Nimi Liisbeth tulee todennäköisesti nimestä Elisabet. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -kirjassa kerrotaan, että nimestä Elisabet on tehty monia muunnelmia, kuten Elisabeth, Lisbet ja Eliisabet. Lisbet on ruotsalainen muunnos, ja se on ollut Ruotsissa käytössä jo 1400-luvulla. Suomessa nimi lisättiin almanakkaan vasta vuonna 1950, ja täällä nimi esiintyy usein muodossa Lisbeth.
Kirjassa kerrotaan myös, että Elisabet tulee vanhasta heprealaisesta nimestä ja tarkoittaa "Jumala on valani".
Lähde: Saarikalle, Anne & Johanna Suomalainen. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007, s. 83, 220.
Linnea Larssonin kirjoittaman lastenvaatekirjan nimi on Paidasta pöksyt: ompele isosta pienelle (Nemo, 2018). Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot ja halutessasi varata kirjan verkkokirjastossa osoitteessa keski.finna.fi.
Kyllä on, Jaakko Rugojevin suomennos kuuluu Helmet-kirjavaraston kokoelmiin. Varauksen voi tehdä Helmetin kautta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057167__St%3A%28Laulu%20…;
Jos haluat kirjan mahdollisimman nopeasti, voit soittaa varastoon ja pyytää sen noudettavaksi Pasilan kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Julkaisussa Helsingin nimikirja ja osoitekalenteri 1921 mainitaan neiti Mary Sauren, ompelija. Hänen osoitteensa oli Punavuorenkatu 16 A. Vuoden 1928 osoitekalenterista häntä ei enää löydy. Hautahausta löytyy Mary Regina Sauren, joka syntyi 1909 ja kuoli 1975. Syntymävuoden perusteella voisi olettaa, että hän oli eri henkilö kuin Punavuorenkadulla asunut Mary Sauren. Muita tietoja Mary Saurenista ei löytynyt.
Leppäkerttu-lehti vaihtoi nimensä 1987 Leppis-lehdeksi.Lainattavaksi lehtiä löytyy Åbo Akademin kirjastosta.Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopistolla on heidän lukusalissa luettavaksi näitä lehtiä.
Varauksesi viimeinen voimassaolopäivä nyt on siirretty myöhemmäksi. Ei jälkeen -mahdollisuutta kannattaa käyttää vain jos aineistoa ei tarvitse enää merkitsemänsä päivän jälkeen.
Dramaconin osa kolme on jo ilmestynyt. Voit tehdä hankintaehdotuksen omaan kirjastoosi.
Oheisenä tekijän kotisivulinkki ja muita kiinnostavia:
http://www.svetlania.com/
http://www.tokyopop.com/search.php
http://en.wikipedia.org/wiki/Dramacon
1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999)
(sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-)
Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974)
(s. 147-153 käsittelee 1950-lukua)
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997)
(kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959)
Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979)
(1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Oheiselta sivulta tilastosta "Kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011" löytyy Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmien määrä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838&culture=fi-FI&conte… eli 653 281 nidettä vuonna 2011 (uusin tilasto tällä hetkellä).
Pirjo-Riitta Tähden teos Rakkaudella sisaresi ilmestyi vuonna 2000 Kirja-Auroran kustantamana. Kyseessä on sen verran vanha teos, että kirjakauppamyynnissä sitä ei enää ole. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaateista etsiminen käy helposti. Kirjaa näyttää olleen hiljattain myynnissä muutamassa nettiantikvariaatissa. Joillakin antikvariaateilla on myös "puutelista", johon voi ilmoittaa etsimänsä teoksen.
https://finna.fi
Valitettavasti aihettasi tarkasti vastaavaa kirjallisuutta en löytänyt. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy Aleksi-lehtitietokannasta. Aleksi on käytettävissä yleisissä kirjastoissa. Kuitenkin etsiessäsi artikkeleita käytä autojen ajotietotekniikkaan liittyviä tarkempia ilmaisuja,kuten ' autot ja navigointilaitteet' tai ' abs' (tarkoittaen abs-jarrujärjestelmää) tai muuta tarkempaa nimitystä tietylle auton ajotietokonelaitteelle ( erilaiset turvalaitteet, ilmastointijärjestelmät, vaihteisto, multiplex-tekniikka).
