Kyseinen runo on 13. runo A. E. Housmanin runosarjasta A Shropshire Lad. Lähettämästäsi sitaatista puuttuu keskeltä kaksi riviä."The heart out of the bosom / Was never given in vain; / ’Tis paid with sighs a plenty / And sold for endless rue." Aale Tynnin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat näin:"Ei sydäntä ilmaiseksi / anneta pois milloinkaan; / tuhat tuskaa saadaan siitä / ja murhe loppumaton." https://www.gutenberg.org/files/5720/5720-h/5720-h.htmTuhat laulujen vuotta (toimittanut ja suomentanut Aale Tynni, 1957, s.599)
Alexander Stubbin väitöskirja Flexible integration and the Amsterdam Treaty : negotiating differentiation in the 1996-97 IGC (1999) kuuluu joidenkin yliopistokirjastojen ja Kansalliskirjaston kokoelmiin. Teosta ei saa kotilainaan, mutta siihen voi tutustua kirjastojen tiloissa.https://finna.fi/Record/jykdok.830665?sid=5272567150
Kirjailijasta kannattaa hakea tietoa Internetistä suosittelen portaalia http://www.kirjastot.fi ja Googlen-hakua. Kannattaa myös käydä kirjastossa tutkimassa artikkelitietokantoja Aleksi(suomalaiset artikkelit) ja Ebsco (ulkomaiset artikkelit). Kirjaston henkilökunta avustaa artikkelihaussa.
Pääkaupunkiseudun järjestelmästä http://www.libplussa.fi/ löytyi ks. kirjailijan oma teos: Aivan kuin minua ei olisi.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa kysymääsi kirjaa ei ole, mutta Helsingin yliopiston kirjastossa se on. Tällä hetkellä se näyttää olevan Opiskelijakirjaston hyllyssä. Ajantasasaisen tiedon löydät täältä:
http://www.helsinki.fi/helka/
Varsinaiseen vihkimisen kaavaan tuo suutelokehoitus ei taida kuulua, mutta perinteisesti pappi tai vihkijä voi antaa parille luvan suudella sen jälkeen, kun heidät on julistettu aviopuolisoiksi. Sanamuoto vaihtelee.Tiukasti ajatellen kyseessä on jo tuossa vaiheessa vaimo, mutta juhla on kuitenkin morsiamen ja sulhasen juhla, joten ehkä sen vuoksi vielä puhutaan morsiamesta.Evankelis luterilaisen kirkollisen vihkimisen kaava löytyy kirkkokäsikirjasta.Siviilivihkimisen kaavan voi tarkistaa Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Lause löytyy Dalai-laman kirjasta Maailmankaikkeus atomissa: tieteen ja hengen läheneminen (Tammi, 2006) ja kuuluu näin:
"Mikäli tieteellinen erittely johtopäätöksenään osoittaisi tietyt buddhalaiset väitteet vääriksi, silloin meidän tulisi hyväksyä tieteen tulokset ja hylätä nämä väitteet."
Kirjan on suomentanut Matti Ojanperä.
Saadakseen kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastoon hänellä tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus (esim. passi, EU-maiden henkilöllisyystodistus) ja lisäksi hänellä pitäisi olla kotiosoite Suomessa. Lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta löydät Helsingin kuapunginkirjaston kirjastopalvelujen oppaasta ( http://www.lib.hel.fi/virkku , näin käytät kirjastoa, -> kirjastokortti, -> kirjastokortin hankkiminen).
Ainakin joihinkin sairauksiin, esim. näköhermotulehdukseen, voi liittyä kipua silmän takana, mikä viittaisi tuntoaistiin. Kannattanee kuitenkin kysyä tarkemmin kirjastolaisia paremmalta asiantuntijalta, eli lääkäriltä.
Vain kahteen etsimääsi kappaleeseen löytyy nuotti:
1. "Muorin ja vaarin synttärit" (säveltänyt Rauno Palonen, sanoittanut Benjam Bestman) sisältyy nuottiin "Humppa se on elämää" (Kalle Palonen, [1976], sanat, melodia, sointumerkit)
4. "Nakkilan kirkon vaiheilla" (säveltänyt ja sanoittanut Kaius Tihtonen eli Kai Elis Tihtonen) sisältyy nuottiin "Paikkakuntien parhaat" (Erik Lindström, [1977])
Kalle Palosen kappaleisiin "Illu sota-ajan hävittäjä-ässä" ja "Karjalas' kauneimmin lauluni sois" en löytänyt nuottia. Kappaleen "Jalkarätti ei sovi puolikenkään" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Siihenkään en löytänyt nuottia.
Lähteet:
Kansalliskirjaston hakupalvelu Finnassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Finna…
Zbigniew Herbertiltä ei löydy tämännimistä näytelmää. Emigrantit-näytelmän on kirjoittanut toinen puolalainen, Slawomir Mrozek. Näytelmä kertoo kahdesta laittomasti USA:han tulleesta puolalaisesta. Lisää tietoja näistä kahdesta kirjailijasta löydät sivulta http://www.embassyofpoland.fi/finish/kir_zbigniew.htm .
Näytelmä löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää johonkin Vantaan kirjastoon siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainamaksu Vantaalla on 7,-. Sitä on kuitenkin saatavissa myös Teatterikorkeakoulun kirjastossa, Haapaniemenkatu 6 Helsinki, josta voit sen käydä lainaamassa.
