Väinönputken tieteellinen nimi, Angelica archangelica, on lähtöisin keskiaikaisesta legendasta, jonka mukaan kasvi tuli Keski-Euroopan luostaripuutarhoihin munkkien mukana, joille arkkienkeli Gabriel,(toisen version mukaan Rafael), oli osoittanut sen ruton lääkkeeksi.
Legendan mukaan enkeli toi itse ko. kasvin eräälle munkille. Legendasta on siis eri versioita. Toisen version mukaan kyseessä oli arkkienkeli Gabriel ja toisessa Rafael. Siksi ei voi sanoa kumpi nimi on oikea. Legendoista yleensäkin on usein eri versioita, koska ne perustuvat myytteihin eikä tosiasioihin.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Sano se kukkasin: kasvit vertauskuvina (1992), s. 134.
Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja (1983) s.237.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan sivulla kerrotaan, että kirkon itäpäädyssä on pyhää kolminaisuutta symboloiva kolmio ja sen sisällä heprealaisin kirjaimin sana Jahve eli Jumala. https://helsingintuomiokirkko.fi/index/kirkontarina.html
Kirjoitusasuun voi tutustua esimerkiksi kirjassa Helsingin tuomiokirkko (1971) sivulla 62 olevan kuvan avulla. Tekstiin on merkitty myös vokaalit. Eri puolilla Suomea viime vuosien aikana kiertäneessä Jumalan nimi -näyttelyssä on käsitelty myös Helsingin tuomiokirkon tekstiä. Esimerkiksi Akaan Seutu -lehden verkkojutussa 9.11.2015 on kuva aiheesta: https://akaanseutu.fi/2015/11/09/jumalalla-on-myos-eturivi/. Lisätietoa näyttelystä: https://sites.google.com/view/…
Kärpäset parveilevat ihmisen ympärillä ruoan toivossa. Ne pitävät kostealla iholla olevista suoloista, esim. hiestä.
Ks. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-5389270
Emaloitu valurauta tarkoittaa, että siihen on laitettu eräänlainen lasitus suojaamaan valurautaa ruostumiselta. Tämä lasitus voi olla myös mattapintainen, minkä takia se saattaa vaikuttaa olevan ilman emalipintaa. Valurauta on hyvin altis ruostumiselle sen huokoisuuden takia, mistä johtuen se pitää joko rasvapolttaa tai emaloida. Emalointi ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen, sillä se on herkkä lämpötilanvaihteluille ja kolhuille. Emaloitu valurauta on helppo puhdistaa.
Fiskarsin sivuilla lukee kyseisessä padassa olevan emalipinnoite, mutta kuvaa katsoessa sitä on vaikea havaita. Uskon siis, että kyse on valuraudan värisestä ja mattapintaisesta emalipinnoitteesta. Jos kuitenkin koet, että padassasi on virhe, ota yhteys valmistajaan.…
Kultakuoriainen on helppo tunnistaa isosta koostaan (14-21 mm) ja metallinvihreästä väristään. Hyvin samannäköinen laji on kuparikuoriainen. Lajit voi tunnistaa pään etureunan muodosta. Kultakuoriaisella pään etureuna on selvästi aaltoileva. Kultakuoriainen pitää lentäessään kovaa ääntä, eikä se avaa peitinsiipiään.
Aikuiset kuoriaiset vierailevat kukilla syömässä siitepölyä ja heteitä, toisinaan myös kukkien terälehtiä. Toukat syövät maatuvaa kasvijätettä ja niitä löytää usein puutarhakompostista. Toukkien kehitys kestää muutaman vuoden. Selitystä tuohon kuoren etureunan aaltoilevaan muotoon en kyllä valitettavasti löytänyt mistään kirjaston kovakuoriaskirjasta. Yle Areenasta muuten löytyy dokumentti: Pronssilisko ja kultakuoriainen…
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
En löytänyt tietoa Suomen käytännöistä, mutta esimerkiksi Hong Kongin tautikeskus (Centre for Health Protection) suosittelee tuhkausta: https://www.chp.gov.hk/files/pdf/grp-guideline-hp-ic-precautions_for_handling_and_disposal_of_dead_bodies_en.pdf.
