Teoksessa Japanin kulttuuri Olavi K. Fältin kirjoittamassa artikkelissa Japani kulttuurivirtojen suvantona löytyy kappale: Kristinuskon tulo – länsimaisen kulttuurin ensimmäinen aalto
Teos löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät mm. seuraavat teokset:
Teos: Japan´s Hidden Christians, 1549-1999/ed. by Stephen Turnbull
Teos on saatavana Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta, Yliopiston pääkirjaston kokoelmasta.
Yhteystiedot:
Unioninkatu 36
Puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
HYK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Tekijä: Higashibaba, Ikuo
Teos: Christianity in early modern Japan : Kirishitan…
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan, ja näiltä tahoilta saattaa olla saatavissa pidempiäkin aikasarjoja lainatuimmista kirjoista. Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon kuin pitempään kirjastoissa olleille. Vanhalla kirjalla taas voi olla suuret lainaluvut, vaikka kirja ei enää usein menekään lainaan. Myös kirjojen uudet painokset vääristävät tilastoja, kun uusi painos alkaa kerätä tilastoa vanhemman ja kuluneemman jäädessä hyllyyn.
Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481 sovelletaan nimensä mukaan asuinhuoneistojen vuokraan. Tämän lain 8 §:n mukaan vuokrasopimuksen vahingon varalle voidaan asettaa vakuus.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta : kommentaari / Kanerva, Ari; Kuhanen, Petteri, Ahsanullah, Tarik. Suomen Kiinteistöliitto, kiinteistömedia 2021. 4., uudistettu painos https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994245633806250 on AHVL:n pykäläkohtainen kommentaariteos, jota voin suositella, jos haluaa perehtyä AHVL:n sisältöön.
AHVL:n mukaan vakuus voidaan asettaa vuokranmaksun tai muiden sopimusehtojen laiminlyönnin varalta. Vuokranantaja voi esim. kärsiä vahinkoa siitä, että vuokralainen on huonolla…
Tiedustelin asiasta Helsingin kaupungin asuntopalveluista. Siellä todettiin, että silloinen asuntolautakunta ja kaupungin hallitus ja valtuusto on tehnyt muutoksia moneen kertaan tuon 1990-luvun jälkeen. Näiden päätösten seurauksena on myös Hitas-järjestelmän sääntöjä sovellettu uudelleen. Vanhoja versioita säännöistä/ohjeista ei ole säilytetty, ainakaan noin vanhoja. Tuolloin asuntoasiainosastolla oli tiettävästi jälleenmyynnin valvonta, kun taas nykyisin prosessia valvotaan rakennuttajan hankinta-arvopäätöksestä alkaen aina yhtiön sääntelystä vapautumiseen asti. 1990-luvulla oli enimmäishinnan määrittelyssä käytössä rakennuskustannusindeksi ja Hitas-luovutushintaindeksi, josta korkein hinta vahvistettiin.
Liitteenä on…
Kivra ei suinkaan ole ainoa digipostipalvelu. Vastaava yksityinen digipostipalvelu on Postin OmaPosti. Virallinen digiposti viranomaisviesteille on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-viestit.Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla voi viranomaisten lähettämät kirjeet lukea sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.Kansalaisille muutos digitaaliseen viranomaisviestintään tapahtuu vaiheittain. Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, sähköisesti asioivat kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen postilaatikon Suomi.fi-viesteissä. Sähköinen postilaatikko luodaan siinä vaiheessa, kun henkilö tunnistautuu johonkin…
Leo Bassista löytyy lähinnä artikkelitietoa:
- Saariluoma, Jaakko on kirjoittanut artikkelin Teatterin uudelleen arviointi : Leo Bassille tärkeintä on suora kontakti. JULKAISUSSA: Teatteri. - 55 (2000) : 8, 37-38
-Arkimies, Kirsikka taas artikkelin Anarkistikoomikko paljastaa salaisimmatkin vietit
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) : 5, s. 33
-Kanto, Anneli: Verenhimoiset viettimme : Leo Bassi villitsi yleisönsä pysäyttämään liikenteen
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) ; 5 ; 20-21
-Haapanen, Irmeli: Leo Bassi vaalii klovnin anarkistisuutta JULKAISUSSA Turun sanomat 1999-08-12
Teatteri-lehteä säilytetään seuraavissa kirjastoissa:
Itäkeskuksen kirjasto: Kuluva + 5 edellistä vuotta…
Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä…
Nuotteja tähän Tariverdievin kappaleeseen ei löydy. Hänen musiikkiaan on yksittäisinä kappaleina kokoelmalevyillä, esimerkiksi cd-leyillä Slaavilaisia hetkiä = Slavonic moments (Laulu kaukaisesta synnyinmaasta) ja 20 suosikkia : Huopikkaat (Vaahteralta kyselin) sekä venäjäksi levyllä Shchedrin, Gavrilin, Tariverdiev : song cycles.
