Kyseessä on Elvi Sinervon runo Nuori on maailmamme kokoelmasta Oi lintu mustasiipi.
Runo löytyy myös seuraavista teoksista:
Elvi Sinervo: Runot 1931-56
Elvi Sinervo: Pilvet Runot 1941-1956
Heikki Hietamies on kirjoittanut toisenkin sotaan liittyvän romaanin, elokuvanakin tunnetun Äideistä parhain ( Otava, 1992). Laila Hietamiehen Lappeenranta- sarjaan kuuluvat romaanit Unohduksen lumet, Kukkivat kummut, Syksyksi kotiin, Koivu ja tähti sekä Siellä jossakin kertovat talvi-ja jatkosodasta. Sirpa Kähkönen on kirjoittanut sodan ajasta Kuopiossa kirjoissaan Rautayöt, Jään ja tulen kevät, Lakanasiivet ja Neidonkenkä. Sodan ajasta rajantakaisessa Karjalassa on Eeva Kilpi kuvannut muistelmissaan Talvisodan aika, Välirauha, ikävöinnin aika ja Jatkosodan aika. Samasta aiheesta on kirjoittanut myös Raisa Lardot kirjassaan Ripaskalinnut (WSOY,1978) . Kotirintamanelämästä kertoo esim. Ulla-Lena Lundbergin kirja Marsipaanisotilas (…
Kun Jumala valtaa sinut : löydä Pyhän Hengen voima, 2014 (Spirit rising, tapping into the power of Holy Spirit)
Muurit murtava rukous, 2005 (Breakthrough prayer)
Voimalataus, 2002 (Fresh power)
Tapahtui 11. syyskuuta, 2002 (God's grace from ground zero)
Toivon lauluja, 2000 (Fresh faith)
Lailla tulen, lailla tuulen : kertomus Brooklyn Tabernacle -seurakunnan ihmeestä, 1999 (Fresh wind, fresh fire)
Kiitos kysymyksestä.
Olipa ohjeen löytäminen helmet.fi-sivustolta todellakin hankalaa! En itsekään onnistunut löytämään sitä minkään järkevän polun varrelta, vaan jouduin käyttämään sivustohakua, jolla sitten löytyi asiaa koskeva vanha uutinen. Uutisessa olevien ohjeiden pitäisi kuitenkin olla ajantasaiset, joten toivottavasti pärjäät näillä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Helmet.fi-sivusto julkaistaan uudistettuna tällä viikolla, torstaina 21.4.16. Toivottavasti uudessa versiossa asioiden löytäminen on helpompaa!
Ystävällisin terveisin,
Pauli Hatsala / Pasilan kirjasto
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat toinen (Taas huurrekulmin...) ja kolmas (Taa taival...) säkeistö Otto Mannisen runosta Hääpäivä, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Matkamies : runoelmia (WSOY, 1938). Jälkimmäisessä sitaatissa kuukausi on tosiaan muutettu: Manninen runoilee helmikuusta. Runon viimeisen säkeistön loppu poikkeaa myös hieman siteeratusta. Manninen kirjoittaa: "Vie polku kuurapuinen, / vie kotiin viimeiseen."
Kyseessä on Hilkka-Helinä Lappalaisen runo Vuokkoja äidille. Runo sisältyy ainakin teoksiin Äideistä parhain : runoja äidille (toim. Tuula Simola, 1997) ja Liljojen aikaan : kukkarunoja (toim. Tuula Simola, 1999).
John Irvingin elämästä löytyy tietoa seuraavista kirjoista ja artikkeleista:
IRVING, John: Elokuvaurani; muistelma. Tammi, 2000.
IVING, John: Tuulesta temmattu tyttöystävä. Tammi, 1996.
ULKOMAISIA nykykertojia 2. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998, s. 10-14
ALEKSI-tietokannasta löytyy lehtiartikkeliviitteitä John Irvingistä sekä kirja-arvosteluja hänen teoksistaan.
Internet-haku tuotti huomattavan määrän John Irvingiä koskevia sivuja tosin englanninkielisiä.
Hei
Kyseessä lienee Richard Adamsin Ruttokoirat. Kirjastot.fi:Frank-monihaku-sivuston kautta näet lähimmän kirjaston, jossa se on saatavana.
