Valitettavasti joulua edeltävä päivitys on aiheuttanut ongelmia joillekin asiakkaille. Kannattaa yrittää ainakin seuraavia:
1. Yritä kirjautua Helmetiin eri selainta käyttäen.
2. Kirjaudu ulos Helmetistä, tyhjennä selaimen välimuisti ja kirjaudu uudelleen.
3. Yritä kirjautua käyttäen osoitetta https://luettelo.helmet.fi/
Jos näistä ei mikään auta, kannattaa vaihtaa pin-koodi. Pin-koodin voi käydä vaihtamassa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Pahoittelemme päivityksistä aiheutuneita hankaluuksia.
Liisan seikkailut ihmemaassa on melkoisen tutkittu teos. Lotta Leppälä analysoi kertojaa maisterintutkielmassaan 2019 näin:"Analyysi kohdistuu teoksessa kuvattaviin vuorovaikutustilanteisiin, joissa on mukana päähenkilö Alice ja yksi tai useampi ihmemaassa asuva henkilöhahmo. Kaunokirjallisuudessa vuorovaikutusta kuvataan perinteisesti dialogin keinoin, eikä Alicen seikkailut ihmemaassa ole tästä poikkeus. Dialogin piiriin lasketaan henkilöhahmojen puheen suora esitys, joka usein typografisin keinoin erotetaan muusta tekstistä, mutta myös muu siihen liittyvä kerronta, jonka kautta kertoja voi tarjota lisätietoa esimerkiksi puhujan äänensävystä, mielentilasta tai muista toiminnoista (Nykänen & Koivisto 2013: 11–12). Tässä teoksessa…
Christopher Piken Remember me sopii kuvaukseen täsmälleen:https://www.reddit.com/r/whatsthatbook/comments/twjtqr/girl_dies_becomes_ghost_to_solve_her_own_death/?rdt=43109
Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.
Uudenkaupungin kirjasto on perustettu v. 1861.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?id=470&startdepth=292
Uudenkaupungin kirjastotalokin vanha rakennus, alunperin kouluksi valmistunut puurakennus vuodelta 1854, jota laajennettiin nykyiseen kokoonsa v. 1901.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?theme=&startdepth=292&id=469
Tiedot asiakkaalla aikaisemmin lainassa olleista kirjoista eivät säily kirjaston tietokannassa. Kirjastolla ei itse asiassa ole lain mukaan lupaa säilyttää sellaisia tietoja asiakkaasta.
Kirjaston järjestelmässä on asiakkaan mahdollista itse tehdä muistilistoja omille sivuilleen. Tänään 18.12.2013 on otettu käyttöön kirjaston uusi verkkosivu, jossa myös tämä on mahdollista. Ohjeet ovat tulossa verkkosivuille.
Jos et muista lukemaasi kirjaa, voit kääntyä vaikka pääkirjaston tietopalvelun puoleen. Usein kirjastonhoitajan ammattitaidolla saattaa kirja löytyä vähäisilläkin tiedoilla kirjaston aineistorekisteristä tai internetistä.
Vuoden 2009 Liikunta ja tiede -lehdet ovat Jyväskylän kaupungikirjaston pääkirjastossa. Niitä ei lainata, mutta lehteä voi mennä kirjastoon lukemaan tai esim. ottamaan kopioita:
http://www.jkl.fi/kirjasto/aukiolo
Tuntomerkkejä vastaa osittain ainakin seuraavat teokset:
Bret Easton Ellis: Amerikan Psyko
Bret Easton Ellis: Glamorama
Don DeLillo: Cosmopolis
Cecily Von Ziegesar: Gossip Girl -sarja
Candace Bushnell: Sinkkuelämää
Candace Bushnell: Neljä blondia
F. Scott Fitzgeraldin klassikkoteos Kultahattu sijoittuu myös New Yorkiin ja siitä on ilmestynyt pokkariversio. Julkaisu- sekä tarinan tapahtuma-ajankohta eivät kuitenkaan täsmää.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, kuinka paljon sinulla jo on tietoa Riitta Vartista. Käytettävissäni olleista kirjallisuuden historioista ym. hakuteoksistä hänestä en löytänyt mitään. Löysin kuitenkin muutaman lehtiartikkelin, joista toivottavasti on hyötyä sinulle.
Simonen, Katri: Kirjailija Riitta Vartti ja omantunnon matkojen anti, Kumppani, 1999 ; 3 ; 9-11, Haastattelu. - Riitta Vartin teokset: Sun lapsuutes, Pispalan enkeli, Nuoruuden yliopistot, Naaraan aika, Taifuunivuosi
Peltonen, Hannele: Orvokkinsa oloinen nainen : jos suurten ikäluokkien tuntojen tallentaja Riitta Vartti olisi mies, häntä olisi kaikesta ylistyksestä huolimatta juhlittu sittenkin eri tavalla, Kansan uutiset (KU), 1997-08-08
Harjula, Kristiina, Riitta Vartti :…
Celia-tunnusten saaminen edellyttää normaalisti kirjastossa käymistä. Tällä hetkellä se ei tietenkään ole mahdollista, koska kirjastot ovat suljettuina poikkeustilanteen takia. Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä nyt poikkeustilanteessa puhelimitse. Kyse on siis poikkeusjärjestelystä.
