I am he that aches with love on yksi Walt Whitmanin runoista, joka ei sisälly mihinkään tähän mennessä suomennettuun Whitman-valikoimaan: Ruohonlehtiä (1954; suomentanut Viljo Laitinen), Ruohoa (1965; suomentanut Arvo Turtiainen) ja Valitut runot (2007; suomentanut Markus Jääskeläinen). Vaikka kirjojen nimien perusteella voisi niin ajatellakin, Laitisen ja Turtiaisen käännökset eivät sisällä Leaves of grassia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan poimintoja runoilijan lähes kuolemaansa saakka paranteleman alkuperäisen kokoelman lopullisen version runoista.
Kanerva-kuoron ja soitinyhtyeen esittämä ”Huivi” on LP-levyllä Kanerva-kuoro: ”Soi laulumme” (Kanerva-kuoro ja soitinyhtye KAN-LP1, 1979). Laulu alkaa: ”Armas äitini mun huolen kaikesta kantoi”. Levyn takakannessa laulun säveltäjäksi on merkitty ”P. Maiborod”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kanerva-kuoron johtaja Mauno Saksanen. En löytänyt tätä sanoitusta mistään muualta kuin laulettuna tältä levyltä. Tämä levy löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston maakunnallisesta kotiseutukokoelmasta eli Pirkanmaa-kokoelmasta ja sen voi kuunnella Tampereen pääkirjastossa.
Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa ei ole laulusta tarkkoja tietoja. Discogs-tietokannan vihjeen perusteella laulun säveltäjä on…
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen…
Jämsän kirjastossa ei ole digitointimahdollisuutta.
Jyväskylän pääkirjastossa on digitointitila, jonka käyttöohjeisiin pääset tutustumaan kirjaston verkkosivuilla tämän linkin kautta: Pääkirjaston Digitointitila | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Helsingin yliopisto säilyttää muun muassa vanhoja tiedekuntamatrikkeleita ja ylioppilasmatrikkeleita. Riippuen matrikkelista, se voi olla saatavissa fyysisenä, mikrokorttina, tai digitaalisena. Suosittelen sinua olemaan yhteydessä Helsingin yliopiston arkistopalveluihin, joka tarjoaa tietopalvelua ja ohjeistusta arkistojen käytössä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/arkistopalvelut-ja-kirjaaminen.
Rukous löytyy suomennettuna teoksesta Polku jota kuljen (2009, toim. Katja Ritari, s. 62) nimellä Pyhän Patrickin rintahaarniska. Sama teksti näyttäisi löytyvän myös verkosta Katja Ritarin blogista: https://pyhiinvaelluksia.wordpress.com/2017/01/11/pyhan-patrickin-rintahaarniska/ Katja Ritari lienee aiheen keskeinen asiantuntija, joten hänen esittämäänsä käännöstä voinee pitää yleisesti hyväksyttävänä.
Ricky Martinin nimeä kantavat www-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.rickymartin.com. Ne ovat kylläkin espanjan- ja englanninkieliset.
Suomenkielinen kirjakin löytyy: -Krulik, Nancy : Ricky Martin : Minun tarinani (2000)
Vanhoista Suosikki-lehdistä löytyy myös artikkeleita. Tässä muutama:
Suosikki 7/1999
Suosikki 9/1999
Suosikki 1/2000
Suosikki 1/2001
Äänikirjoja löytyy sekä kasetteina että CD-levyinä.
Pirkko Cajanus ja Marja-Leena Tuominen ovat toimittaneet teoksen "Äänikirjat : kertomakirjallisuutta kuultuna" (2005). Luettelo koostuu suomenkielisestä aikuisten kertomakirjallisuudesta. Voit myös tehdä verkkokirjastossa (www.hameenlinna.kirjas.to) tarkennetun haun: valitse aineistolajiksi "äänikirjat". Haun voi kohdistaa kaikkiin Vanajanverkon kirjastoihin tai siihen kirjastoon, jossa asioit.
Edellä mainitusta teoksesta löytyy myös asiasanahakemisto, lisäksi jokaisen teoksen laji(huumori, elämäkerrat yms.) on mainittu.
Riihimäen kirjastosta löytyy lapsille ja nuorille monenlaista urheilukirjasarjaa. Näitä täällä on vuosia luettu ja vinkattu.
Nuorille:
Marja Aho: Cheertytöt (Jessiina harrastaa cheerleedingiä)
Henna Helmi: Miisa-sarja (kertoo taitoluistelevasta tytöstä)
Anneli Kanto: Futistyttö (maahanmuuttajataustainen Oona pelaa jalkapalloa Tulikärpäset joukkueessa)
Gunnar Nordström: Kiekkotähti-sarja (kertoo NHL-kiekosta. kirjoittajana ruotsalainen urheilutoimittaja, teksti asiantuntevaa. Mukana mainintoja myös suomalaispelaajista. Tosin jo vanhempi sarja)
Kalle Veirto: Tähtiketju-sarja (Innokas ja taitava jääkiekkoilija Jonne muuttaa Pohjois-Suomesta Lahteen. Joukkueeseen pääseminen uudella paikkakunnalla ei ole silti helppoa)
Mika…
Valitettavasti kaikki eivät palauta lainojaan ajallaan tai ensimmäisen karhukirjeenkään jälkeen. Varattuun aineistoon voi myös olla jonoa.
"Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa kirjastossa. Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu noutoilmoituksessa.
Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset." https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Jos varaus vielä Pääsiäisen jälkeenkin viipyy, ota yhteyttä lähikirjastoosi. Siellä voidaan tarkistaa varauksesn tilanne tarkemmin.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta löytyy yksi osuma sanalla "imo". Kantasanana on "imisä", jonka yksi merkitys on naaraspuolinen sika (etenkin porsaana), naaraskissa tai -koira, harvemmin muu naaraseläin. Imoa on käytetty samassa merkityksessä alueella Maaninka-Viitasaari-Pyhäjärvi Ol.-Vieremä-Maaninka.
Tässä esimerkki sanan käytöstä puheessa:
siellä kuul olovaˀ imokòera, èikö tuo siellä liem mèijänkääk kòera. Maaninka
Tässä linkki imisä-pääartikkeliin: imisä - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tämä linkki vie imo-artikkeliin: imo - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kirjojen kuvailu ja asiasanoitus on vanhan kirjallisuuden osalta puutteellista verkkokirjastossa, joten vanhaa Turkuun sijoittuvaa kirjallisuutta voi olla hedelmällisempää etsiä Kirjasammosta, jossa teoksista on pidemmät ja tarkemmat kuvaukset.
Kirjasammon haku on hieman kömpelömpi kuin Finnan, eikä käytössä ole hakua helpottavia rajauksia tai useita hakukenttiä, mutta Turkuun sijoittuvaa kaunokirjallisuutta saa esiin seuraavalla tavalla:
hae ensin hakusanalla Turku
avaa sitten tietue sellaisesta teoksesta, jonka Konkreettiset tapahtumapaikat -kohdassa mainitaan Turku
klikkaa Turku-linkkiä Konkreettiset tapatumapaikat -kohdassa
Hakutulosten kansikuvista voi hieman aavistella, onko kyse vanhasta vai 2000-luvun puolella kirjoitetusta…
Valitettavasti en pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli
Kirjaa "The Dark Way: Stories from the Spirit World" ei näytä löytyvän Suomesta lainattavaksi. Google-hakukone internetissä johdattaa Amazon-kirjakaupan sivulle, joten kirjan voisi hankkia internetin kautta.
http://www.amazon.com/Dark-Way-Stories-Spirit-World/dp/015222341X Suomessa Akateeminen kirjakauppa myy myös kirjaa.
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi
Kyseisen kappaleen nimi on "Mamman pikku pipana". Kipparikvartetti on tehnyt kappaleen Suomessa tunnetuksi. Se löytyy esim. seuraavalta levyltä :
TEKIJÄ 110 2 Kipparikvartetti,|eesittäjä
TEOS 245 1 0 20 suosikkia :|bSaimaan valssi /|cKipparikvartetti
Julkaisutiedot 260 [S.l.] :|bWarner Music Finland,|cp2000
ULKOASU 300 1 CD-äänilevy (57 min 59 sek) +|eesiteliite
SARJA 490 0 …
Rovaniemen kirjastossa on kirjoille pääasiallinen laina-aika neljä viikkoa, musiikkiaineistolle kaksi viikkoa ja videoille ja dvd-levyille viikko. Uusille aineistoille laina-aika lyhenee, nopeakiertoaika on kirjoille kaksi viikkoa, musiikkiaineistoille (esim. cd-levyt) viikko ja dvd-levyille ja videoille kaksi päivää.
Internetistä löytyy kyllä runsaasti Waltaria käsitteleviä linkkejä, joista tarkoitukseen sopiva lienee esimerkiksi http://waltari.lasipalatsi.fi/envall.html.
Lisää linkkejä löydät kirjoittamalla esim. Alta Vistaan hakutermiksi "Waltari Mika" tai Fastiin Waltari Mika. Linkkien taso vaihtelee, mutta jyvät erottuvat akanoista suhteellisen helposti.
PIKI-verkkokirjastossa voi siirtää teostietoja virtuaaliseen omaan hyllyyn, mikäli haluaa tallentaa tietoja tietyistä teoksista erilaisia hakuja tehdessään myöhempää käyttöä varten. Mikäli et ole kirjautuneena verkkokirjastoon, hyllyn sisältö säilyy, kunnes suljet selaimesi. Jos olet kirjautunut, teostiedot säilyvät hyllyssä, kunnes poistat ne sieltä.