(Ruttokoirat / Richard Adams ; nimiöaukeaman kuv. A. Wainwright ; suom. Kristiina Rikman ; runot suom. Panu Pekkanen.)
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Unfortunately we can not give you the number of a private person. You can contact your local Directory Assistance (number information) for foreign numbers. They will put you through to the Directory Assistance of Finland.
Turun kaupungin pääkirjastossa oli viime vuoden lopussa tilastojen mukaan n. 80 000 lasten- ja nuortenkirjaa.
Tarkat luvut löydät kirjaston kotisivuilta nettiosoitteesta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93900 , ja valisemalla sieltä vielä "Kokoelmat tallennelajeittain vuoden lopussa 2007".
Tämän lisäksi lasten- ja nuortenkirjoja on Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa. Koko Turun kirjastojen lastenaineistosta tehtiin selvitys muutama vuosi sitten. Sen mukaan kaikissa kirjastoissa lastenaineistoa oli yhteensä yli 250 000. Tämä luku sisältää tosin myös esim. lastenmusiikin, -lehdet, -elokuvat ja äänikirjat. Valtaosa siitä, eli reilusti yli 200 000 on joka tapauksessa lasten- ja nuortenkirjoja.
Choir - Boys do't sing -ohjelman lopputeksteissä kuultu sävellys on:
Le carnaval des animaux (Eläinten karnevaali) soitinyhtyeelle, 14 osaa. Säveltäjä Camille Saint-Saëns. Orkesteriteoksen kesto 22 - 30 minuuttia.
Ohjelmassa kuullun osan nimi on Aquarium.
Linkki kappaleen tietoihin. http://en.wikipedia.org/wiki/The_Carnival_of_the_Animals
tai
http://www.youtube.com/watch?v=AsD0FDLOKGA&feature=related
Aquarium -osaa on käytetty lukuisissa elokuvissa.
Muun muassa Malickin Days of Heaven (Onnellisten aika) -elokuvan teemana tai Simpsonien jaksossa
"The Wife Aquatic".- Walt Disney's Beauty and the Beast (Kaunotar ja hirviö) -elokuvan teema on saanut siitä vaikutteita.
Esim. kirjassa "Nyt on juhlan aika : Juhlanjärjestäjän käsikirja", Valitut Palat, 1998, määritellään samppanjalasit joko kapeiksi ja korkeiksi tai laakeiksi, maljamaisiksi laseiksi, joissa on korkea jalka. Saman kirjan mukaan tärkeätä on se, että laseissa on jalka, josta pidetään kiinni lasia kohotettaessa ja juotaessa. Edelleen siinä sanotaan, että hyvin korkeajalkaiset kuohuviini- / samppanjalasit ovat juhlavan näköisiä, mutta epäkäytännöllisiä. Niitä ei voi pestä astianpesukoneessa ja käsinpesukin on tehtävä erityisen varovasti. Toisin sanoen sinun ei todellakaan tarvitse hankkia yltiökorkeajalkaisia laseja, vaan matalampikin jalka riittää, kunhan siitä voi pitää kunnolla kiinni.
Kaikki Kyyti-kirjastojen kokoelmissa olevat englanninkieliset Kiera Cassin romaanit on hankittu Iitin kirjastoon. He saattavat hankkia niitä lisää, mutta varman vastauksen saat vain kysymällä asiaa suoraan Iitistä. He eivät ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, mutta voit laittaa heille suoraan sähköpostia osoitteeseen kirjasto@iitti.fi.
Bert-sarjasta ja sen kirjoittajista Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista on kysytty aikaisemminkin.
Viittaan tässä kahteen aikaisempaan vastaukseen, joista löytyy jo kohtuullinen määrä linkkejä. Jos haluat katsoa aikaisempia vastauksia vielä tarkemmin, mene "Kysy kirjastonhoitalta" -sivujen etusivulle http://tietopalvelu.kirjastot.fi ja valitse sieltä kohta "arkisto" ja kirjoita sitten hakusanaksi: jacobsson anders.
Tässä aikaisemmin vastatuista kaksi:
-1)Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa
kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www.…
