Munkkiniemen kirjastossa ei ole omaa musiikkiosastoa.
http://www.lib.hel.fi/ sivulta löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden musiikkiosastoista.
Sanna on kutsumamuoto Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Heidi, Heide, saksalainen lyhentymä Adelheidista (= jalosukuinen, jalomielinen). Nimen toisena juurena voidaan viitata vanhaan pohjoismaiseen nimeen Heid (valo, valoisa, pilvetön).
Elisabet, Vanhassa testamentissa muodossa Eliseba (hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun). (Kirjasta: Lempiäinen: Suuri etunimikirja)
Matti Grönroosin Internet-sivuilla on selvitys nelostiestä ja myös sen osien rakentamisesta moottoritieksi:
http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4.htm .
Suomen moottoriteiden historiaa löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritie
Näyttäisi siltä, ettei sitä ole ilmestynyt suomennettuna. Linkki mailman runouteen -tietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sisältää paljon Jevtušenkon runoja, mutta tuota kysymääsi sieltä ei näyttäisi löytyvän. Mukana näyttäisivät olevan kaikki Jevtušenkon suomennetut kokoelmat.
On toki pieni mahdollisuus, että runo olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa julkaisussa, jota ei olisi tietokantaan listattu, mutta todennäköisesti siis suomennosta ei ole.
Ikävä kyllä emme saaneet selville kysymääsi joululaulua. Joulun taika tai joulun taikaa -nimisiä levyjä tai lauluja on paljon. Fono-tietokannan kautta löytyy luettelo lauluista. Olisiko joku näistä oikea:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=joulun+taika
Matkailusilmä -lehden numerosta 2002:4 löytyy Liisa Hentisen artikkeli Wellness: käsite matkailussa. Julkaisu on saatavana Turun kaupunginkirjastossa.
Matkailun edistämiskeskuksen Internet -sivuilta löytyy wellness -käsitteen määrittelyä. Osoite: http://www.mek.fi. Valitkaa etusivun vasemmasta valikosta "tilastot, tutkimukset ja katsaukset". Tältä sivulta painakaa hae -painiketta ja kirjoittakaa hakusanaksi wellness tai hyvinvointimatkailu.
Seuraavista teoksista saattaa olla teille myös hyötyä:
Pauli Verhelä: Matkailun ohjelmapalvelut - matkailuelämyksen tuotteistaminen ja toteuttaminen (WSOY 2003). Teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirsi Hyvärisen Matkailualan kilpailustrategia - toimiala-analyysi suomalaisten kylpylöiden…
Kirja on uusi, eikä siksi vielä kirjastoissa. Se on kuitenkin tilattu ja lähiaikoina tulossa moniin Helmet-kirjastoihin. Se näkyy Helmet-verkkokirjaston haussa heti, kun ensimmäiset kirjat on viety tietokantaan.
http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Paavo Castrenin kirjaa ei tosiaan vielä ole kirjastoissa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjaston kautta. Varauksen voi tehdä, kun kirjan niteet ovat käsittelyssä-tilassa.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia uinninopetuksesta:
Helenius, Martti: Peruskoulun liikunta 7 : uinti (WSOY 1984)
Koskinen, Pentti: Uinnin opetuksen perusteet (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1984)
Uinninopetuksen opas (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1992)
sekä videokasetti
Uimakoulu (Yleisradio 2000).
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi mm. seuraavia viittauksia:
Kohta mennään koiraa: rantauimakoulussa lapset tottuvat viileäänkin luonnonveteen/ Kaaja, Susanna
Helsingin sanomat 13.7. 2001
Polskis! sanoi pikkuneiti: eka kerta uimahallissa/ Kiuru, Titta
Vauva 1/2001
Leikin varjolla uimaan!/ Kujansivu, Nina
Vauva 6-7…
Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Voisin suositella kokeilemaan näiden kirjailijoiden teoksia, ovat samantyyppisiä: Jo Nesbø, Jussi Adler-Olsen, Stefan Ahnhem, Erik Axel Sund ja suomalaisista Max Seeck.
