Turun ja Helsingin välinen valtatie (Vt. 1) oli yksi Suomen ensimmäisistä valtatiehankkeista, ja se toteutettiin 1930-1951 välisenä aikana. Turun ja Piikkiön Tammisillan välinen tieosa päällystettiin ensin betonipäällysteellä 1933-1936. Tieosalla tehtiin töitä jälleen 1955, jolloin tieosan betonipäällyste purettiin ja vaihdettiin asfalttipäällysteeksi. Vt 1 oli tuolloin ensimmäinen Turun ulosmenotie, joka sai asfalttipäällysteen. Koko Turku-Helsinki väli päällystettiin asfaltilla vuoteen 1960 mennessä. 2-ajorataiseksi tie on Turun puoleisessa päässä muuttunut ilmeisesti vasta 1970-luvun alussa. Helsingin päässä tien muuttaminen 2-ajorataiseksi moottoritieksi alkoi 1956, jolloin aloitettiin ensimmäinen osuus Munkkiniemestä Espoon Gumböleen…
Kotimaasta hyllyssä olevan kaukolainan saapuminen kestää keskimäärin yhden viikon. Saapumisaikaan vaikuttaa se tuleeko laina suoraan yksiköstä, jossa kaukopalvelu toimii. Postinkulkuun menee keskimäärin 2-3 päivää.
Ulkomailta paikasta riippuen kaukolainan saapuminen vaihtelee paljonkin.
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja Ratsukallion uhka on ilmestynyt vasta tänä vuonna 2018. Kirja ei ole vielä lainattavissa Raahessa eikä muissa OUTI-kirjastoissa. Tein sinulle varauksen kyseiseen kirjaan. Olet jonossa 10-20 välillä. En pysty tarkalleen sanomaan milloin kirja tulee ihan käytännössä lainaukseen. Odottele ihan rauhassa ilmoitusta puhelimeesi. Kirjan arvioitu ilmestymispäivä on 17.5.2018.
Arja
Kouvolan pääkirjaston kokoelmista löytyy 184 kuunnelmaa, joista osa on vieraskielisiä ja osa lapsille suunnattuja. Pääset itse helposti tutustumaan kokoelmaan Kyyti.fi kautta. Aineistohaku ei vaadi verkkokirjastoon kirjautumista. Valitse Kyydistä tarkka haku rajaa se kuunnelmiin ja Kouvolan pääkirjastoon. Näin pääset tarkastelemaan kuunnelmalistaa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on useita pelitapahtumia, joskin ne ovat sisällöltään aika erilaisia. Joissain peli-illoissa pelataan tiettyjä ennakkoon valittuja pelejä, osa taas on lapsille suunnattuja tai esimerkiksi konsolipelaamiseen liittyviä tapahtumia. Toistuvia ja vapaamuotoisempia lautapeli/korttipeli-iltoja aikuisille löytyy kuitenkin tällä hetkellä esimerkiksi seuraavista kirjastoista:
Lumon kirjasto/Vantaa: Pelataan yhdessä Senioreille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Tapahtumat/Pelataan_yhdessa_senioreille(205275)
Pohjois-Haagan kirjasto/Helsinki: Lautapeli-illat aikuisille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjasto/Tapahtumat/…
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Lainahistorian saa näkyviin kirjautumalla ensin verkkokirjastoon ja sen jälkeen valitsemalla Lainat. Liitteessä kuvat lainahistorian sijaitsemisesta omissa tietoissa sen mukaan onko käytössä tietokoneen näyttö vai mobiilin.
Voit ehdottaa Kansalliskirjastolle digitoitavaksi teosta digitaalisten aineistojen etusivun ylälaidassa olevan vihreän palaute-painikkeen kautta. Kansalliskirjasto digitoi sen omiin kokoelmiin kuuluvia tai niihin luovutettavia aineistoja, jotka digitoinnin jälkeen tulevat käyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.
Tekijänoikeussuojan alaisen aineiston käytöstä on aina tehtävä sopimukset ennen digitointia. Aiheesta löytyy lisää tietoa Kansalliskirjaston digitointipolitiikka -julkaisusta.
Lisätietoa: Kansalliskirjaston digitointi- ja säilytyspalvelut
Voisiko etsimäsi kirja olla Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta? (linkki kirjaan Helmet Finnassa)Voit myös yrittää itse etsiä Helmet Finnasta hakusanalla "siirtolaiskirjallisuus" (linkki hakutuloksiin) tai kokeilla, tärppäisikö Facebookin Kirjallisuuden ystävät -ryhmässä (linkki ryhmään).
Hei,
Reijo Mäen dekkareita voitte etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi siten, että kirjoitatte "asiasana tai luokka" kohtaan Jussi Vares - jotkut dekkarit on luetteloitu myös päähenkilön mukaan tietokantaamme.
Pääsette katsomaan myös kirjojen saatavuustietoja ja hyllyssä olevaa aineistoa voi puhelimitse varata itsellen joko siihen kirjastoon missä kirjaa on tai pyytää lähettämään sen itseään lähimpään kirjastoon. Tämä on maksutonta. Mikäli olette kiinnostunut kirjasta, joka on kaikkialta lainassa, varaus tehdään jossain kirjastossa paikanpäällä, ja silloin varausmaksu on 0.80 €.
