Talvisota kuuluu Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjaan, joka kertoo Hakalan suvun vaiheista Suomessa siirtolaisena Amerikassa 1920-luvulta 1990-luvulle.
Antti Tuuria on käsitelty tälläkin palstalla aikaisemmin: vastaukset löydät kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitaja-palvelun hakukenttään Tuuri Antti.
Verkkokirjastostamme Vaskista voit hakea tarvitsemaasi aineistoa laittamalla asiasanaksi Tuuri Antti. Esimerkiksi Kotimaisia nykykertojia 3 löytyi näin. Laittamalla asiasanoiksi kaunokirjallisuus Suomi 1980-luku löytyi Hevosen sulkia (1980-luvun suomalaisen kirjallisuuden tilanteita), joka voisi olla sinulle hyödyllinen muun silloin julkaistun kirjallisuuden suhteen.
Kirjasammosta eli kirjallisuuden verkkopalvelusta löydät varmasti paljon pohjaa…
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) korvasi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 895/1999 pykälän 53, jossa esteettömyydestä säädettiin lyhyemmin:
53 § Liikkumisesteetön rakentaminen
Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liikeja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut.
Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.
Työtiloja sisältävän…
"Kaukalon ex-kuningas" Jiristä ja Perhekoti Tuulikanteleesta kertovaa kirjaa on kysytty aikaisemminkin. Kyseessä lienee Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003).
Ihan pihalla | Kirjasampo
Yritän epätoivoisesti löytää kirjaa, jonka luin yläasteikäisenä, eli vuosina 2006-2009. Muistelisin, että kirjalla oli suomalainen kirjailija, mutta nimeä en… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Etsin Finna.fi:stä, mutta sieltä ei löytynyt koottua teosta Keski-Suomen pitäjien tunnuslauluista. Hakusanoilla kotiseutulaulut ja keski-suomi lähin hakutulos oli nuottikirja Laulu kotiseutuni, kaiu! : lauluja Keski-Suomesta (T. H. Piha, 1980), mutta kappaleluettelon perusteella siinä ei ole varsinaisia pitäjälauluja. Kokeilin myös hakusanana myös yksittäistä paikannimeä Pylkönmäkeä ja rajasin haun nuotteihin. Tuloksena oli nuottijulkaisu Pelimannisävelmiä. 2, Soitteita Keski-Suomesta (toim. Voitto Mäkelä, 1973). Tämäkään ei vastannut pyydettyä teosta.
Tekijänoikeudet ovat sen verran mutkikkaita, että kannattaa kääntyä suoraan Kopioston puoleen ja selvittää tarkasti miten ja mihin tarkoitukseen haluatte…
Voit etsiä kirjoja yritysviestinnästä Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanaksi organisaatioviestintä. Näin löydät esim. teoksen Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Yritysviestinnän abc, 1999.
Voit myös käydä kirjastossasi ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kaupunginkirjaston luokasta 69.35 ja Koulutuskirjaston luokasta 659. löydät yritysviestintää käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Ulla Lehtosen kirjoista saattaisi olla mukava aloittaa. Ulla Lehtonen on luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajia Suomessa.
Kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
löydät kirjaston kokoelmissa olevat Lehtosen kirjat. Kirjoita hakuruutuun sanat ulla lehtonen ja tee haku. Kirjojen sijaintitiedot saat esille klikkaamalla nimekettä, joka on linkki.
Voit hakea kirjoja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanan vihannesviljely.
Vuodesta 1916 alkaen on julkaistu Suomen kansakoulukalenteria, jossa on aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista. Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy kyseistä kalenteria ainakin joiltakin vuosilta. Anu Talkan kirjoittama Lemin historiateos julkaistaan joulukuussa. Kirjassa käsitellään laajasti myös Lemin kouluoloja.
Tuula Salakarin kirjassa Keräilijän aarteet: Kupittaan savi löytyy kuvia Kupittaan saven tuotannosta, samoin teoksessa Taidekeramiikka Suomessa. Linnea Lehtosesta on viimeksi mainitussa pari mainintaa ja kuvia hänen taiteestaan. Tietoa hänestä ei juuri löydy, ei edes elinvuosia. Internetissäkin on vain kuvia hänen töistään.
Saukkolan kirjastossa on teos Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941, mutta en juuri nyt pääse siihen käsiksi. Epäilen kuitenkin, että jos hänet siinä mainitaan, kysymys on siinäkin on vain hänen töistään.
