Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa puhutaan nimien kotoistamisesta (https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…). Suomen kielen kohdalla voidaan puhua myös nimien suomalaistamisesta, mutta samanlainen käytäntö on ollut halllitsijan nimien kohdalla myös ainakin englannin ja ranskan kielissä. Myös esimerkiksi pyhimysten ja paavien nimiä on usein kotoistettu.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan kotoistamisesta on luovuttu 2000-luvulla valtaan nousseiden ja tulevien monarkkien kohdalla (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/1821/ohje/157). Takautuvasti nimiä ei kuitenkaan muuteta, vaan historialliset hallitsijat säilyttävät kotoistetun nimensä.
Lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista sovelletaan maksuihin, jotka elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön on suoritettava elinkeinonharjoittajalle vastikkeena tavarasta tai palvelusta. Maksuajan enmimmäiskesto velallisen ollessa hankintayksikkö saa olla enintään 30 päivää ja velallisen ollessa elinkeinonharjoittaja maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130030
Kuluttajankaupassa maksuaikaa ei ole määritelty laissa, mutta yleensä kuluttajan kohdalla sovelletaan 14 vuorokauden maksuehtoa. Tällöin kuluttajan on maksettava lasku viimeistään 14 päivän kuluessa ostohetkestä tai laskutushetkestä, jos lasku toimitetaan jälkikäteen. Jos maksamisen…
Kiitos ystävällisestä tarjouksesta. Mondo-lehti tulee tilattuna useaan Helsingin kirjastoon. Pasilan kirjastossa on luettavana kaksi edellistä vuosikertaa. Kirjastoissa ei ole valitettavasti tilaa ja mahdollisuutta säilyttää vanhoja vuosikertoja tämän enempää.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Maa- ja elintarvike-talouden tutkimuskeskuksesta (MTT) on ilmestynyt suppeahko historiikki, joka on keskittynyt maataousteknologian historiaan (Sata vuotta tutkittua maataloustekniikkaa / Marja Kallioniemi (toim.)
2002). Se on luettavissa myös verkkoversiona (http://www2.mtt.fi/cgi-bin/formmail_jukuri.cgi).
MTT:n kotisivulla on myös lyhyt historiikki sen toiminnasta.
(http://www.mtt.fi/index.html)
Suomenhevosista, niiden historiasta ja jalostuksesta on myös kattavia nettisivustoja:
http://www.suomenhevosliitto.fi/linkit.php
http://www.suomenratsut.fi/page.php?page=23
http://www.mtt.fi/ajankohtaista/tietopaketit/maatiaiset/hevoset.html
http://www.mtt.fi/tutkimus/kotielaimet/hevostalous.html
Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallisen Yhdistyksen sivuilta löytyy artikkeli, jossa käsitellään historiallisen kanuunan rakentamista ja lupaprosessia. Luvan varmasti tarvitset toimivaan kanuunaan vaikka ase tulisikin vain koristeeksi. Ehkä voisit tiedustella jostakin asehistoriallisesta seurasta mahdollisista harrastajakursseista, rakentamisesta sekä lupamenettelystä. Asehistorian Liiton sivuilta löytyvät kaikki liiton alaiset jäsenseurat ja yhteystiedot. Sinua lähin lienee Helsingin Asehistoriallinen Seura Ry.
Rakentaisinkohan mustaruutitykin:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Asehistorian Liitto Ry
http://www.asehistorianliitto.fi/
Suomen Asehistoriallinen Seura Ry:
http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa on melko hiljattain kysytty, ketkä suomalaisurheilijat ovat kirjoittaneet kirjan. Tuolloin aiheesta lähetettiin kysely myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Kirjan julkaisseita urheilijoita ei löytynyt montaa, ja jos listasta poimitaan olympiaurheilijat, se lyhenee muutamaan kirjailijaan. Osan teoksista on julkaissut pienkustantaja.
Suomalaisista olympiaurheilijoista keihäänheittäjä Heli Krügerin ja seiväshyppääjä Eeles Landströmin teokset on kustantanut Otava. Heli Krügerin romaanit ovat ”Olen koskettanut taivasta” (2005) ja ”Pidä minusta kiinni” (2007). Eeles Landströmin romaani ”Kohti päämäärää : romaani nuoresta urheilijasta” (1966) ilmestyi Otavalta, mutta…
Makupalat-linkkikirjastoon on kerätty linkkejä kotisivun/www-julkaisun laatimiseen https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_luokka%3A131&f%5B1…
Kannattaa myös hyödyntää Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistoa https://www.kirjastot.fi/kysy/haku josta löydät vastaavaan kysymykseen annettuja muita vastauksia käyttämällä asiasanaa www-sivut tai verkkojulkaiseminen. Samoilla asiasanoilla voit etsiä aiheesta kirjallisuutta kirjastojen tietokannoista.
