Kyseessä on samettipunkki. Voit lukea niistä lisää alla olevista linkeistä.Ötökkätieto: Samettipunkit https://www.otokkatieto.fi/species?id=483Suomen luonto: Ötökkä kuin punaista samettia https://suomenluonto.fi/uutiset/otokka-kuin-punaista-samettia/Luontoportti: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-kyseessa.html
Hei!
Pääkirjastossa voi kyllä digitoida VHS-kasetteja, ja ei maksa mitään. Ensin varataan aika opastukseen pääkirjaston neuvonnasta puh. 05 6162341 tai sposti neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi, ja sen jälkeen saa varata omia digitoimisaikoja tarpeen mukaan. VHS:ltä tieto tallennetaan DVD:lle, sopivia levyjä on ostettavissa kirjastoltakin.
Seuraavista teoksista voit löytää kysymääsi aiheeseen liittyvää tietoa:
- Fasoúlas, Elina; Sijoittajan verokirja, Verotieto, 2000
- Puttonen, Vesa ; Sijoituskirja, WSOY, 2001
- Puronen, Pertti, Varainsiirtoverotus, Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Helminen, Marjaana, Kansainvälinen verotus, 2001
- Arvopaperimarkkinalaki ja muuta lainsäädäntöä, Edita, 2000
Julkaisujen saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 .
Voit etsiä lisäaineistoa asiasanoilla arvopaperit ja verotus, sijoitukset, kansainvälinen vero-oikeus.
Lehtiartikkeleita löytyy Aleksi-tietokannasta. Muutamia esimerkkejä, valitettavasti eivät kovin uusia:
- Vapaavuori, Ahti:…
Vanamo-kirjastojen kokoelmista näyttäisi löytyvän 16 vuosien 2000-2018 välillä julkaistua aiheeseen liittyvää teosta. Laskin mukaan myös Kalle Lähteen kaksi teosta, jotka on luokiteltu kaunokirjallisuudeksi sekä Maritta Itäpuiston ja Ani Kellomäen teokset, jotka käsittelevät vanhempien alkoholismia lapsen näkökulmasta.
Et mainitse kysymyksessäsi kenestä Väinö Mäkelästä on kyse.
Elokuva-alan vaikuttaja Väinö Mäkelä kuoli 25.2.1965.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(elokuva-alan_vaikuttaja)
Väinö Mäkelä Kansallisbiografiassa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5055
Jääkäriluutnantti Väinö Mäkelä kuoli 20.12.1965.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(j%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri)
Opettaja, kirjailija Väinö Mäkelästä löytyy vain kuolinvuosi, joka on 2003.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(opettaja)
Kestävyysjuoksija Väinö Mäkelä kuoli 19.12.1982.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(kest%C3%A4vyysjuoksija)
https…
Olet oikeassa: "heteroseksuaali eli heteroseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa muuta kuin omaa sukupuoltaan olevia ihmisiä kohtaan" (Seta, sateenkaarisanasto), eli termi "heteroseksuaalinen" ei määrittele muuta kuin kiinnostuksen kohteen sukupuolen.
Suomen kielen sateenkaarisanastosta ei kyseiselle seksuaaliselle suuntaukselle löydy suoraan omaa termiä, mutta kuten Pirkanmaan Setan sivustolla mainitaan, sanat elävät ajassa sen mukaan kuinka ihmiset määrittelevät itsensä. Sanastoja päivitetään vuosittain. Lisäksi etenkin englannin kielellä määritelmiä on runsaasti, mutta kaikkia niitä ei Suomessa ainakaan vielä ole otettu käyttöön.
Linkit Setan sekä Pirkanmaan Setan sanastoihin:
https://…
En ole kyseisen kirjailijan tuotantoa lukenut, joten en pysty varmistamaan muistoasi. Muistaisiko joku palstan lukijoista törmänneensä Couplandin kirjassa GG Allinin hahmoon?
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi Douglas Coupland on julkaissut ainakin seuraavat alla olevat teokset. Kirjassa Tuntematon sukupolvi voisi hyvinkin vilahtaa GG Allinin groteski ja provosoiva persoona:
Tuntematon sukupolvi: Tarinoita kiihtyvästä kulttuurista. (Generation X: Tales for an accelerated culture, 1991.) Suom. Marja-Liisa Tirkkonen. Art House, 1992. ISBN 951-884-079-2.
Shampoo Planet (1992)
Jumalan jälkeen. (Life after God, 1994.) Suom. Riku Korhonen. Sammakko, 2008. ISBN 978-952-483-058-4.
Micro-orjat (Microserfs, 1995)
Girlfriend in a Coma (1998)…
Kysymäsi runo löytyy useasta eri lähteestä, mutta missään ei ole mainittu suomentajaa. Runon nimi on "Tänään. Teoksessa:
Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, 1976, on samat runot Aale Tynnin suomennoksina kuin löytämässäsi kirjassa Tuhat laulujen vuotta.
Kirjasta: Nobel-kirjailijat, osa 3, 1977, löytyvät seuraavat suomennetut runot: "Katkera laulu", "Hurmio", "Kolme puuta", "Huippu" ja "Saven sanoja".
Gabriela Mistral sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1945. Valvoja-lehteen vuodelta 1945, s. 412-417 on suomennettu Mistralin runoja: "Sapenpisaroita", "Tuudittaen", "Balladi" ja "Nocturno".