Tiedämme vielä kovin vähän uudesta koronaviruksesta (COVID-19). Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (http://thl.fi/) on asiantuntijataho, joka seuraa ja arvioi koronavirustilannetta.
Sokeria valmistettaessa raakasokeri sekoitettiin liuotus- ja kirkastuskattilassa kalkkiveteen. Kattilan alle sytytettiin tuli, ja sokerin liuetessa veteen seokseen lisättiin ämpärillinen naudan verta; joskus käytettiin veren sijasta vastaava määrä munanvalkuaista. Liuoksen kiehuessa veri hyytyi, jolloin sokeriliuoksen epäpuhtaudet tarttuivat siihen. Tällöin tulta pienennettiin, vaahto nousi pinnalle ja tuli sammutettiin. Kun sekoitus oli seissyt noin neljännestunnin, pinnalle kertynyt vaahto kuorittiin pois. Kuorimisen jälkeen sytytettiin taas tuli, lisättiin kalkkivesi ja veriannos, ja keitos sai kiehahtaa uudestaan. Jälleen, kun sokeri ja kalkkivesi olivat hyvin sekoittuneet, tulta vähennettiin, vaahto nousi pinnalle ja se kuorittiin…
Irjala oli ollut rälssitilana vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Käytettävissä olevista kartanokirjoista eikä verkosta löytynyt vastausta kysymykseen miksi kartanoa kutsuttiin kasarmiksi. Voisikohan nimitys juontaa jurensa rälssiajoilta? Kirjastoissa on jonkin verran kartanokirjoja, joita kannattaa tiedustella niistä etenkin jos niiden tietoja ei ole aineistoluettelossa. Esim. teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat (1939)on Irjalan kartanosta kirjoitettu sivulla 192. Kirjaan voi tutustua mm. Sellon kirjastossa Leppävaarassa ja sen sivuista voi ottaa valokopioita.
Idea yleisten kirjastojen musiikkitoiminnasta alkoi levitä nopeasti läntisessä maailmassa toisen maailmansodan jälkeen.
Ajan merkit olivat nähtävissä Suomessakin, ja musiikkikirjastoja alettiin perustaa 50-luvun lopulta lähtien.
Ensimmäinen nuotteja käsittänyt kokoelma otettiin käyttöön Helsingissä Käpylän kirjastossa 1953.
Suomen ensimmäinen yleisten kirjastojen musiikkiosasto perustettiin Tampereen kaupunginkirjaston yhteyteen, Tammelan sivukirjastoon vuonna 1958.
Töölön kirjaston muuttaessa nykyisiin toimitiloihinsa 1970 siellä aloitti toimintansa Helsingin ensimmäinen musiikkiosasto.
Alla olevista linkeistä voi lukea enemmän musiikikirjastotoiminnan historiasta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/lehti.pdf
http://www.tampere.fi/…
Helgen päivä on ollut suomalaisessa almanakassa vuosina 1908-1928 30.9. Nykyisin se on suomen ruotsalaisessa almanakassa 31.5.
Lähteenä: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999
Amerikkalaisesta historiallisten romaanien kirjoittajasta Gwen Bristowista (1903) voi katsoa tietoja Internetistä ainakin sivuilta: http://en.wikipedia.org/wiki/Gwen_Bristow ja
http://www.awhf.org/bristow/html.
Hakuteoksista hänestä löytyy tietoja yllättävän vähän, vuodelta 1974 peräisin olevassa Encyclopedia Americanan osassa 4 kerrotaan hänestä lyhyesti.
Wikipedian sivuilta Internetistä löytyy täydellinen luettelo Gwen Bristowin kirjoittamista kirjoista. Bristowin kirjoja ovat mm.: Deep summer (1937, suom. Keskikesä), The handsome road (1938, Tammikuja), This side of glory (1940, Uudet tuulet). Nämä kirjat muodostavat The plantation -trilogian eli Louisiana-sarjan. Kaksi ensimmäistä osaa sijoittuu Amerikan sisällissodan ja kolmas…
Välitimme kysymyksen Ilmatieteen laitokselle, Ilmatieteen laitoksen ohjelmistoarkkitehdin Roope Tervon vastaus:
"Koneoppimista käytetään ja tutkitaan sään ennustamisessa monilla eri tavoin. Esimerkiksi osana säämalleja käytetään Markovin piilomalleja (HMM) [1, 2] ja mallidatan jälkikäsittelyssä muun muassa lineaariregressiota (LR) [3]. Esimerkkeinä uudesta tutkimuksesta voidaan mainita muun muassa uudet tilastolliset kausiennusteet [4, 5], ukkosen todennäköisyyden ennustaminen neuroverkoilla [6], myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen ennustaminen [7] ja jäissä kulkevien laivojen nopeuden ennustaminen [8].