Turun kaupunginkirjastolla ei ole käyttöoikeutta ScienceDirect:iin. Sitä vastoin sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston kirjastoilla näyttää olevan nämä oikeudet, ja käyttäjätunnukset selviävät kyseisten kirjastojen kautta. Myös Turun ammattikorkeakoulun kirjaston e-aineistoihin lukeutuu Elsevier Science Direct (ScienceDirect Freedom Collection). E-aineistojen käyttöoikeuksista ja käytöstä saa lisätietoa Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Hei!
Kaivostoiminnan imagosta löytyy enimmäkseen mielipiteitä sekä toteamuksia, joiden perusteita ei selitetä.
Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaisemassa kaivosteollisuuden toimialaraportissa (2012, http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1605/Kaivosteollisuus2012_web.pdf) todetaan näin (s. 79): ”Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-suomessa. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt. Kriittisyys on…
Ammattinetistä osoitteesta http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/196_ammatti löytyy hiukan kuvausta kirjastovirkailijan työnkuvasta.
Työn tarkka sisältö riippuu kuitenkin aika paljon kirjastosta, ja toki henkilö itsekin voi vaikuttaa siihen, millaisia tehtäviä saa työssään. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa vain harva kirjastovirkailija luetteloi aineistoja. Toisaalta oma työnkuvani kirjastovirkailijana on hyvin laaja verkkotietopalvelusta lukupiirin vetämiseen ja kirjavinkkauksesta hankittavan aineiston valintaan. Työtehtäviä ei siis oikein ole mahdollista luetella tyhjentävästi.
Tutkin aihetta näin aluksi Helmet-haulla.
Käytin tarkennettua hakua ja aihe-termiä hakurajauksena. Toiseksi hakusanaksi vaihdoin maan tai maanosan nimen ja toiseksi lisäsin jännityskirjallisuus.
Lisäksi rajasin aineiston kirjaksi.
Hakutulosta suodattelin vielä suomen kielen ja aikuisten aineiston rajauksilla.
Thaimaasta luin juuri itse hauskan uutuusdekkarin: Kuolema Kukko-onnen majatalossa / David Casarett ; suomentanut Antero Tiittula
Kirja oli myös tosi herkullinen, koska päähenkilö söi usein ja tarkasti kuvailtuja annoksia. Muistuttaa muuten Mma Ramotswe -dekkareita.
Thaimaa paikkana on myös Jens Lapiduksen Luksuselämää ja Jo Nesbøn Torakat kirjoissa.
Australiaan sijoittuvat mm. Mustat valkeat valheet / Liane…
Henkilökohtaisissa kortti- ja tunnuslukuasioissa kannattaa olla suoraan yhteydessä omaan kirjastoon. Tunnuslukuja ei voi saada yleisesti näkyvillä foorumeilla. Omassa kirjastossa henkilötietoasioita hoidettaessa on syytä varautua todistamaan henkilöllisyytensä.
Hei
Verenluovutuksen parhaat asiantuntijat löytynevät SPR:n sivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus
Sivustolla on myös mahdollisuus kysyä verenluovutukseen liittyvistä asioista:
info(at)veripalvelu.fi
- verkkosivuihin tai Veripalveluun yleisesti liittyvät kysymykset
Kyseessä on Väinö Mäkelän runo "Pikku miehen sadepäivä", joka ilmestyi alun perin Mäkelän toimittamassa valikoimassa Minäkin lausun: lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).Se löytyy myös esimerkiksi seuraavista kokoelmista:Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. (WSOY, 1993)Tämän runon haluaisin kuulla. 3. (Tammi, 2000)sekä oppikirjasta: Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953).
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1047971917 voit aloittaa haun yhdistämällä kaksi asiasanaa, esim. "Suomi" ja "mielikuvat" tai "Suomi-kuva" ja "matkailu". Pelkkä Suomi-kuva -asiasanakin tuo mielenkiintoisia kirjoja, esim. Hannes Sihvon toimittaman Toisten Suomi: mitä meistä kerrotaan maailmalla (2. p. 2001), Philippe Quicheteaun Sunnuntaikirjeitä Suomesta (1999) ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaiseman Matka maaseudulle: näkökulmia maaseutumatkailun tutkimukseen (2001). Sven Hirnin ja Erkki Markkasen Tuhansien järvien maa: Suomen matkailun historia (1987) on perusteos alaltaan.
Parhaiten tiedon kirjan suomentamisesta saa varmaankin suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Se sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta ja elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Osoite Fennicaan on https://finna.fi. Tekijällä Putnam, R.D. ei löytynyt teoksia Fennicasta.
Muodostelmaluistelun ohjelmista löytyy selostus Internetin sivuilta http://hyl.edu.hel.fi/sivut/oppilaidentuotokset/Muodostelmaluistelu/muo… . Sivuilla esitellään sekä tekninen ohjelma että vapaaohjelma. Muodostelmaluistelusta löytyy myös muita Internetsivuja, esimerkiksi Google-haulla hakusanalla muodostelmaluistelu. Lisäksi muodostelmaluistelusta löytyy ainakin seuraava kirja Jääskeläinen, Anu, Muodostelmaluistelu : opas ohjaajille ja opettajille, Espoo 1995.