Soita mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jossa rekisteröidään Celia-asiakkuuksia. Vantaalla näitä kirjastoja ovat ainakin Lumon, Martinlaakson, Pointin ja Tikkurilan kirjastot. Helmet-palvelusivustolta löydät listan kaikista niistä kirjastoista, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaaksi. Helmetistä löydät myös kirjastojen yhteystiedot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.celia.fi/
Tieto pitää paikkansa. Soitto aikaisempien osien kustantaja Wsoy:lle varmisti asian. Teos ilmestyy Yhdysvalloissa vasta ensi keväänä, ja suomennosta joudutaan odottamaan ainakin vuoden 2002 kesään asti.
Kirjailija Ivanov, Andrei on julkaissut vuonna 2014 ainakin teoksen
Kharbinskie motylki (Kustantaja AST, 2014), kieli: venäjä, ISBN: 978-5-17-084051-9.
Lähde: Kirjastot.fi Frank-monihaku
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjaan voi tehdä kaukolainatilauksen ottamalla yhteyttä Jyväskylän kirjaston kaukopalveluun sähköpostitse kaukopalvelu@jkl.fi, puhelimitse (014) 2664131 tai verkkokirjaston kautta
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Jos tilauksen haluaa tehdä Jyväskylän yliopiston kirjastoon, pitää kaukolainapyyntö tehdä siellä.
Nettikirjakaupasta voi myös tiedustella kirjaa ostettavaksi itselle.
http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss/183-9520442-6396523?url=search-a…
Mikä on P. I. Filimonovin uusin kirja venäjän kielellä?…
Kansanedustajat eivät ole töissä, vaan luottamustehtävässä kansalta saadun valtakirjan voimalla, ja siitä heille maksetaan palkkiota, ei palkkaa.
Lomaoikeus liitetään normaalisti palkkaan ja se perustuu työsopimukseen, jossa vuosilomalaki otetaan huomioon. Kansanedustajat eivät siis ole lomalla, vaan he ovat istuntovapaalla.
Vaalikauden istuntosuunnitelma (eduskunta.fi)
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet kirjaa. Potsi-kirjoja on muutama, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/potsi. Näistä ainakaan Kolme sikaa ja Mona Lisa -kirjasta, joka oli paikalla, ei löydy Sviinua - vain Potsi, Daisy ja Proffa.
Esimerkiksi Sahelin alueesta Afrikassa löytyy aineistoa hyvin. Ks. aluksi esim. englanninkielinen Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Sahel
Ulkoministeriön kirjaston aineistoa voit etsiä osoitteesta
http://formin.finland.fi/kelpo
Sopivia asiasanoja ovat mm. muuttoliike, ympäristö, ilmastonmuutokset, aavikoituminen, kuivuus. Ks. myös Sahel.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR: http://www.unhcr.org/home.html
(Kirjoita hakukenttään environmental refugees.)
Aavikoitumisesta mm. FAO:n sivuilla: http://www.fao.org/desertification/default.asp?lang=en
Julkaisuja: YK:n yliopiston ympäristön ja inhimillisen turvallisuuden tutkimuksen yksikkö http://www.ehs.unu.edu/
Artikkeleja ulkoministeriön verkkosivuilla
Ympäristöpakolaisuuden syntyalueet…
Kirjastot tekevät sopimukset lehtipalveluiden tarjoajien kanssa yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arkistopituuteen kirjastot eivät voi mitenkään vaikuttaa, sen määräävät lehdet ja palveluntuottaja. Nykyisessä sopimuksessa on määritelty, että lehdet ovat luettavissa ilmestymispäivänä sekä takautuvasti enintään 90 päivän ajalta. Jossakin aikaisemmassa sopimuksessa on todettu, että lehtien arkistopituus vaihtelee. Nyt säilytysaikoja on yhtenäistetty, mutta myös lyhennetty.
Lyyramerkki on mahdollisesti Helsingin ylioppilaskunnan hallituksen jäsenen merkki, ks. Laura Kolbe: Sivistyneistön rooli.Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1944 - 1959 (1993), s. 89. Valitettavasti en pysty löytämään tarpeeksi tarkkaa valokuvaa hallituksen jäsenen merkistä, jotta voisin tarkistaa asian. Vuonna 1947 ylioppilaskunnan hallituksessa oli yksi henkilö, jonka nimikirjaimet olivat K. H., Kai A. Harjunmaa (Matti Klinge: Ylioppilaskunnan historia 4 (1968), s. 301; Hufvudstadsbladet 31.1.1947).
Kirjastoja on ollut olemassa jo yli 2000 vuotta. Vuosisatojen ajan kirjastoja on ylläpidetty yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteydessä. Tavallisia kirjastoja, joihin lapsetkin pääsevät, sanotaan yleisiksi kirjastoiksi. Niilläkin on Suomessa jo melko pitkä historia. Eri kirjastot ovat eri ikäisiä, esim. oma kirjastoni Töölö täytti äskettäin 90 vuotta. 50 vuoden kuluttua jokainen kirjasto on 50 vuotta nykyistä vanhempi.
Jos asia vielä kiinnostaa, löydät lisää tietoa netistä osoitteesta www.kirjastot.fi.
Ainakin Klaus Simonin tekemä sovitus yhtyeelle tai kamariorkesterille on saatavana esitysmateriaalina (Universal Edition), mutta ilmeisesti tässä vaiheessa vain vuokralle. Tätä asiaa kannattaa tiedustella nuottikaupasta (esim. ostinato.fi tai http://www.f-musiikki.fi).
Sovituksen ensiesitys oli toukokuussa 2013 (Oxford University Sinfonietta), mutta en ainakaan löytänyt kaupallista levytystä. Todennäköisesti se markkinoille jossain vaiheessa tulee, mutta tässä vaiheessa täytynee odotella.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