Turun Sanomat lehteä löytyy mikrofilmattuna tuolta ajalta esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjastosta (käyntiosoite: Seminaarinkatu 15 (B-rakennus), 40100 Jyväskylä.
Mikrofilmatut sanomalehdet
luetaan mikrofilmien lukutilassa, Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa, 3. kerros.
Kopioivalla mikrofilminlukulaitteella voi tulostaa mikrofilmatuista lehdistä kopioita maksutta itse.
Kannattaa soittaa kirjastoon ensin (Tietopalvelut, puh. 040 024 7463) ja varmistaa, pitääkö mikrofilmitilaus tehdä etukäteen.
)Jos Sipilä joutuisi eroamaan henkilökohtaisista syistä, valtioneuvoston toiminta varmaankin jatkuisi seuraaviin vaaleihin ( 14.4.19) sijaismenettelyllä. Vaaleihin jäljellä oleva aika on niin lyhyt. Menettely pitäisi kuitenkin hyväksyttää eduskunnalla ja vahvistaa presidentillä.
Petteri Orpo olisi sijaistava pääministeri. https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/PMI+Sipilan+sijaisuus+120218.pdf/77655220-1a1a-4f4e-8fda-b2557eda103d/PMI+Sipilan+sijaisuus+120218.pdf.pdf
Jos koko hallitus pyytäisi eroa, joutuisi presidentti päättämän myöntääkö hän eron. Näin lähellä uusia vaaleja, hän saattais kehottaa hallitusta jatkamaan vaaleihin asti.
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/nimittaminen-ja-jarjestaytyminen
Alkoholismista kertovia kuvakirjoja löytyy. Esimerkiksi hakupalvelusta Finna.fi löytyi hakusanoilla "alkoholismi" ja "kuvakirjat" muutama kuvakirja aiheesta. Kannattaa myös rajata "aineistotyyppi" kohdasta hakua pelkkiin kirjoihin ja valita sitten kieleksi suomi (mikäli haluat vain suomenkielisiä teoksia). Tässä muutama kuvakirja aiheesta:Kurkela, Salla (2014) Pikkuketun salaisuus, ISBN: 9789525587678 Tämä teos löytyy myös verkosta:https://lasinenlapsuus.fi/wp-content/uploads/sites/5/2023/04/pikkuketun_salaisuus.pdfLaiho, Saara (2003) Et ole yksin Pikku-Kurre! ISBN: 9516274579Karsikas, Ilja (2022) Yksisarvinen. ISBN: 9789515255105Mikäli jotakin teosta ei löydy omasta lähikirjastosta, kaukopalvelun kautta voi saada teoksen…
Kyseessä voisi olla Diana Gabaldonin romaani Lordin yksityisasia, joka ilmestyi suomennoksena 2006 (alk. Lord John and the private matter, 2003). Sittemmin samasta päähenkilöstä kertovia romaaneja on suomennettu lisää: Lordi John ja veitsenterän veljeskunta (2008), Lordi John ja paholaisen korttipakka (2009) sekä Skottilainen vanki (2012). Kertomuskokoelma Tulivana (2013) sisältää lisäksi yhden Lordi John -aiheisen tarinan. Diana Gabaldon tunnetaan myös historiallista fantasiaa edustavasta Matkantekijä-sarjastaan.
Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjan alkupään kirjoista joitakin on julkaistu uudelleen. Näyttäisi siltä, että sarjan suomalainen kustantaja on vaihtunut jossakin vaiheessa Schildts & Söderströmistä Gummerukseen, jonka jälkeen Gummerus on ottanut uusia painoksia aiemmin S&S:n julkaisemista kirjoista. Nykyisin Läckbergin tuotantoa kustantaa Suomessa Otava. Otavan nettisivuilta (viitattu 25.3.2024) löytyykin selkeä lista sarjan kirjoista eri painovuosineen.
"Luo sairaiden" on ilmeisesti muunnelma M. Majan säveltämästä ja sanoittamasta "Valkea sisar" -kappaleesta, mutta tällaista muunnelmaa en onnistunut löytämään. M. Maja on salanimi, joka on rekisteröity Martti Jäppilän nimiin, mutta se on monen eri henkilön yhteinen. Juhani Linkosuon toimittamassa "Rustholli laulaa" -vihkosessa ([Linkosuo oy], 1969), joka sisältää laulujen sanoja, on nimellä "Rento ja valkea" sanoitus, joka alkaa "Luo sairaiden käy sisar rento valkoinen", mutta se ei jatku muistamallasi tavalla. Verkosta löytyy erilaisia muunnelmia laulun sanoituksen alusta, mutta ei koko laulua. Ehkä joku lukija tunnistaa tämän kappaleen."Hän jompaankumpaan suuntaan katsoo kieroon" on osa "Lattarisikermää", jonka on levyttänyt Pentti…
Hildegard Bingeniläinen, joka oli 1100-luvulla elänyt saksalainen benediktiinisisar ja mystikko, aakkostetaan Hildegardin mukaan h-kirjaimen kohdalle. Suomen kansallisbibliogafia Fennican mukaan Bingeniläinen tulee Hildegardin perään: Hildegard, Bingeniläinen.