Suomen järvien keskisyvyys on noin 7 metriä ja pienten järvien ja lampien syvyys on noin 2-3 metriä. Nämä
tiedot löytyvät Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta seuraavalta sivustolta:
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2378.htm
Lisää tietoa suomen järvistä löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8103&lan=FI
Järvien synnystä ja geologiasta kerrotaan muunmuassa seuraavissa kirjoissa:
Suomen geologia (toim. Kalervo Rankama, Kirjayhtymä, 1964)
Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa (toim. Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö, Suomen geologinen seura 1988)
HelMet kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen maksut voi maksaa ainoastaan kirjastossa.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista. Muun maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Me kirjastolaiset emme tietysti ole sisustamisen ammattilaisia, mutta tässä joitakin eri lähteistä koottuja vinkkejä. Paksut, reilusti poimutetut verhot eristävät parhaiten ääntä. Paras materiaali ääneneristyksen kannalta on villa. Tumma väri estää myös valon tuloa asuntoon parhaiten. Asunnossa kannattaa olla paljon pehmeitä materiaaleja: mattoja, huopia, ryijy seinällä, sohva yms. Kirjahyllyä voi käyttää sekä pienen asunnon tilanjakajana että ääntä ja valoa eristämään. Voi myös hankkia akustiikkalevyjä seinille. Alla joitakin tiedonlähteitä aiheesta:
http://yle.fi/kodinkaantopiiri/abc05_10.html
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/%C3%84%C3%A4nieristyst%C3%A4+voi+pa…
Kodin valaistusopas / Ilkka Pekanheimo (2010, myös verkkojulkaisuna)…
Valitettavasti en löytänyt 1800-luvun alkuun sijoittuvaa romaania ruukinkylästä.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut sarjan Suuriruhtinaanmaa (Kenraalitar, Ruukinkartanon rouva ja Hovikosken valtiatar), joka kuvaa suomalaista kartanoelämää Kymenlaaksossa. Tapahtumat sijoittuvat hiukan myöhempään aikaan,
1890-luvulta 1910-luvulle.
Muita "ruukkikirjojakin" on, esimerkiksi:
Kontturi, Venny; Ruukinkuja; 1974
Tikkanen, Anja; Ruukinrannan torpparit; 1978
Alvik, Katja; Rakkautta ruukin varjossa; 1980
Nämäkään eivät oikein osu ajallisesti eivätkä paikallisestikaan.
Goottilaisten romaanien sarjaan katsotaan kuuluvan seuraavat teokset:
Bellefleur (1980)
A Bloodsmoor Romance (1982)
Mysteries of Winterthurn (1984)
My Heart Laid Bare (1998)
The Accursed (2013)
Näistä Bellefleur on suomennettu:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4263
Matti Rossin vuonna 1974 julkaistu kokoelma Soi, kivinen lanka sisältää kokonaisen sarjan runoja, jotka on omistettu Victor Jaralle, "chileläiselle taiteilijalle jonka fasistit murhasivat Santiagon stadionilla syyskuussa 1973". Yksi tämän Ääni kansansa suuressa äänessä -kokonaisuuden teksteistä on Perhonen Santiagon stadionilla (s. 38-39).
”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä laulun säveltäjäksi on merkitty J. N. Lahtinen, mutta hän ei ole laulun säveltäjä.Laulun nuotti sisältyy lehden ”Kisakenttä” vuoden 1923 numeroon 3. Siinä säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen. Melodia on sama kuin ”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä. Laulun nuotti sisältyy myös Kaarina Karin kirjaan ”Piiri- ja laululeikkejä” (WSOY, 1939; useita painoksia). Siinäkin säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen kuten myös kirjoissa ”Reipas laulu” (Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, 1948) ja ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971). Näissä kirjoissa on vain laulun sanat.Melkein sama melodia on nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Lieksan seudulta” (Karjalaisen…
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy vauvauinnista muutama kirja ja Anne Sällylän video vauvahieronnasta, johon sisältyy myös vauvauintia. Lisäksi on tulossa aivan uusi video nimeltään Vauvauinti, mutta se ei ole ihan vielä kirjastossa, tilauksessa kylläkin. Kirjat ovat Bresgers, Lothar: Vauvauinti, 1983 (luokassa 79.13), Sääkslahti, Arja: Yks, kaks ja sukellus: vauvauinnin teoriaa ja käytäntöä,1997 (luokka 59.6) ja Autti, Ilona: Vauvauinti tutuksi ja turvalliseksi, 1985 (luokka 79.13).
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy kirja Suomen valokuvaajat 1842-1920 ( Suomen Valokuvatyaiteen museon säätiö, 1996). Kirja ei ole lainattavissa, mutta luettavissa Kallion, Rikhardinkadun, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Valokuvataiteen museo on julkaissut Hannu Sinisalon ja Ritva Tähtisen toimittaman Suomen valokuvaajat 1892-1920 matrikkelin. Kirjan saatavuustiedot löytyvät Helka tietokannasta https://finna.fi
Suomen valokuvataiteen museosta voisi myös kysellä http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/
