Naisten kirjoittamaa tanskankielistä kaunokirjallisuutta on saatavilla melko hyvin myös suomeksi käännettynä. Tässä muutamia vinkkejä viime vuosilta.Solvej Balle: Tilavuuden laskemisesta -sarja (2024-). Antiikkikirjakauppias Tara Selter putoaa ajan virrasta marraskuun 18. päivänä. Septologian ensimmäisessä osassa Tara herää aamu toisensa jälkeen samaan päivään samassa talossa, jonka jakaa puolisonsa kanssa, kun muu maailma jatkaa tavallista kulkuaan. Lopulta Taran on alettava luoda itselleen uutta, laajempaa elämää yhden vuorokauden sisälle. Suomeksi on ilmestynyt toistaiseksi osat 1-4, ja 5. osa on tulossa myöhemmin tänä vuonna (2026).Sissel-Jo Gazan: Yksi pisara (2026). Tanskassa Själlannin saarella asuvat Finn ja Merethe adoptoivat…
Varpaat ovat kuin joriinin juuret on jossain vaiheessa ollut melko yleinen sanonta. Koska täällä kirjaston puolella ei mieleemme muistunut teosta, jossa kyseistä vertausta käytettäisiin, otin yhteyttä Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselle.
Laitoksen amanuenssi Lasse Koskela joka kuulemma on "lehtosensa lukenut" ei muistanut joriinin eli dahlian juurten näköisiä varpaita hänkään, mutta piti Lehtosen Putkinotkoa "luontevana oletuksena" sillä sieltä löytyy paljon viittauksia kasveihin, etenkin lääkekasveihin. Kiantokin olisi ihan mahdollinen, mutta Jotunin kielessä tällainen ilmaisu kuulostaa vieraalta - "saattaisi se tietenkin jossain repliikissä olla Jotunillakin".
Valitettavasti et siis saa tähän hätään kysymykseesi…
Hamara-liite ilmestyi ensimmäisen kerran Rumbassa 3/2002, sen jälkeen vielä Rumban numeroissa 13-14/2002 ja 22/2002. Vuonna 2003 Hamara alkoi ilmestyä itsenäisenä lehtenä.
Inge Ojalan "Sori, että mä olen olemassa" on suomennettu viron kielestä. Englanninkielisenä kirjaa ei löydy. Ilmeisesti sitä ei ole edes käännetty englanniksi.
Eduskunnan kirjastojen kokoelmista voi hakea aineistoa Selma-verkkopalvelumme avulla, esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt -asiasanan avulla: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22asunto-osakeyhti%C3%B6t%22&type=Subject&hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FEKK%2F. Kirjaston palvelut eivät tällä hetkellä ole eduskunnan ulkopuolisten asiakkaiden käytettävissä, mutta aineistoa voi olla mahdollista saada oman lähikirjaston kaukopalvelun avulla.
Vuoden 1926 asunto-osakeyhtiölaki oli melko pitkäikäinen, sillä sen kokonaisuudistus toteutettiin vasta 1990-luvulla. Vuonna 1979 lakia täydennettiin muutamilta osin. Kaikki ennen 1990-lukua julkaistu kirjallisuus voi siis olla vielä relevanttia. Kiinteistöliiton…
Livius, Titus, et al. Ab Urbe Condita: XXIII = Karthagon Hannibal Campaniassa. Basam Books, 2018. Suomennos: Kallela, Luttinen & Oksala. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3749264?sid=4708897508Vergilius Maro, Publius, et al. Georgica: Laulu Maanviljelijän Työstä. Gaudeamus, 2020.Suomennos: Oksala, T., Oksala, P., Kallela. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissal: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4009517?sid=4708897178Cicero, Marcus Tullius, ja D. R. Shackleton Bailey. Select Letters. 6. pr. Cambridge University Press, 2000.Ciceron valittuja kirjeitä latinan kielellä, toimitettuina ja englanninkielisin kommentaarein varustettuina.Vaski-kirjastoissa: https://…
Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistoa ja tilastoja pystyy katselemaan, mutta niissä on tilastoituna vain virallisilla säähavaintoasemilla tehtyjä mittaustuloksia. Oulussa sääasemia on lentoasemalla, Vihreäsaaren satamassa ja Kaukovainiolla. Mennyttä säätä voi kysyä myös Ilmatieteenlaitoksen Ilmastopalvelusta.Lähteet ja lisätietoaIlmatieteen laitos: Ilmastopalvelut ja mennyt sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastopalvelut-ja-mennyt-saaIlmatieteen laitos: Havaintojen lataus https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-latausSääasemien arkisto: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php
Tässä listattuna väitöskirjoja, jotka käsittelevät J. V. Snellmania:Lauri Kallio: J.V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit https://finna.fi/Record/helka.9930632073506253?sid=5166352553Eero Ojanen: Henki ja sivistys : paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844-1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa https://finna.fi/Record/helka.9930202303506253?sid=5166352553Heli Rantala: Sivistyksestä sivilisaatioon : kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa https://finna.fi/Record/uef.9911338103705966?sid=5166352553Matti Virtanen: Fennomanian perilliset : poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka https://finna.fi/Record/anders.990859?sid=5166352553Heikki Lehmusto: Juhana Vilhelm Snellman…
Viola-tietokannan mukaan Jorma Hynninen ei ole koskaan levyttänyt laulua "Kallavesj", joten sellaista levyä ei voi olla ostettavissakaan.