Suomen sukututkimusseura Genoksen Tarja Räisäsen artikkelin mukaan "Vuonna 1734 annetun lain mukaan naisleski oli täysivaltainen eli holhouksesta vapaa ellei avioitunut uudelleen, jolloin aviomies hoiti edusmiehisyyden."
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_50.htm
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että tämä vuoden 1734 laki naimisen kaaresta oli voimassa vuoteen 1929 asti. Nykylukijalle (ja varmasti silloisellekin) vaikeasti luettava laki on luettavissa verkossa:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html
Sitä, kuuluiko edusmiehisyyteen myös uuden vaimon lasten huoltajana toimiminen, ei lähteidemme kautta selvinnyt. Lakimies-lehdessä (8/1987) on käsitelty aihetta tarkemmin…
Teosta löytyy pääkaupunkiseudulla vain Kansalliskirjastosta, jossa sen voi pyytää lukusalikäyttöön. Jos tahtoo lainata teoksen, niin siitä voi jättää kaukopalvelupyynnön vaikkapa Helmet kirjastoon: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lainattavat kappaleet näyttävät olevan Turun Yliopiston kirjastossa ja Lappeenrannan kaupunginkirjastossa.
Suomalainen paikannimikirjakaan ei tuntenut Maukari -nimeä. Kotuksen sivustolta sen sijaan löytyi pieni maininta Maukari-nimestä, hakemistossa paikkainnimiä ja paikallistarinoita 1879-1882, Maukarista on maininta Ylivieskan kohdalla ja nimi näyttäisi merkinneen tiettyä, paikallista niitty- ja korpialuetta:
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/viite/Y.php
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0082.jpg
En löytänyt suomennettuna Christina Crawfordin kirjaa Mommie dearest. Kirjan pohjalta on tehty elokuva, jonka suomennettu nimi on Äiti kulta. Jyväskylässä ei ole kirjaa eikä elokuvaa, mutta kummankin voi tilata kaukolainaksi. Näiden teosten kaukolainaus on ilmaista. Tässä linkki Keskikirjastojen kaukolainasivulle:https://keski.finna.fi/Content/info#interlibraryloans Siellä on lisätietoa kaukolainoista ja lomake, jolla voit jättää tilauksen.
Päiväkodeista, jotka sijaitsevat kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, on kirjoitettu, mm.
- Kartanonkoskelle kohonnut Point-keskus on Vantaan uuden kaupunginosan sydän (Helsingin Sanomat 18.2.2003)
Päiväkodeissa olevista kirjakokoelmista ei näytä löytyvän tietoa. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä Vihdin kirjastoon (http://www.vihti.fi/kirjasto) ja kysyä mahdollisuutta yhteistyöhön tai esim. poistokirjojen käyttöön.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) voit käydä tarkistamassa mitä kirjallisuutta kirjastoista löytyy koskien Carpelania. Klikkaa rasti asiasanahaun kohdalle ja käytä asiasanaksi Bo Carpelan. Pääset näin tarkistamaan itse ovatko kirjat sellaisia, jotka kiinnostavat sinua, ja mistä kirjastoista ne löytyvät.
Teoksesta "Suomen kirjailijat 1945-1980" löytyy luettelonomaisesti lyhyet elämäkertatiedot, tuotanto ja Carpelania käsittelevät artikkelit v. -80 saakka. Uudempaa ja monisanaisempaa faktatietoa Carpelanista löytyy mm. kirjasta Tarkka Pekka: "Suomalaisia nykykirjailijoita". Kirjan uusin painos on v. 1990.
Verkosta löytyy tietoa Carpelanista mm. kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta…
Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa on kohta, jossa Harry ja Dumbledore keskustelevat sairaalasiivessä sen jälkeen, kun Harry on päihittänyt Oraven/Voldemortin. Kun Harry yrittää sanoa Voldemortin nimen ja alkaa epäröidä, Dumbledore vastaa hänelle:"Sano Voldemort, Harry. Käytä aina kaikesta sen oikeaa nimeä. Nimen pelko kasvattaa asiankin pelkoa."Lähde: J.K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi, sivu 322 (2011, 29. painos), suomentanut Jaana Kapari