Saat tietoa kyseisistä laitteista esim. seuraavista kirjoista:
Bunzel: Digikuvat, video & musiikki. PC-käyttäjän käsikirja (2003)
Frankel: MP3 (1999)
Nykrog: Digikuvaajan käsikirja (2005)
Tarkoma: Digikuvaus: digitaalikamerat ja niiden käyttö (2003)
Bunzel ja Frankel on sinulle varattuna ja säilytetään viikon ajan. Valitettavasti muut kirjat ovat lainassa, mutta voit tehdä niihin varauksen.
Lehtiartikkeleista löytyy myös tietoa laitteista, esim. MP3-soittimesta on artikkeleita ja testejä seuraavissa lehdissä:
Hifi-lehti 2005; 6-7
Tekniikan maailma 2005; 11
MikroBitti 2005; 7
Soundi 2005; 9; 16
Lehdet ovat myös lainattavissa.
Valitettavasti kysyttyä runoa ei ole etsinnöistä huolimatta tätäkään kautta löytynyt.
Pasilan kirjaston kirjavarastossa olevissa Reino Hirsisepän runokirjoissa sen paremmin kuin hänen muistelmissaankaan, joissa on tekstin joukossa paljon runokatkelmia, ei ole kysyttyä pätkää.
Hirvisepältähän syntyi paljon tekstejä, joita on varmasti julkaistu mm. erilaisissa lehdissä. Niistä meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta runoa jäljittää.
Kansallisbibliografia Fennicassa on mainittu 40-luvulla useina painoksina ilmestynyt teos Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin. Kirjasta on käsikirjastokappale Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36). Sitä saa tilattua myös kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta. Jos haluatte…
Kyllä on. Alla linkki luetteloon kapitalismia käsittelevistä kirjoista, jotka ovat Mikkelin ja muiden Lumme-kirjastojen kokoelmissa:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&…
Päästyään ylioppilaaksi Tampereen Lyseosta vuonna 1927 Lehmus aloitti opinnot Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Luvut keskeytyivät 1929, kun hänet palkattiin toimittajaksi Suomen Sosialidemokraattiin. Vuonna 1933 Lehmus siirtyi sosialidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattajasta Osuusliike Voiman sihteeriksi.
Lähde:
Jussi Lehmus & Lasse Lehtinen, Salaista sotaa : Mannerheimin demari Kalle Lehmus
Helmet-haun vasemmassa sivupalkissa on kohta Osoitteenmuutos. Kun annat nimen, kirjastokortin numeron ja oman tunnuslukusi pääset muuttamaan osoitetietojasi.
Rilkellä on ollut runsaasti suomentajia, mainitsemienne lisäksi (Hellaakosken suomennoksia en ole tavannut) ainakin Aila Meriluoto, Anna-Maija Raittila, Arvi Kivimaa, Elina Vaara, Uuno Kailas, Juhani Ihanus ja Reijo Wilenius. Valitettavasti en kuitenkaan ole löytänyt suomennosta Strophen-runosta. Runosuomennoksista on olemassa jatkuvasti täydentyvä tietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Joitakin Rilken runosuomennoksia löytyy myös aikakauslehdistä Takoja (1993, nro 1, s. 16 ja 1992, nro 1, s.37) ja Aamun koitto 2004, nro 23-24, s. 5), mutta nämä eivät nyt ole olleet ulottuvillani.
Tarkoittanet sanahakukoneita kuten Google, Bing, Altavista ym. Hakukoneet eivät löydä kaikkea verkossa olevaa materiaalia, puhutaan ns. syvästä webista tai näkymättömästä webistä. Ongelmaksi voi myös tulla oikeiden hakusanojen valinta ja muotoilu. Toisinaan tuloksia tulee liikaa tai sitten ei löydy mitään.
Suuri osa syvän webin materiaalista onkin tietokantoja (Haasio, 2005).
Aihehakemistot taas ovat valmiiksi toimitettuja, ts. niihin on jo valikoitu keskeiset linkit. Voidaankin sanoa, että ne ovat luotettavampia kuin monet verkkosivustot.
Netissä on esimerkiksi Raahen tekniikan ja talouden yksikön kurssi Tiedonhaku Internetistä, josta voi katsoa lisää sana- ja aihehakemistojen eroista http://www.ratol.fi/opensource/tiedonhaku
Myös…
Kopiosto vastaa oppilaitosten ja koulujen tekijänoikeuskysymyksistä, oheessa linkki jossa on ohjeita tv-ohjelmien nauhoittamisesta ja esittämisestä oppilaitoksissa. Kopioston kotisivu http://www.kopiosto.fi/
