Sandro Veronesi (s. 1959 ), firenzeläinen kirjailija, esseisti ja toimittaja, on sukupolvensa tunnetuimpia italialaisia kirjailijoita. Hän on julkaissut muun muassa yksitoista kaunokirjallista teosta.
Caos calmo ilmestyi italiaksi 2005. Se on julkaistu saksaksi 2007 nimellä Stilles Chaos. Englanninkielinen laitos Quiet chaos on ilmestynyt 2011.
Suomeksi teosta ei ole vielä julkaistu. Asia käy ilmi Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonne on luetteloitu muun muassa kaikki suomeksi julkaistut teokset. Fennican osoite on https://finna.fi .
Saksaksi teos on Suomen yleisistä kirjastoista saatavissa Lauritsalan kirjastosta. Kirjasta voi tehdä
kaukolainapyynnön. Tiedot on saatu Frank-monihausta. Sen osoite on http://monihaku.kirjastot.fi…
Ikkunoiden historiasta, materiaaleista ja kunnostuksesta löytyy kirjallisuutta etenkin kirjastojen rakennus- ja perinnerakennusosastoilta. Monet talojen kunnossapitoa tai remontoimista käsittelevät kirjat sisältävät myös ikkunatietoa, samoin kuin rakennushistoriaa ja arkkitehtuuria käsittelevä kirjallisuus. Alla joitakin 2000-luvulla julkaistuja teoksia, joissa kerrotaan myös ikkunoista.
Ikkunakirja: perinteisen puuikkunan kunnostaminen / Juulia Mikkola & Netta Böök
Suuri talokirja: oman talon käsikirja / Risto Pekkala
Talotohtorin rakenneopas: remontoijille, korjaajille ja rakentajille / Panu Kaila
Talo kuntoon: talon ulkorakenteiden kunnostusohjeita perustuksista savupiippuun / Sverre Holøs
Läpi…
Etsitty Ilpo Tiihosen runo on kokoelmaan Largo (WSOY, 2004) sisältyvä Käsintehdyt siivet." -- ja joku aina vain rakastaa / kulkukoiria, shamppanjakampanjaa / -- / et cetera, kuinka vaan: / on noustava vuorta" (s. 8)
Voisiko kyseessä olla vuonna 1986 WSOYn julkaisema kirja "Hyvästi Henrik", jonka on kirjoittanut norjalainen Marit Kaldhol ja suomentanut Riitta Mäyrälä. Kirjassa Henrik niminen poika hukkuu ja tapahtumat kerrotaan Henrikin ystävän, eli Sara-tytön näkökulmasta.
Kuten arvasit, ihan kaikkia tiedustelemistasi kappaleista ei ole käännetty ruotsiksi. Tässä poimintoina pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta. Ainakin suomen kielellä pyytämistäsi kappaleista löytyy sekä nuotit että itse kappale. Kappaleet löytyvät myös eri esittäjien esittämänä. Saatavuustiedon löydät Libplussasta http://www.libplussa.fi/
*Satumaa
Uusi kultainen laulukirja. Aineistolaji: NUOTTI. Suosituimmat tangot soitettuina 40 kauneinta sävelmää
Aineistolaji: CDLEVY. Helsinki, Suomen Mediamusiikki, p2000.
*Kotkan ruusu
Uusi kultainen laulukirja . Helsinki, Warner/Chappell Music Finland, c2000 Aineistolaji: NUOTTI
Räsänen, Pauli, (esitt.) Nimeke: Unohtumattomat Aineistolaji: CDLEVY. Warner Music Finland…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit etsiä liikuntaa ja ravitsemusta käsitteleviä kirjoja näin:
Klikkaa kohtaa sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi:
s:liikunta and (s:ruoka or s:ravitsemus). Valitse hiirellä klikkaamalla aineistoksi kirjat. Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi 45 viitettä. Kunkin kirjan sijaintipaikat saat selville klikkaamalla ao. kirjan nimeä.
Aiheeseen liittyen hyviltä esimerkeiltä vaikuttavat esim.
Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus : teoriasta käytäntöön (2004)
ja
Hiltunen: Liikunnan iloa! : terveellisen liikunnan opas kaikenikäisille (2001).
Valitettavasti kirjastonhoitajalla ei ollut kysyjää parempia työkaluja laulun sanojen löytämiseksi. Netistä niitä ei tosiaan löytynyt.
Näinä sähköisen tiedonhaunkin aikoina on joskus hyvä turvautua vanhanaikaiseen metodiin eli kirjoittaa sanoitukset talteen käsin, soittamalla kappaletta pause-nappia käyttäen. Sillanpään neitosten artikulaatiokin tuntuu olevan varsin puhdas, mikä vähentää virheiden mahdollisuutta.
Tarkoittanette Tarinoiden Helsinki -verkkopalvelua. Palvelun toiminta on valitettavasti lopetettu vähäisen käytön vuoksi 30.3.2015.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen tietokannasta voitte etsiä Helsinkiin ja Helsingin kaupunginosiin liittyvää kirjallisuutta kyseisen kaupunginosan nimellä. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joilla voi rajata kokoelman, kielen jne..
