino 1993,
LAPSEN etu. toim. Soile Aho et al. Turun yliopisto 1995,
MÄKIJÄRVI, Leena: Viikonloppulapsi. Lasten Keskus 1995,
PETTILÄ, Ulla: Eron vaiheet: opas eroaville ja eroavien auttajille. Tietosanoma 1999,
WALLERSTEIN, Judith: Avioeron jälkeen. O 1991.
1980-luvulta on toinen painos Terttu ARAJÄRVEN kirjasta: Lapset ja avioero. T 1989 ja…
SARS-CoV-2 –viruksen aiheuttaman pandemian uhriluvut vaihtelevat suuresti maittain ja alueittain. On vaikea antaa selkeää syytä, miksi tauti on runnellut toisia alueita pahemmin kuin toisia: https://www.bbc.com/future/article/20200401-coronavirus-why-death-and-mortality-rates-differ. Esimerkiksi Pohjois-Italian korkeisiin lukemiin saattavat olla syynä muun muassa Italian korkea ikärakenne, antibioottiresistenssi ja tupakointi:
https://www.cebm.net/covid-19/global-covid-19-case-fatality-rates/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424
Ruotsin surulliset luvut taas selittyvät osittain sillä, että Ruotsissa virus on päässyt leviämään vanhainkodeissa. Suomessa epidemia on viikon pari jäljessä muita Pohjoismaita,…
Monilla runoilijoilla on Askeleet-niminen runo. Hakemasi runo ei vaikuta olevan Juhani Heinolan runo kirjassa Jumalan varpaanjäljet (1986), eikä Jarno Pennasen runo kirjassa Rivit : kootut runot (1966). Myöskään Eeva-Liisa Mannerin runo Askelet kuiskaavat portaissa ei ole etsimäsi. Vastausta kysymykseesi ei siis valitettavasti ole vielä löytynyt.
Ei löydy bänditranskriptiota, mutta yksinkertaisemmat nuotit kyllä kokoelmista The real book of dance (2000) ja Back to school : 70s hits (2007). Molemmat löytyvät jostain HelMet-kirjastosta hyllystä eli varauksen voi helposti tehdä.
Tampereen kaupunginkirjastolle voit tehdä hankintaehdotuksen osoitteessa http://inter8.tampere.fi/kirjasto/index.php/palaute/hankintaehdotus/.
Tekijän aiempi, vuonna 2008 ilmestynyt kirja Petos lautasella kuuluu kokoelmiimme.
Kyseessä voisi olla joku Pentti H. Tikkasen Päämajan kaukopartioista kertovista kirjoista. Teossarjaan kuuluvat: Marskin kaukopartioritarit (1995), Päämajan sissit (1996), Sissit erikoistehtävissä (1997) sekä Sissejä ja partisaaneja (1998). Näissä teoksissa on sekä tietokirjan että romaanin piirteitä. Joissakin kirjastoissa ne on sijoitettu kaunokirjallisuuteen, useimmissa kuitenkin tietokirjoihin. Myös Tikkasen kirjassa Kohtaloita sodissamme (2000) kerrotaan mm. kaukopartiomiesten kohtaloista.
Muita kaukopartioaiheisia teoksia 1990-luvun loppupuolelta ovat mm. Reino Lehväslaihon Koukkaus itään (1999), Onni Palasten Sissi rajan takaa (1997) sekä Urpo Korhosen kirjat Ritaripartio : 14. divisioonan kaukopartio (1997) ja Sissiosasto :…
Tässä joitakin klassikkoehdotuksia:
Louisa M. Alcott: Pikku naisia
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Edward Bellamy: Vuonna 2000
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Emily Brontë: Humiseva harju
Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus
Charles Dickens: David Copperfield
Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira
Alexandre Dumas: Monte-Criston kreivi
Gustave Flaubert: Rouva Bovary
Dashiell Hammett: Maltan haukka
Walter Scott: Ivanhoe
Mary Shelley: Frankenstein
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Robert Louis Stevenson: Tohtori Jekyll ja herra Hyde
August Strindberg: Neiti Julie
H. G. Wells: Maailmojen sota
Kaikista edellä mainituista on olemassa vähintään yksi elokuvaversio, jota pitäisi olla ainakin kirjastosta saatavilla. Luullakseni…
Hei, kokosin sinulle nämä kirjat Lionel Shriver: Poikani Kevin, Karin Mäkelä: Valkea voima, Waris Dirie: Aavikon kukka, Eunsun Kim: Pohjois-Korea, Sandra Kalniete: Tanssikengissä Siperiaan, Riikka Tanner: Käheä-ääninen tyttö, Ruben Gallego: Valkoista mustalla, Nojoud Ali: Nojoud. Toivottavasti näiden joukosta löytyy sopivia kirjoja. Kirjat odottavat sinua Kuopion pääkirjaston tietopalvelussa.