Suomen Autolehdestä voisi löytyä lisää tietoa aiheestasi. Lehden internet-osoite on http://personal.inet.fi/koti/satl/lehti.html.
Hei!
Dvd-elokuvien luettelointitietoihin on pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-kokoelmatietokannassa tallennettu tieto käyttörajoituksista eli tieto siitä, minkä ikäiset voivat elokuvan katsoa. Nämä merkinnät perustuvat Valtion elokuvatarkastamon asettamiin ikärajoihin. Merkinnän näkee kun avaa elokuvan luettelointitiedot klikkaamalla elokuvan nimeä.
Voit kokeilla Helmet-kokoelmatietokannasta esim. tarkennettua hakua (etusivulla linkki): Kirjoita hakusanakenttään:
lastenelokuvat and not (K7 or K11 or K13 or K15 or K18).
Hakukenttään kirjoitettu hakulauseke rajaa pois elokuvat, joiden luettelointitietoihin on merkitty jokin suluissa oleva ikäraja.
Rajoita haku Lasten kokoelmaan ja valitse aineistolajiksi DVD-levy.
Tuloksena saat dvd-…
Oulunsalon kunnankirjastossa on 26 dvd-elokuvaa nuorten osastolla ja 15 dvd-elokuvaa lastenosastolla. Tätä kokoelmaa hankitaan koko ajan lisää.
Osoitteesta http://www.outikirjastot.fi/ voit myös selata muiden OUTI-kirjastojen dvd-kokoelmia ja pyytää niitä tilattavaksi Oulunsaloon. Se mitä dvd-elokuvia kirjastoissa on saat esiin vaihtamalla aineistolajin kohtaan dvd-rom. Halutessasi voit myös rajata Oulunsalon kirjaston tai sitten selata kaikkien kirjastojen kokoelmaa. Muiden kirjastojen leffoja voit tilata pyytämällä meiltä Oulunsalosta vaikka maililla kirjasto@oulunsalo.fi .
Viitattaessa lähteisiin esiintyy monia käytäntöjä. Eri laitoksilla ja oppiaineilla on usein omat perinteensä, joista sinunkin kannattaa kysyä työsi ohjaajalta. Tärkeintä kuitenkin on, että lähteisiin viitataan loogisesti ja yhdenmukaista tapaa käyttäen. Jotkut suosivat tekstin keskelle suluissa sijoitettavia viitteitä, (tekstiviitteitä), toiset alaviitteitä. Loppuviitteitäkin käytetään. Periaate on, että referoidessasi (joko suoraan tai epäsuorasti) lähdettä viittaat kyseiseen lähdeteoksen kohtaan (tavallisesti sivunumeroon). Viite (tai viitenumero) sijoitetaan heti referoidun väitelauseen tai -lauseiden jälkeen, eikä siis ehdottamallasi tavalla kappaleen loppuun kohdentamatta sitä tiettyyn lauseeseen / lauseisiin. Tämän johdosta teksti…
Yle Arkistosta kerrottiin, että tämä on todennäköisesti etsimäsi ohjelma:
- Koivu ja tähti: Puheenvuoro: Maija-Leena Soinne. Kertoo elämän muutoksesta, maalla asumisesta, terveestä itsekkyydestä.
Se on esitetty 6.3.1994, toimittaja oli Leena Paavonen. Mahdollisesta ostamisesta ota yhteyttä Yle Arkistomyyntiin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityiseen-kayttoon
Päiväperho(nen)-sanan kuvaannollisesta merkityksestä "nopeasti ohimenevä muoti-ilmiö" johdettu päiväperhokirjallisuus tarkoittaa hetkellisesti suosittua kirjallisuutta, jonka kysyntä laantuu nopeasti.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/päiväperhonen
Kollega ehdotti, että kirjat voisivat olla nämä. Ensimmäinen Ilkka Remeksen Riskiraja (2010). Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen Katri Mannisen Bittitiikeri (1998). Alla esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au44706544-4833-4d31-8c42-0…
