Yleinen tekijänoikeussuoja on 70 vuotta tekijän, tässä tapauksessa kuvittajan kuolemasta.
Ks. tarkemmin esim. osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi . Kun on kyse kirjasta, myös kustantajalla voi olla oikeus korvauksiin. Pikku jättiläinen -sarjaa on kustantanut WSOY, jonka edustajalta voit tietenkin vielä kysyä tarkennusta asiaan. Yleisesti ottaen tekijänoikeussuoja näyttäisi kuitenkin vielä koskevan mainitsemaasi teosta.
Löysin internetistä sivuston: Ajatus - nuoret taitelijat, josta löytyi tuon niminen runo. Sen on kirjoittanut nuori nainen nimimerkillä Blue Angel, hänen tietonsa löytyvät sivuilta, ks. http://www.ajatus.org/taiteilijat/blueange . Myös runo on siellä kokonaisuudessaan: http://www.ajatus.org/tekstit/blueange/etolesittenkaan .
Jonkin tapahtuminen 10 vuoden sisään tarkoittaa sitä, että sen toteutumiseen menee korkeintaan 10 vuotta, mutta periaatteessa asia voi tapahtua vaikka jo huomenna tai seuraavan tunnin aikana. Mitään vähimmäisaikaa ilmaus ei sisällä. Toki käytännön elämässä voi olla suhteellisen vähän sellaisia asioita, joiden mahdollinen toteutumisväli olisi yhdestä tunnista kymmeneen vuoteen.
Jos erilaiset aikailmaisut kiinnostavat, osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_%282015-2019%29/viikon_vinkit_2018/tuohikuussa_vuonna_miekka_ja_kirves.27453.news löytyy koko joukko Kotuksen linkkejä monenlaisia aikailmauksia käsitteleviin kirjoituksiin.
Kokoomateos Minä aikana ihminen kaunein on? : muistoja, kuvitelmia elämän taipaleelta (1983) sisältää kirjailija Alpo Noposen runoja ja kertomuksia sekä elämäkerrallisen osan. Kirjaa näyttäisi olevan saatavissa ainakin Mikkelin kaupunginkirjastossa. Kirjan voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Myös Markus Similän kirjassa "Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät : arkihuolesi kaikki heitä" (2002, 2005) on taustatietoja Alpo Noposesta.
Parhaiten tietoa jääkaudesta löydät aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Voit netissä selailla lähikirjastosi, Rovaniemen kaupunginkirjaston, tietokantaa osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora/ . Tee haku seuraavasti: valitse aihehaku ja pudotusvalikosta asiasana. Sanana tässä tapauksessa JÄÄKAUDET. Saat yli 50 viitettä ja niitä selailemalla käsityksen siitä minkälaisia kirjoja aiheesta on kirjoitettu ja mitkä sinua parhaiten hyödyttävät. Rovaniemen kaupunginkirjastossa on käytössä yleisen kymmenluokituksen mukainen luokitusjärjestelmä ja siinä esimerkiksi jääkautta geologisena ilmiönä käsittelevät kirjat löytyvät luokasta 55+ .
Internetistä paras suomenkielinen sivu aiheesta on http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/index.html
Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
Kysymyksessä annetuista tuntomerkeistä tulee mieleeni ruotsalainen Jonna Björnstjerna ja hänen "ihmeellinen" kaniiniperheensä, jonka vaiheista on toistaiseksi julkaistu neljä kirjaa: Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen (2007), Sagan om den underbara familjen Kanin och fru Skräck (2009), Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet (2010) ja Sagan om den underbara familjen Kanin och Djupsjöns hemlighet (2013). Näistä kolme ensimmäistä on julkaistu myös yhteisniteenä Samlade sagor om den underbara familjen Kanin (2013).
Mustikkametsässä ollaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen ja karkkeja ahmitaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet.…
Aiemmin käytössä olleita taulukoita löytyy kulloinkin voimassa olleiden asetuskokoelmien liitteistä ja esim. seuraavista teoksista:
Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta : asetus asevelvollisten lääkärintarkastuksesta ja heidän kelpaavaisuudestaan ja sopivaisuudestaan palvelukseen eri aselajeissa. Helsinki : Valtioneuvosto, 1923. - (Pieni lakisarja ; n:o 21.).
