Taulun koko on 256 x 196 cm.
Lähteet:
kirja: Lexikon der kunst osa 9
www-sivu: http://www.mystudios.com/art/italian/raphael/raphael-sistine-madonna-15…
Suomeksi tai ruotsiksi Thomas Becketiä koskeva tieto jää sirpaleiseksi. Häntä käsitellään lyhyesti Christopher Daniellin teoksessa Matkaopas historiaan: Englanti. 1995, s. 64-65.
Allaoleva linkki, vaikka se käsitteleekin Jean Anoulhin aiheesta kirjoittamaa Becket eli Jumalan kunnia -näytelmää myös taustoittaa tapahtumaa:
http://hkkk.fi/~korpela/harraste/teatteri/TeaInf-1993-061.htm
Siinä on viittaus myös George Macaulay Trevelyanin 1940-luvulla suomennettuun teokseen Englannin historia. 1-2. 1948.
Myös T. S. Eliotin näytelmä "Murha katedraalissa" käsittelee tapahtumaa.
Hänet mainitaan myös teoksessa Pyhimysten tie. 1978, s. 286.
Ruotsalaisiin kirjastoihin kohdistamme haut eivät ole tuottaneet hakutuloksiksi ruotsinkielisiä teoksia.
Mikroskooppikuvauksesta kerrotaan mm. Michael Freemanin kirjassa Lähikuvaus digikameralla ja seuraavilla nettisivuilla:
http://www.vetmed.helsinki.fi/pell/anatomia/opiskelu/materiaali/mikrosk…
http://www.inspect-ny.com/digipix.htm
http://www.lmscope.com/produkt22/tipps_e.html
Vuoden 2013 taulukkoa ei näytä tällä hetkellä olevan kirjastoissa. Vuodelta 2007 oleva taulukko löytyy esim. Tampereen kaupunginkirjastosta, sekä useasta ammattikorkeakoulukirjastosta.
Tapion sivuilta löytyy oheinen tieto vuoden 2013 taulukosta http://tapio.fi/tuote/summa-arvomenetelman-aputaulukot-ita-suomi/
Summa-arvomenetelmän aputaulukot, Itä-Suomi
Summa-arvo_160[1]
Aputaulukot ovat uudistuneet kesällä 2013. Taulukot toimitetaan sähköpostitse pdf-tiedostona. Siten ne on helppo jakaa koko organisaationne käyttöön.
Esim. seuraavissa teoksissa ilmoitetaan arviohinnat kuntoluokituksen mukaan: "Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998" (Suomen numismaattinen yhdistys 1999) tai "Suomi : rahat ja setelit 1811-1999 arviohintoineen" (Rahaliike Holmasto 1999). Teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa lähimmästä kirjastostanne tai aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Tekemällä tiedonhaun asiasanalla rahat, saatte viitteitä rahoja käsittelevistä teoksista.
Näyttää siltä, ettei saksaa ole vielä kielikahviloiden valikoimissa.
Suomen-, viron-, englannin- ja espanjan-kielisiä kahviloita on jo olemassa.
Kielikahvilat löytyvät helposti Helmet tapahtumista, kun rajaat ajanjakson lisäksi tapahtuman muodoksi "kielikahvilat ja keskusteluryhmät". https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=24.6.2019&ee=31.12.2019&t=Kielikahvilat%20ja%20keskusteluryhm%C3%A4t
Voit toivoa saksankielistä kielikahvilaa antamalla palautetta Helmet kirjastoille. https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Voit myös ottaa yhteyttä haluamaasi kirjastoon ja kertoa halustasi perustaa syksyllä saksankielinen kielikahvila. (jos haluat itse vetää kielikahvilaa)
Syksyllä alkaa taas monia…
Kyseessä on Eugene Trivizasin Kolme pikkuhukkaa ja iso paha sika.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789185703869
Heikki Asunnan runo Rautasormus sisältyy runokokoelmaan Leirinuotio : isänmaallisia runoja (1934). Runo on luettavissa myös teoksesta Heikki Asunta: Valitut runot (1948).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Helpoin, mikä löytyi on:
Kuuluisia yksinlauluja koulukäyttöön : Schubert, Schumann, Brahms, Wolf / toimittaneet Rakel Suominen ja Mirjam Uusisaari ; tekstit suomentanut Kyllikki Solanterä. (WSOY, 1964).
sisältää suomenkieliset sanat ja melodian.
Lastuja-kokoelmista ei Syntymäpäiväni-nimistä lastua löytynyt. Kirjasampo kertoo kuitenkin, että Ahon kirjoittama Syntymäpäivä-niminen novelli/lyhytproosa on ilmestynyt kokoelmassa Punapukuinen tyttö ja muita lastuja sekä Rudolf Koivun lukukirjassa. Tarkistimme, että kyseessä on sama tarina.