Lisää lukuvinkkejä on kirjalistana "Riipaisevia tositarinoita - tai melkein tosia" nettiosoitteessa https://kuopio.finna.fi/List/499536
Jotkut lukevat matkalla e-kirjoja eli sähköisiä kirjoja. Esimerkiksi Karin Mäkelän Valkea voima kuuluu tällä hetkellä Kuopion kaupunginkirjaston e-kirjakokoelmaan.
Käsityksesi on oikea. Vuoden 1928 edustajanpalkkiolain mukaan kansanedustajille maksettiin palkkaa vain valtiopäivien ollessa koolla. Tämä muuttui vuoden 1947 edustajanpalkkiolaissa 328/1947, annettu 30.4.1947. Silloin määriteltiin edustajanpalkkio kiinteäksi vuosipalkkioksi, jota maksettiin kuukausittain.
Hei!
Olisikohan kyseessä vuonna 2019 julkaistu JP Koskisen Tulisiipi? Kirjassa Amerikassa asuva suomalaistaustainen perhe muuttaa Atlantin yli Neuvosto-Karjalaan kuultuaan huhuja sinne rakennettavasta työväen paratiisista. Perheen pojalla Kaarlella on suuri unelma lentämisestä ja vapaudesta. Tarina kerrotaan Kaarle-pojan näkökulmasta.
Kustantajan sivuilta löydät lisää tietoa Tulisiipi-kirjasta: https://like.fi/kirjat/tulisiipi/
Jos tämä ei ole etsimäsi kirja, niin palaan mielelläni asiaan.
Hei, Ihan varmaa vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tässä on muutama mahdollinen hahmo.Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmoista melkein kysymääsi vastaavia on pari: Manitpois-sarjassa on kulttuuritoimittaja Eila-Pertti Sostakovits, jolla on ruskeat letit. Hänen puhetyylinsä on hiljaista ja rauhallista. Kyseistä sketsisarjaa esitettiin MTV:ssä 1990-luvun alussa. Toinen on Neurovisiossa esitetty Dokulamppu, joka on parodia Lukulamppu-ohjelmasta. Neurovisiota on myös esitetty MTV-kanavalla 1990-luvun alussa. Dokulamppu 7 mukana on kirjailija Kuuri Atrio, jolla vaalea kihara tukka ja pien saparot.Tv-sarjassa Iltalypsy (YLE 1 1993-2001) on vaalea pitkälettinen karjakko, joka kuvastaa hyvin paljon suomineitoa. Hän on pukeutunut…
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietää vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palstamme seuraajista kysyjän etsimää kappaletta?
Jalo Kaliman suomennoksessa vuodelta 1960 tämä kohta Tšehovin Lokki-näytelmässä kuuluu näin: "Minä olen lokki... Ei, mitä minä... Minä olen näyttelijätär. Niin, tietysti". Anton Tšehov: Lokki (suom. Jalo Kalima, 1998, s. 97)Martti Anhava suomensi saman kohdan seuraavasti: "Minä olen lokki... Väärin. Olen näyttelijä. No niin!" Anton Tšehov: Lokki, Vanja-eno, Kolme sisarta; Kirsikkatarha (2011, s. 78)
Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ja Töölössä) on saatavilla teos Nino Longobardista: Rose, Barbara: Living on the edge: the drawings of Nino Longobardi. 1987. ISBN 91-7936-002-5. (121 s.) Teoksessa on etupäässä kuvia. Teksti on ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voit tehdä kaukopalvelutilauksen paikkakuntasi kirjaston kautta.
Netistä ei tosiaan löytynyt paljonkaan tietoa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on sivulla http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx myös arkisto, josta voi hakea vastauksia jo aiemmin esitettyihin kysymyksiin. Sieltä löytyy tietoa myös Merja ja Marvi Jalosta, kun kirjoittaa nimen hakukenttään muodossa Jalo, Merja; Jalo, Marvi.
Yleisesti ottaen esimerkiksi Makupalat-sivustolta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508… saa linkkejä kirjallisuusaiheisiin internetsivuihin. Myös tavallisella Google-haulla saa usein kelvollisia hakutuloksia puhumattakaan siitä, että kirjastossa paikan päällä on käytettävissä kirjallisuuden hakuteoksia.
Valitettavasti Alexander MacKendrickin ohjaamaa The Ladykillers -elokuvaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista vhs-kasettina. Elokuva on saatavilla DVD-levyllä ja löytyy mm. HelMet-verkkokirjastosta nimellä Naisentappajat.
Työvoimatoimiston sivuilla on tietoa eri ammateista http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu mm. informaatikosta . Kyseisellä sivulla kerrotaan, että kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Osin tietotekniikan kehityksestä johtuen työpaikkoja yksityisellä puolella ei ole paljonkaan viime aikoina ollut. Katsoin työvoimatoimiston sivuilta ja kohdassa informaatikot oli kaksi työpaikkaa avoinna tällä hetkellä. Työpaikkoja voi selailla myös Kirjastot.fi sivustolta http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ .
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on myös hyödyllistä tietoa alastamme http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Tutustu tarkemmin -osiossa…
