Sitaatti löytyy Maarit Saarelainen-Sahlmanin pro gradusta Henkilökohtaisten muistojen merkitys ja käyttö luovassa kirjoittamisessa : kun orava kaivoon hyppäsi (2011). Pro gradussaan Saarelainen-Sahlman tutkii henkilökohtaisten muistojen merkitystä ja käyttöä luovassa kirjoittamisessa. Gradu löytyy Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27187.
Gradun s.18 löytyy teksti, jossa sitaatti on: "Leila Simonen on tutkinut Body-projektissaan ruumiin muistia. Hän toteaa, että bioenergetiikan mukaan kaikki mitä ihminen on kokenut, on kirjoitettu hänen ruumiiseensa (Simonen 1995, 34). Ruumiimme muistaa kaiken,kokemamme ristiriitatilanteet ja tukahdutetut tunteet, mutta myös onnenhetket ja…
Jos lapsen nimeä ei ole almanakassa, sitä voi juhlia haluamanaan päivänä. Äänteellisesti lähellä olevien Ilman, Ilmin ja Ilmattaren nimipäivä esimerkiksi on 26.8.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Illusia-nimen on Suomessa saanut 85 tyttöä, joista 49 vuosina 2000-2005 ja lisäksi kahdella u-kirjaimella kirjoitettavan Illuusia-nimen neljä lasta.
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
Jos nimi kovasti yleistyy, se jonakin vuonna otetaan almanakkaan ja saa oman nimipäivän.
Maarit Hurmerinnan (os. Äijö) ensilevytys tapahtui vuonna 1973. Kappale oli Jim Pembroken säveltämä Aamun tulo. Ensimmäinen LP, "Maarit", julkaistiin myöhemmin samana vuonna.
Lisää tietoa Maaritista löydät esim. osoitteesta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/Maarit
Suomeen Aku Ankka -lehtien aineisto tuli tanskalaisen Gutenberghus-kustantamon (nykyisin Egmont) kautta, ja alkuaikoina käännökset tehtiin etupäässä ruotsista, tanskasta ja norjasta. Vielä 1970-luvun alussa tärkeimpänä alkulähteenä käytettiin Ruotsin Kalle Ankaa. Karhukoplan "virheellinen" suomenkielinen nimi lieneekin yhteispohjoismaista perua - Ankkalinnan konnat tunnetaan Karhukoplana sekä Tanskassa (Bjørnebanden) että Ruotsissa (Björnligan); Norjassa on poikkeuksellisesti päädytty "lajineutraaliin" nimeen B-gjengen.
Lähteet:
Markku Kivekäs, Disney, Aku & minä
Disneyn hahmot eri kielillä | kvaak.fi (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13695.0.html)
Morseaakkoset kuuluivat sotaväessä jo 1920-luvulla esimerkiksi radio- ja merkinantomiesten koulutukseen ja puhelinpalvelukurssien osaksi. Ainakin viestipalveluksessa toimineille lotille ne on myös koulutettu. Samoin niitä on opeteltu erilaisten suojeluskuntien järjestämien koulutusten yhteydessä. Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen lehdistä käy ilmi, että morseaakkoset kuuluivat ennen sotia myös partiolaisten taitomerkin ja luokkavaatimusten edellytyksiin. Morseaakkoset on siis saattanut oppia monessa eri yhteydessä, sekä yksityisenä harrastuksena, asepalveluksessa että järjestötoiminnan puitteissa.Lähteitä ja lisätietoja:Sotaväen esikunta. Toimisto I. Kouluutusohjelma jalkaväelle: laadittuna huomioonottamalla uuden…
Ilmeisesti tarkoitat Z. Topeliuksen laulua Inarinjärvi? Siitä on olemassa useita suomennoksia, esimerkiksi nämä:
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/maamme1.htm#luku17
https://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_17._Inarinj%C3%A4rvi
Eri suomennoksia ja levytyksiä voi etsiä Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi.
Varmaan poliisit työskentelevät osan aikaa yksin monissa maissa. Myös Suomen poliisit saattavat partioida joskus yksin esim. moottoripyörapoliisit. https://polamk.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?pbformtype=01001&database=1&profileset=PAFI&max=50&sort=5&freetext=yksinty%F6skentely&Hae=Hae
Yksin tai yhdessä partiointi liittyy poliisien työturvallisuuteen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79751/sm_052009.pdf?sequence=1 Tosin yksintyöskentelyä on ajoittain ehdotettu ratkaisuksi työvoimapulaan.