Kysyjän toinen toive koskenee Mormon Tabernacle Choir -nimistä kuoroa, joka on levyttänyt paljon mm. joululauluja. En valitettavasti itse osaa sanoa, mihin englanninkieliseen lauluun ilmaisu "Neitsyt Maria pesee pojan kapaloita" viittaa. Kuoron levyjä ei välttämättä ole helppoa saada Suomesta, mutta nykyaikana voi verkon kautta tilata, siellä tarjontaa kyllä on runsaasti. Jos kysyjän asuinpaikkakunnalla on vielä levykauppa, sieltä kannattaa vierailla ja kysymässä. Helsingissä levykauppa Fuga varmasti auttaa löytämään kysyjän tarkoittaman laulun.
Heikki Poroila
Tilastokeskuksen Elinolot-sarjasta löytyy tietoa; sarjan uusimpia tilastoja löytyy parhaiten Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma (verkko-osoite http://www.kki.likes.fi/html/tervetuloa.html) on tutkinut aihetta ja teoksessa "Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arviointi" on sivulla 77 taulukko erään tutkimuksen tuloksista. Sivulla http://www.slu.fi/aikuiset.faktoja on referoitu useita tutkimuksia ja sivun lähdeluettelo on mielenkiintoinen. Sivulla http://ffp.uku.fi/gradut/Hakkarainen.html on viittaus erääseen aihetta tutkineeseen graduun.
Kyseessä on Eero Salolan runo Häkkilintu. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamassa teoksessa Lausuntarunoja nuorelle väelle (1928). Runo sisältyy myös esimerkiksi oppikirjaan Lukutunnin kirja : 6, Lukemisen oppikirja kansakoulun VI tai V luokalle (toim. Eero Salola ja Otro Kontturi, 1965) sekä Laila Hirvisaaren toimittamaan kokoelmaan Elämäni runot (2009).
Saat runon sähköpostiisi.
Oulun Kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu seuraavat suomenkieliset teokset:
Sivonen, Martti: Bonsai - johdatus ruukkupuiden kasvatukseen sekä
Hubert, Nina: Huonebonsai
Vihdin kunnankirjaston sivuilta osoitteessa http://www.vihti.fi/kirjasto/viihdekirjailijoita.htm löytyy lista viihdekirjailijoista. Ainakin Cathy Kellyn, Helen Fieldingin, Sophie Kinsellan ja Candace Bushnellin teokset voisivat olla sellaisia joita etsit. Voit tarkistaa kirjojen nimet ja niiden saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ ja sieltä voit etsiä myös lisää kirjoja esimerkiksi asiasanoilla viihdekirjallisuus tai rakkausromaanit.
Suomessa ei ole vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Kuka vain voi toimia luontaishoitajana tai –terapeuttina. Virallisia koulutustasovaatimuksia ei ole. Kuitenkin ainakin Luonnonlääketieteen Keskusliiton rekisteriin pääsyyn vaaditaan vähintään 200 tuntia terapia-alan ja 200 tuntia koululääketieteen opintoja (http://www.lkl.fi/index.php?page=1008) . Muun muassa Yleisradion Priima-ohjelmassa on aiheesta keskusteltu:
http://priima.yle.fi/node/235
Kirjassa Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa (toimittanut Saana Saarinen) kerrotaan, että luontaisterapeuttien ammattiin johtava koulutus alkoi Suomessa laajamittaisena vasta 1980-luvulla. Koulutukset tulivat Suomeen yli 100 vuotta myöhemmin kuin Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja…
Kyllä Helmet-kirjastojen verkkopalveluissa käyttäjätunnuksena on edelleen kirjastokortin numero. Mikäli ongelma jatkuu ja salasananne kuitenkin toimii lainausautomaateissa, kannattanee olla yhteydessä lähimpään Helmet-kirjastoon, jotta asiaa voidaan tutkia lähemmin.
Ensiksi kannattaa tarkistaa, onko pudotusvalikosta valittu oikea korttityyppi. Nykyinen punainen kortti on listan viimeinen: Outi-kirjastot.
Ensimmäisellä kertaa varausta tehdessä järjestelmälle annetaan tunnusluku, jota aikoo käyttää näissä varauksissa. Se voi siis olla muukin kuin lainojen uusimiseen käytetty luku.
Jos varaaminen ei näiden ohjeidenkaan jälkeen onnistu, kannattaa ottaa yhteys musiikkiosastolle, p. 08 55847352.
Gerhard Schoenbernerin teos Davidstjärnan : Judeförföljelserna i Europa 1933-1945 (1979) on ruotsinnos saksankielisestä alkuteoksesta Der gelbe Stern : die Judenverfolgung in Europa, 1933 bis 1945 (1960). Teosta ei ole suomennettu.
Finna.fi, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Gerhard+Schoenberner&type=AllFi…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, joten kysyjän on otettava yhteyttä omaan kirjastoonsa ja pyydettävä kaukolainaa sen kautta. David A. Kolbin kirjaa Experiental learning (1984) ei ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy monena kappaleena Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto).
Heikki Poroila