Lääkärintarkastusohjesääntö 1935 (L.T.O.). Asetus n:o 170/35, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1935.
Viljasalo, A. (1927). Kutsunta-asiat: Ohjeita ja neuvoja kutsuntaiässä oleville nuorukaisille : asevelvollisuuslaista ja sen soveltamisasetuksesta ynnä muista kutsuntaa ja asevelvollisuuden suorittamista koskevista määräyksistä. Helsinki: Otava.
Viljasalo, A. (1933).…
Käytettävissäni olevista lähteistä ei löytynyt suoranaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja Viron lastenkirjallisuuden eroista. Aihetta sivuaa Jenni Kavénin pro gradu -tutkielma "Timbu-Limbu, Soppalinna, Venla Vaatekoi, Hirmusten heinäpelto ja Ahti Suomenlahti : erisnimien kääntäminen virolaisten lastenkirjojen suomennoksissa 1930–2020". Verkossa siitä on luettavissa tiivistelmä: https://helda.helsinki.fi/items/48817e6a-303f-4bd3-973c-30818e02b9e0.
Tämän kysymyksen kohdalla suosittelisin yhteydenottoa Lastenkirjainstituuttiin: https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta saada käsiini suomennettua kirjaa, siitä on varausjono. Kirjan nimi on suomeksi Tätä on kristinusko. Jos mahdollista, voit varata kirjan itse Helmet-kirjastosta ja tutkia suomennosta, jonka on tehnyt Marja Liljeqvist.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olisiko kyseessä professori Aulis Aarnion v. 1998 kirjoittama historiallinen romaani Johannes Richterin erehdys? Voit tarkistaa saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla Plussa-aineistohausta osoitteesta http://www.libplussa.fi
Vaasan kaupunginkirjastossa on Tokio mew mew- sarjaa ruotsinkielisenä osat 1-4, ja todennäköisesti myös uudemmat osat hankitaan. Suomenkielisenä sarjaa ei näillä näkymin hankita ainakaan toistaiseksi.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle…
Näyttäisi siltä, että sarjan suomentaminen on lopetettu, koska osa 7 on ilmestynyt suomeksi jo vuonna 2002. Sinun kannattaa kysyä sarjan kustantajalta Tammelta, aikovatko he suomentaa myös osat 8-11.
FSBF:n puheenjohtajalta sain tiedon, että Finlands svenska biblioteksföreningenin jäsenenä on myös IFLAn jäsen ja oiketettu m.m. jäsenhintaiseen konferenssimaksuun.
Aaria Rosannen aaria "O dolce mia speranza" löytyy oopperasta "Il Floridante" HWV14. Löytyy ainakin pianopartituurina Händelin "30 ausgewählte Arien"-kokoelmasta.
Rantasalmella ei toimi lukupiiriä, jossa voisi vaikkapa ääneenlukua kuunnellessaan tehdä käsitöitä. Järvi-Saimaan kansalaisopiston kirjallisuuspiiri kokoontuu kyllä kirjastossa, eikä mikään luonnollisestikaan estä kutomasta siellä tai kirjastossa muuten vain - itsekseen tai isommalla porukalla. Ehkäpä sinä haluaisit perustaa kirjastoon kutovan lukupiirin?
Juvalla on runopiiri ja lukupiiri jotka kokoontuvat kuukausittain. Toistaiseksi niissä ei ole neulottu, mutta mikään ei estä sitäkään. Juvan Lions Luonterin naiset kutovat kirjastossa noin kerran kuussa.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa yhtään kappaletta, joten varata sitä ei voi. Sen sijaan voit halutessasi tehdä siitä hankintaehdotuksen tällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Toinen vaihtoehto on tehdä kirjasta kaukolainapyyntö. Ohjeet ja kaukopalvelulomake löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