Edellä mainittujen, jo julkaistujen tulosten lisäksi, koneoppimisen hyödyntämistä tutkitaan muun muassa…
Kirjastoille voi kyllä lahjoittaa kirjoja. Kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä lahjoituskirjat liitetään kokoelmiin. Lähinnä kyseeseen tulevat paljon kysytyt, uudehkot teokset, joita kokoelmissa ei ehkä ole riittävästi. Sen sijaan kirjastot eivät osta yksityishenkilöiltä aineistoa. Jos tahdot nimenomaan myydä kirjasi, kannattaa kokeilla antikvariaatteja tai yksityistä myyntiä vaikkapa huuto.netissä.
Kappaleen alkuperäinen nimi on "The gambler" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Don Schlitz, suomenkieliset sanat on tehnyt Juice Leskinen. Suomeksi laulu alkaa: "Oli kuuma kesä ilta, mä unta en saanut". Suomenkielisellä nimellä "Peluri" laulu löytyy kirjoista "Iisit biisit : piano" ja "Iisit biisit : kitara", mutta kummassakaan kirjassa ei ole melodianuotinnosta, vaan ainoastaan sointumerkit ja sanat suomeksi ja englanniksi. Englanninkielisellä nimellä laulu löytyy kuitenkin monesta nuotista, esimerkiksi seuraavista:
Story songs : 52 narrative classics : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2016)
The great American songbook : country : music and lyrics for 100 classics songs : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, [2013])
Rogers, Kenny:…
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun.
Trojepolskista löytyy kyllä pitkä artikkeli, mutta saksan kielellä ja melko vanha (kirjassa Handbuch der Sowjetliteratur, Leipzig 1975). Sitä paitsi artikkelissa on vähän varsinaisia elämäkertatietoja.
Löysin Internetistä osoitteesta http://www.efir365.vrn.ru/n52/bm2.htm venäjänkielisen artikkelin, jossa on seuraavat tiedot (suomennan hiukan tiivistäen): "Gavriil Trojepolski (1905-1995). Trojepolski syntyi kylässä Novo-Spasskoje (kylä on nykyisin nimeltään Novospasovka ja kuuluu Voronezin alueeseen). Koulun jälkeen hän kävi maatalousoppilaitoksen. Hän työskenteli opettajana ja agronomina. Vuodesta 1937 vuoteen 1954 hän johti valtiollista koetilaa, jolla testattiin viljalajikkeita. 50-luvun lopulta alkaen kuolemaansa asti hän eli…
Irwin Goodmanista on viime aikoina kirjoitettu paljon. Uusimmat teokset ovat Rantala Juha: Irwin Goodman-musiikillinen elämäkerta sekä Kaskisuo Olavi: Vain elämää - Irwin Goodmanin kuvitettu tarina. Lisäksi kannattaa mainita Timo Koivusalon elokuvakäsikirjoitus Rentun ruusu.
Suomalaisten naisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden välisistä suhteista ei ole juurikaan kirjoitettu romaaneja. Annamari Marttisen teoksessa Vapaa kuvataan suomalaisen opettajan ja irakilaisen turvapaikanhakijan ystävyyssuhdetta, joskin kirja voi olla turvapaikanhakijoiden tilanteen kuvauksessaan raastavaa luettavaa. Hassan Blasimin teos Allah99 sisältää kuvauksen irakilaisen kirjailijan ja suomalaisen naisen suhteesta.
Mikäli hakuehtoja väljennetään, voi löytyä lisää luettavaa. Sara Razain teos Olen etsinyt sinua kertoo turkulaisen Annikan ja Pakistanin ja Afganistanin välissä sijaitsevasta kuvitteellisesta Tabestanista kotoisin olevan Samimin rakkaustarinan. Anna Rimpelän Tilanne päällä, Aino Ritari -teos kuvaa eläkeläisnaisen ja…