Kävimme läpi Goethen suomennetut kirjat: Runotarten lemmikki /Der Musensohn , suomennos Teivas Oksala, 2004Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot, suomennos Helmut Diekmann ja Arja Hakulinen, 2013Näissä kahdessa kokoelmassa oli sekä saksankielinen alkuruno ja käännös. Kävimme läpi myös Otto Mannisen ja V. A. Koskenniemen suomennokset.Niistä lähimmäksi ajatusta tuli Otto Mannisen käännös Kyynelten lohtu, jonkakahdessa säkeessä keskeltä runoa on:"Ei auta ponnistus, sit´ envoi konsanaan saavuttaa;Kuin tähti niin se kaukaist´on,niin ylhää ihanaa.Ei tavoitella tähtiä,niit´ihaellaan vain, kun yllämme ne loistavatöin ilon-autuain."Goethe : Runoja, suomentanut O. Manninen, 1928 …
Jerzy Andrzejewskin romaanissaan Tuhka ja timantti (Popiół i diament) siteeraama katkelma on Cyprian Kamil Norwidin runosta W pamiętniku (joka sisältyy Norwidin näytelmään Za kulisami). Valitettavasti runoa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.Kaltio-lehden numerossa 43(1987) : 2, s. 45 on suomennos Norwidin runosta Coś ty Atenom zrobił, Sokratesie (Mitä siis teit, Sokrates, Ateenalle?) sekä runoilijan esittely.https://finna.fi/Record/arto.012711197?sid=5137084645https://pl.wikisource.org/wiki/W_pami%C4%99tniku_(Norwid,_1907)
Frank -monihaun mukaan, http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ,
Bill Robertien kirja, 501 essential backgammon problems, löytyy esimerkiksi Oulun ja Porin kaupunginkirjastoista.
Paul Magrielin kirjaa, Backgammon, ei löytynyt Suomesta, mutta sen saattaisi saada lainaksi Pohjoismaista. Kirjastojen kaukopalvelun kautta voit tilata kirjoja lähikirjastoosi kotimaasta sekä muualta Euroopasta. Joten ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi, jonka kautta voit tehdä kaukopalvelupyynnön.
Kovin vähän tietoa rukkasmarssista löytyi. Vuoden 1980 Mitä-missä-milloin-kirjassa (sivulla 40) on kuva rukkasista portailla ja muutama rivi tekstiä. Todennäköisesti Helsingin Sanomissa ja ehkä joissakin muissakin sanomalehdissä on asiasta uutinen. Aikakauslehdet, ainakaan Suomen kuvalehti tai Seura, eivät aihetta käsitelleet.
"Operaatio Birke"'stä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista, jotka kaikki ovat lainattavissa Salon pääkirjastosta:
Thorban, F. W.: Petsamon ja Kirkkoniemen torjuntataistelut 1944 : operaatiot Birke ja Nordlicht : viimeiset Jäämeren rintaman taistelut lokakuussa 1944, vetäytyminen Pohjois-Norjaan sekä sodan loppu Lyngenin ja Narvikin alueella
Ziemke, Earl F : Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa
Mann, Chris : Hitlerin sota pohjoisessa
Jatkosodan historia, osa 5
Kallioniemi, Jouni: Lapin sota 1944-1945 : Suursodan loppunäytös pohjoisessa
Suomi sodassa : Talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät
Kulju, Mika : Tornion maihinnousu 1944.Lapin sodan avainoperaatio.
Muutakin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy Salon pääkirjastosta.
Salon…
En tiedä, mitä sukulaissetäsi on tarkoittanut. Yksi mahdollisuus on se, että hän on tarkoittanut toriumia, jota käytetään kameran linsseissä vähäisinä määrinä. Aine vaikuttaa (ilmeisesti positiivisesti) linssien optisiin ominaisuuksiin. Ainetta käytetään myös linssien sävyttämiseen. Torium on luonnostaan radioaktiivinen aine.
http://www.stuk.fi/aiheet/kodin-ja-toimiston-sateilevat-laitteet/radioa…
Hei,
Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain:
Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982)
Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004)
Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia)
Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65)
Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60)
Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos).
Kertomusperinteen opas (SKS, 1971)
Monimutkainen ja osin tulkinnanvarainen tekijänoikeuslaki on tässä suhteessa melko selkeä. Kirjastot eivät saa tehdä kopioita aineistostaan (kirjastossakaan) kuuntelua varten.
Tekijänoikeuslaista löytyy tietoa opetusministeriön sivuilta, joissa on myös linkit lakipykäliin, osoite on http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
Laajennetaanpa vastausta hiukan:
1) Kirjastoja luokitellaan seuraavasti:
a) Vapaakappalekirjastot
b) Muut tieteelliset kirjastot
c) Varastokirjasto, ammattikoulukirjastot, maakuntakirjastot
d) Kaikki muut suomen 400 kirjastoa
Ryhmään c kuuluvat kirjastot voivat kopioida materiaalia, joka on helposti tuhoutuvaa tai jota ei pysty enää ostamaan, ja asettaa sen esimerkiksi kuunneltavaksi omissa tiloissaan.…
Hei!
Suomen kielen perussanakirja vuodelta 1992 ilmoittaa vain noidankattilan synonyymin, hornankattila. Ilmaus siis tarkoittanee jotain hyvin tukalaa paikkaa.
Pirkko Muikku-Wernerin teos Suurella sydämellä ihan sikana
tuntee vain termin hornan tuuttiin, joka tarkoittaa erittäin kauas, hukkaan, pois.
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla ei mainitse hornan- eikä noidankattilaa.
Muita suomen kielen ilmaussanakirjoja minulla ei ole nyt käytössä.
Piki verkkokirjastosta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=7E5569F1F6A5BE… niitä löytyy muutama lisää. Teosten saatavuuden voi tarkistaa sieltä asiasanoilla suomen kieli ja ilmaukset.
Valtioneuvoston asetuksessa kirjastoista (annettu 6. päivänä kesäkuuta 2013) määritellään henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset näin:
”Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja…