Maritza Nunez on tehnyt näytelmän: Gabriel Mistral : nainen joka keksi oman elämänsä, 1995. Näytelmässä on katkelmia Mistralin runoista, jotka on…
YLE TV2 alkoi esittää Pikku Kakkosta 11.1.1977. Aluksi ohjelma tuli kolme kertaa viikossa ja jaksot olivat puolen tunnin mittaisia. Vanhojen Pikku Kakkosten juontoja voi katsella Elävästä arkistosta. Lisää tietoa vanhoista YLE:n ohjelmista löytyy esim. Rouva Ruudun TV-palstalta Muistikuvaputki | yle.fi
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyi 7.5.1989 lehdestä työpaikkailmoitus, jossa haettiin kokkeja ja tarjoilijoita kesäkuussa avautuvaan Brasserie Coq au Vin -ravintolaan. Ilmoituksen mukaan samaan ravintolakokonaisuuteen tuli kuulumaan 70-paikkainen Cafe de Cog. Avajaiset pidettiin siis kesällä 1989.
17.6.1999 Hesari kertoi uusista ravintoloista, joita jutun mukaan syntyi tuolloin Helsinkiin jatkuvasti. Coq au Vinin tilalle Hotelli Helka perusti silloin Ravintola Auringon. "Ravintola Auringossa on myös baari drinkkiasiakkaille. Runeberginkadun puolella on valoisa katukahvila Café Daily, jonne on helppo piipahtaa."
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum…
Kaikissa Vantaan kirjastoissa on lainattavissa energiamittareita. Niiden laina-aika on viikko ja niitä ei voi varata.
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/fi-FI voi tarkistaa oman kirjastonsa energiamittareiden tilanteen.
"Ilmainen" ei ole tekijänoikeudellisesti sama asia kuin "saa käyttää vapaasti". Yksilön oikeus selailla jotain verkon kautta maksutta ei sisällä mitään oikeudenluovutusta kirjastolle. Sillä, onko verkkojulkaisusta olemassa myös painettu versio vai ei, ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Tekijänoikeus suojaa aina itse teosta, ei erikseen sen eri julkaisumuotoja.
Jotta verkossa olevan julkaisun voi tulostaa kirjaston kokoelmaan ilman erillistä lupaa, sen tulee olla joko tekijänoikeudellisesti vapaa (ei koskaan tullut suojatuksi tai suoja-aika on päättynyt) tai sitten julkaisussa täytyy olla erikseen oikeudenhaltijan antama lupa tehdä tuloste. Tällainenkin on mahdollista, olen esimerkiksi itse antanut tällaisen luvan erinäisiin…
Tässä muutamia Unkaria käsitteleviä teoksia:
HUOTARI, Juhani: Unkari; Tonava kaunoinen. Suomen matkailuliitto, 1994.
KECSKEMETI, Istvan: Kylähäät. Arkistovedos, 1992. (unkarilaiset kylähäät)
LINDQVIST, Tuija: Makuja Unkarista. Suomi-Unkari Seura, 1997.
PIENI unkarilainen juhlakirja. Suomi-Unkari Seura, 2000. (mm. juhlapäivät Unkarissa)
UNKARILAISET idän ja lännen välissä. Museovirasto, 1986. (unkarilaisesta käsityötaiteesta)
UNKARI lyhyesti 2000. Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2000. ( aiheet luonnosta kulttuuriin)
KULTTUUREJA ja käyttäytymistä; 80 maata suomalaissilmin. Vientikoulutussäätiö, 1989.
YHDESSÄ Euroopassa. Koulun kerhokeskus, 1994. (unkarilaista tapakulttuuria)
Aineisto on varattu sinulle Oulun…
Kirjailija Eeva Joenpelto oli kotoisin Sammatista ja monet hänen romaaneistaan sijoittuvat myös läntiselle Uudellemaalle. Täsmällisiä tapahtumapaikkoja niistä ei juuri löydy. Ei valitettavasti selvinnyt, sijoittuvatko jonkin romaanin tapahtumat Strömman kanavalle.
Roma-kirjallisuustietokannan (http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php) mukaan useimpien teosten tapahtumapaikka on yleisesti vain Etelä-Suomi tai Uusimaa. Kirjailija Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan lisätietoja löytyy mm. näistä lähteistä:
http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/joenp.htm
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=601&lang=FI
Suomen Pankissa rahan arvo on aina nimellisarvo. Tässä tapauksessa siis 100 mk. Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen, lähimmän numismaatikkoyhdistyksen yhtystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/ .
Sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
Laita "asiasana tai luokka" -kohtaan 874 ja valitse "näytä" -kohdasta esim. "vain cdromeja" -vaihtoehto. Vastaavasti voit tietenkin hakea myös vain kirjoja tai vain äänikasetteja.
Tonttuja löytyy Will Huygenin Suuresta tonttukirjasta, mutta tämä voisi olla Tony Wolfin Mettäset-sarja 1990-luvulta. Sarjassa oli tonttuja ja luontoa ja värikkäitä kuvia, kirjoja oli useampia. Yhden nimi on Mettäset ja tontut, Karisto 1992.
Vihreäsilmäisestä apinailmestyksestä kertovaa novellia ei löytynyt.
Voisiko kyse olla irlantilaisen Sheridan Le Fanun (1814-1873) novelleista? Savukeidas on julkaissut kokoelman Le Fanun suomennettuja novelleja. Kokoelman nimi on ”Carmilla ja muita kertomuksia”, ja se on julkaistu vuonna 2012.
Yhdessä kokoelman novelleista ilmestyy haamunomainen apina, tosin pastorismiehelle eikä naiselle. Apinalla ei myöskään ole vihreitä silmiä vaan punaiset. Novellin nimi on kuitenkin ”Vihreää teetä”.
Toisessa novellissa, nimeltään "Carmilla", tyttö kokee kauhistuttavan ilmestyksen. Tässä ei kuitenkaan ole kyse apinasta vaan vampyyrista.
Kaiken kaikkiaan novelleja on kokoelmassa neljä.