Lähteenä käytetty Kirjasampoa, linkki Syntymäpäivä-tekstin sivulle: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1d663c7a-25ed-4ae8-8a4d-2…
Lisäksi selattu Juhani Ahon teosten digitointeja Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/author/1773
Kyseinen novelli löytyy Aldissin englanninkielisestä novellikokoelmasta: "Supertoys last all summer long and other stories of future time". Kirja löytyy esim. Lahden ja Joensuun kaupunginkirjastoista ja on kaukolainattavissa niistä.
Hei!
Kysyin asiaa Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Kyseessä on todennäköisesti Taideteollisen korkeakoulun kirjasto, joka sijaitsi Helsingissä Hämeentie 135:ssä.
Vuonna 2010 perustetussa Aalto-yliopistossa sulautettiin yhteen 3 korkeakoulua, joista yksi oli Taideteollinen korkeakoulu. Alkuvuodet kukin korkeakoulu toimi omalla vanhalla kampuksellaan. Vuoden 2016 syksyllä kunkin korkeakoulun kirjastot muuttivat yhteisen katon alle Otaniemeen. Yksi muuttajista oli siihen saakka Arabiassa, Hämeentiellä toiminut Taideteollisen korkeakoulun kirjasto.
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Vuonna 1987 Helsingissä kouluvuosi alkoi tiistaina 18.8. Tämä tieto löytyi päivälehdestä(HBL), mutta asian voinee vielä tarkistaa Helsingin kaupungin opetusvirastosta.
Tervehdys!
Kansalaissodan aikaisia tapahtumia Lappeenrannan seudulla on tarkimmin kuvattu Marko Tikan ja Antti O. Arposen teoksessa Koston kevät (WSOY, 1999). Teoksesssa on paljon henkilötietoa ja henkilöhakemisto. Henkilöhakemisto on myös Tikan teoksessa Kenttäoikeudet. Kansalaissodassa tavalla tai toisella menehtyneiden tietoja voi hakea henkilönnimella Internetissä olevasta tietokannasta Suomen sotasurmat 1914-1922: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Henkilötietoa sisältävät myös muistelmat: Parikka, Jalmari: Viimeinen taisto, Parmanen, Eino I.: Vapaussodan tapahtumat Karjalan armeijakunnan kolmannen rykmentin toiminta-alueella, Hulke, Hugo: Joutsenon punakaartin historiikkia vuosilta 1917-1918.
Valkoisen puolen…
Keskustelimme asiasta kollegoiden kesken ja eräs heistä muisteli että viitisentoista vuotta sitten keskustelupalstat olivat hyvin erilaisia kuin nykyään, monet olivat suljettuja ja vaativat erillisen rekisteröitymisen. Suurin osa sen aikaisista keskustelupalstoista on todennäköisesti myös lopettanut toimintansa tai sitten palveluntarjoajat ovat aikojen saatossa vaihdelleet. Näin ollen on melko epätodennäköistä, että viidentoista vuoden takaisia keskusteluja olisi kovinkaan hyvin säilynyt, saati että niihin pääsisi käsiksi. Tietysti jos serkkusi muistaa viisitoista vuotta takaperin seuraamiensa keskustelupalstojen suoria osoitteita, tai mikäli tiedät jonkin 15 vuotta sitten aloittaneen ja vielä voimassa olevan keskustelupalstan, niin ehkäpä…
Muuttuneita yhteystietoja voi ilmoittaa www.kyyti.fi-sivustomme kautta täältä: http://www.kyyti.fi/lomakkeet. Yhteystietojen päivitys onnistuu lisäksi paitsi kirjastokäynnin yhteydessä myös soittamalla mihin tahansa kirjastopisteeseemme tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@kouvola.fi.
1. Entada gigas on tuttu kasvi, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Asiantuntija Leif Schulman Helsingin yliopiston Kasvitieteellisestä puutarhasta ehdotti puhelimessa, että siitä voisi antaa kuvauksen "jättimäinen hernekasveihin kuuluva liaani" tai että siitä puhuttaisiin tieteellisellä nimellä; nimen mahdollisesti toistuessa voisi käyttää entadaa.
2. Tristellata africana -nimistä kasvia ei ole. Tristellateia -niminen suku on mutta olemassa oleva Tristellateia africana ei ole Suomessa eikä Euroopassa tunnettu. Leif Schulmanin mukaan sitä voisi ohjelmassa kuvata trooppiseksi pieneksi pensaaksi tai puuksi Tristellateia africanaksi.
Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha neuvoo tämäntyyppisissä yksittäisissä kysymyksissä, ja sinne…