Myös Kirjasammosta (ks. linkki alla) voi etsiä tiettyyn paikkaan liittyvää kirjallisuutta.
http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Palvelut/Tarinoiden+Helsinki
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
http://www.kirjasampo.fi/fi#.VS5M2fPyV1N
Helppoa tapaa löytää vastaus kysymykseesi en keksinyt. Menemällä osoitteeseen http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja valitsemalla sivun oikeasta reunasta Kunnan- ja kaupunginkirjastot saa listan yleisistä kirjastoista ja listaan on merkitty, mihin kimppaan kirjasto kuuluu. Lista on kuitenkin puutteellinen eli ne kirjastot, jotka eivät listan mukaan kuulu kirjastoon, pitää vielä erikseen tarkistaa kirjasto kerrallaan. Esimerkiksi Anders-kirjastoja (ei ainakaan kaikkia) eikä Fredrika-kirjastoja ei ole merkitty kimppakirjastoiksi.
Siinä mielessä kalaliskot tuskin olivat suurpetoja. Arvellaan niiden syöneen pääasiassa kaloja ja mustekaloja.
https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/havinnyt-merihirvio-nayttaytyy-taas
https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/vesi.htm
Mustekalot ovat tosin voineet olla hieman nykyistä suurempia. https://www.livescience.com/40856-kraken-rises-with-new-fossil-evidence.html
https://gsa.confex.com/gsa/2011AM/finalprogram/abstract_197227.htm
Vaarallista jätettä voi viedä vaarallisten jätteiden kontteihin (https://www.kierratys.info/, ruksi kohtaan "vaarallinen jäte") tai Sortti-asemille (https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx).
Kasviemäkset eli alkaloidit ovat kasveissa esiintyviä typpipitoisia, emäksisiä (usein kitkeränmakuisia), tavallisesti elimistön toimintoihin voimakkaasti vaikuttavia yhdisteitä ks. Lääketieteen sanasto, Terveyskirjasto Duodecim osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…
Kirjallisuutta tästä aihepiiristä voi hakea tietokannasta www.finna.fi hakusanalla alkaloidit
Tässä kirjallisuutta aiheesta:
Kaunisto, Kari: Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021)
Koli, Antti: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (Kirjapaja, 2022)
Orlow, Melanie von: Hyönteishotelli : rakenna koti pölyttäjähyönteisille : 30 helppoa mallia (Minerva, 2014, uusi painos 2021)
Internetlähteitä:
Polyttajat.fi-sivusto: https://www.polyttajat.fi/polyttajatietoa/
Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys: https://helda.helsinki.fi/items/3919ce5f-df5e-41ca-a3b4-81c449100393
Suomen Mehiläishoitajain liiton Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -esite: https://www.vyl.fi/site/assets/files/3049/polyttajia_pihalle_ja_puutarh…
Viherympäristöliitto ry:n Kestävä…
Kokonaista kirjallisuustieteellistä vertailevaa tutkimusta Joel Lehtosesta ja F. E. Sillanpäästä ei löydy. Aarne Laurilan ja Panu Rajalan toimittamassa teoksessa Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja (Sillanpää-seura, 1989) on Pekka Tarkan kirjoitus, joka on otsikoitu Sillanpää ja Lehtonen. Ehkä tuosta kirjoituksesta löytyy vastauksia kysymyksiinne.https://finna.fi/Record/piki.242720?sid=4733283097#componentpartshttps://finna.fi/Record/keski.60892?sid=4733283097
Kyseessä on tosiaankin Lauri Pohjanpään runo kokoelmasta Lastenrunoja (1962). Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa, 1980).
Soitimme Suomen Urheilukirjastoon, joka ei löytänyt kysymääsi olympiavoittajaa. Herää kysymys, voisiko nimen kirjoitusasu tai muu identifioiva seikka olla toisin? Jos sinulla on lisää tietoa henkilöstä, voisitko mahdollisesti itse käydä Suomen Urheilukirjastossa, osoite Olympiastadion, 00250 Helsinki, sähköpostiosite: urheilukirjasto@stadion.fi
Helsingin kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä useita artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy viitteitä 12 sanomalehdestä (mm. Ilkasta) ja yli 200 aikakauslehdestä, Arto-tietokannassa on hivenen tieteellisempiä artikkeliviitteitä yli 700 lehdestä. Osa viitteistä on kokonaisina teksteinä suoraan ruudulta luettavissa. Ebscossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita. Ruotsinkielisiä artikkeleita voi etsiä Artikelsök- ja Mediearkivet-tietokannoista. Näitä tietokantoja voit käyttää kirjastojen työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Lisäksi henkilökunnan käytössä on Helsingin Sanomien arkisto. Oikea-aiheiset artikkelit löydät kirjoittamalla esim. hakemasi henkilön nimen hakuruutuun. Kysy virkailijoilta…
Kirjailija Leena Krohnista löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia nykykertojia 3/ toimittanut Kari-Otso Nevaluoma
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta / toimittanut Mervi Kantokorpi
Miten kirjani ovat syntyneet 3/ toimittanut Ritva Haavikko
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4/ toimittaneet Vuokko Blinikka, Kai Vaijärvi
Internetläheitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
http://www.kaapeli.fi/krohn/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Krohn
http://www.teos.fi/kirjailijat/leena-krohn.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/11/leena-krohn-fiktion-ja-faktan-…
Kävitkin jo täällä musiikkiosastolla. Kappaleisiin Niskuroivat hevoset ja Lyyrinen laulu löytyi jo nuotit meiltä. Kappaleeseen Vainaja ei löydy nuotteja Tampereen kirjastosta. Nuotti Vladimir Vysotskij Vargjakten: 48 sånger i tolkning av Castren och Ola Palmaer löytyy Helmet tietokannasta ja kuten puhuimme voit kaukolainata sen esim. kotikirjastosi kautta.
