Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com.
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi….
Hyvä karttakeskus internetissä on Karttapaikka, jonka www-osoite on : http://www.kartta.nls.fi/ Sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi, jolloin saat henkilökohtaisen salasanan ja käyttäjätunnuksen sähköpostin kautta. Tietysti löydät hyviä karttoja myös lähimmästä kirjastostasi. Voit kysyä sieltäkin neuvoa.
Kiikalan kunnan internet-sivut ovat osoitteessa http://www.kiikala.fi/ Matkailu-linkin takaa löytyy Salon seudun kartta, jossa näkyy myös Kiikalan kunnan sijainti.
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Siellä voitte ottaa lehden artikkelista myös valokopion omaan käyttöönne.
Helmet-kirjastojen asiakkailleen tarjoamassa eMagz-palvelussa näköislehdet ovat luettavissa vuoden verran ilmestymispäivästään, joten vuoden 2014 lehtiä sieltä ei enää löydy.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Tämän tyyppisiä ilmauksia sanotaan bahuvriihi-yhdyssanoiksi, ja tällä hakusanalla etsimällä niistä löytyy tietoa esimerkiksi näiden linkkien kautta:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2004_347.pdf
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1342
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2354
Melinda-tietokannasta löytyy myös muutamia aiheesta tehtyjä opinnäytetöitä:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SHAST4QIV7ESFI8ELPNYQP1SIDD2GUD8D…
Tarkoittanet ePress-palvelua, jossa voi lukea suoraan verkosta suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä näköisversiona heti niiden ilmestyttyä. Kyseistä palvelua voi käyttää vain kirjaston tiloissa joko kirjaston omilta koneilta tai mukana olevalta läppäriltä, tabletilta tai kännykästä. Etäkäyttö kotoa/muualta ei ole mahdollista.
Ohessa kopio ePress-palvelusta www.helmet-fi-sivustolta: "ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä."
Valitettavasti meillä ei ole Pirkko Lokan tämänhetkisiä yhteystietoja.
Paras arvaus aloituspaikasta häntä jäljittäessä olisi minullakin ollut WSOY:n arkistot.
Helmet haun mukaan hän on suomentanut Wilbur Smithin Ukkosen kumun Otavalle 2012 ja Anais Ninin Pikkulinnut Gummerukselle 2005. Kenties näistäkin kustantomoista voisi kysellä Lokan yhteystietoja.
Hei,Kollega ehdotti minisarjaa Etsijä (Nature boy, https://www.imdb.com/title/tt0238446/?ref_=ttrel_ov_i)Ilmestyi 2000, mutta luonnonsuojelutoiminta täsmää ja tuo sortuma yhdessä episodissa ainakin IMDbn mukaan.
Parhaiten tietoa kirjostoalaan liittyvistä opinnäytetöistä ja tutkimuksesta löydät Yliopistojen ao.laitosten kotisivuilta.
Informaatiotutkimuksen laitos / Tampereen yliopisto
http://www.uta.fi/laitokset/infim/julkaisut.html
Informaatiotutkimusen laitos / Oulun yliopisto
http://www.oulu.fi/hutk/info/tutkimus/julkaisut.html
Institutionen för allmän samhällsforskning / Informationsförvaltning / Åbo Akademi
https://www.abo.fi/student/forskningiif
Muun muassa kirjastot.fi -sivulta löytyy yleisten kirjastojen yhteisesti ylläpitämä, siis kirjastonhoitajien kriteereillä valittu linkkikirjasto. Se noudattelee kirjastoluokitusta. Kielet ovat luokassa 8.
Alla on suora osoite sivulle:
http://
www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=1592
Näitä nimiä on kysytty aiemminkin. Kopioin tähän vastaukset: Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli. Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos nimestä Elisabeth ('kaunis Elisabet') Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ; Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Lainojen uusimista varten tarvittava nelinumeroinen tunnusluku tallennetaan yhteystietoihisi kirjastossa. Verkkokirjaston löydät www-osoitteesta http://pikikirjasto.fi. Sivun vasemmassa palkissa alhaalla kysytään asiakastunnustasi, joka on kirjastokortissa viivakoodin alapuolella oleva numerosarja, sekä tunnuslukua. Kun olet saanut tunnusluvun kirjastosta, voit vaihtaa sen mieleiseksesi kohdassa Käyttäjätiedot.
Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Kokeile Aikakauslehtien Liiton kotisivua http://www.aikakaus.fi/
Klikkaa oikealla olevaa linkkiä "lehtiluokat". Saat aiheenmukaisen listan noin 300 Suomessa ilmestyvistä aikakauslehdistä ja siinä on myös eri alojen ammattilehtiä listattuna. Jäsenluettelo-linkin takaa löydät lehdistä tarkempaa tietoa. Kiltalehtiä ei siellä kuitenkaan taida olla.
Myös tämä linkki sisältää lehtiluettelon http://www.topistar.com/papers.htm
Kiltojen metsästykseen voit käyttää patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla olevaa yhdistyshakua http://www.prh.fi/yh/yhdnetti.html
Klikkaa kohtaa "hakusivu" ja kirjoita "hae yhdistyksen nimellä" -laatikkoon "kilta" (ilman lainausmerkkejä). Näitä kiltoja voit yrittää sitten etsiä verkosta. Kirjoita osoitteessa www.google…
Pelkästä suomen kieliopista ei näytä löytyvän cd- tai kasettiversiota eikä myöskään kielipakettia. Kielten opetusäänitteethän yleensä kyllä sisältävät myös kieliopin teoriaa ja harjoituksia. Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi voit hakea ko. äänitteitä valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakuikkunaan s:suomen kieli ja valitsemalla aineistovalikosta vaihtoehtoisesti cd-levyt tai c-kasetit. Saat listan kaikista äänitteen sisältävistä suomen kielen kursseista.
Cd-rom muodossa löytyy muutama suomen kieliopin opetusohjelma, esim: Tupla : sanansija : sanatohtori. 1998.
Kielioppi : oppikirja : suomi. 2004.
Sijainti- ja saatavuustiedot saat em. Helmet-tietokannasta.
Suomen kansalliskirjastossa, eli Helsingin Yliopston kirjastossa löytyy mikrofilmattu kopio tästä lehdestä. Kotilainaan aineistoa ei valitettavasti anneta.
http://www.lib.helsinki.fi/
Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