Viime vuosisadan alkuvuosina poliisit työskentelivät useammin yksin myös katupartioissa. https://www.poliisi100.fi/1920-luku/ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152361/…
Ulkoasiainhallinnon Matrikkelin mukaan suurlähettiläs Pasi Rutasen vaimo vuodesta 1982 on toimittaja, BA Lynn Dolores Green. Ensimmäisen vaimon nimi on Ritva Tuulikki Jäppinen.
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Kyllä vain, Helsingissä Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta saa lainattua luistimia ja useita muitakin talviurheiluvälineitä. Tarjolla on tyttöjen ja poikien luistimien lisäksi retkiluistimia. Luistimet on luetteloitu osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvään HelMet-hakuun, josta voi tarkistaa niiden saatavuuden etsimällä teoksen nimellä hakusanalla ”luistimet”. Haun yhteydessä näkyy myös saatavilla olevien luistinten koko.
Kirjaston muun aineiston tavoin luistinten lainaaminenkaan ei maksa mitään. Luistinten laina-aika on yksi viikko, eikä niitä voi varata. Muut Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista lainattavat urheiluvälineet ovat sukset, monot, sauvat, lumikengät, kävelysauva, askelmittari ja jumppakeppi. HelMat-…
Kyseessä on ruotsalaisen George Johanssonin sarja Universums öde (suomeksi Avaruuden arvoitukset). Sarjaan kuuluvat kirjat Uppbrott från jorden (Hyvästi maapallo, 1979), Planetjakten (Uusi kotiplaneetta, 1980), På okänd planet (Tuntematon planeetta, 1982), Datorernas död (1983) ja Barn av Andromeda (1986).
Highway Flowers on The Regentsin versio Jonny Loken valssista Asfalttikukka. Jonny Loke oli säveltäjä Ernest Pingoudin (1888-1942) salanimi.
Regentsin versiossa valssi on muunnettu nelijakoiseksi twistiksi ja alkuun on lisätty intro, jota alkuperäisessä sävelmässä ei ole. Tätä muunneversiota ei ole julkaistu nuottina. Alkuperäisen Asfalttikukka-valssin nuotit löytyvät esimerkiksi Suuri Toivelaulukirja osa 7:stä. Siitä näkee ainakin nuoteista perusmelodian sekä soinnut. Tabulatuureja kappaleeseen ei ole julkaistu.
Laajempaa nuotinnosta tai tabulatuureja on mahdollista tiedustella Muusikoiden.net-sivuston keskustelufoorumilta. Sen Tanssimusiikki-osiossa on keskusteluketju "Nuotteja + sointuja + sanoja + apua". Osion osoite on http://…
Amelia on nimen Amalia muunnos. Amalia taas on Keski-Euroopasta Pohjoismaihin saatu etunimi, joka pääsi Suomessa käyttöön 1740-luvulla. Lähtökohtina on mainittu lukuisia saksalaisia miehen- ja naisennimiä, joiden alkuosa on sana Amal (työ, taistelu). (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999)
Enea on tytön tai pojan nimi löytyneiden lähteiden valossa. Se on nimen Aeneas muunnos. Aeneas oli roomalaisen myyttisen historian mukaan troijalainen, joka pelastautui pakenemalla Troijan tuhosta ja saapui lopuksi Italian maaperälle, jossa hänen jälkeläisensä perustivat Rooman kaupungin. Roomalaisten peruseepokseksi tarinan muokkasi Vergilius. Enea on harvinainen nimi.
Nettilähteitä:
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Enea
http://en.wikipedia.org/wiki/ENEA
Beata pohjautuu latinan sanaan beatus = onnellinen, siunattu. Beata voi myös olla lyhennös nimestä Beatrix tai Beatrice.
Muunnelmia ovat Beáta, Bea, Beade, Beate.
Nettilähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Beata
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:
Word histories | origin of "nightcap"
Suomessa ei Hannu Räisäsen Erä-lehdessä 08/2024 julkaistun artikkelin "Lopullisesti hukassa?" mukaan ole enää paljon täysin asumattomia alueita. Joitain asuttamattomia paikkoja on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Artikkeliin laskettiin että pisin asustamaton suora on Suomessa 140 kilometriä pitkä ja sen päättymispisteet ovat Kilpisjärvellä tien E8 tuntumassa ja Enontekiön Hetan kylässä. Täysin varma analyysi ei ole, koska alueella saattaa olla esimerkiksi yksittäisiä mökkejä, joita ei karttapalvelussa näy.Suomessa suurimman ympyrän, jonka sisällä ei ole taloa, mökkiä tai tietä, voi piirtää saman artikkelin mukaan kartalle Lapin Lemmenjoen kansallispuistoon. Siitäkin asutukseen on pisimmillään 17 kilometriä. Suomen…
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja…
Linnut käyttävät tuntikausia päivässä höyhenpeitteen ja sulkien sukimiseen ja puhdistamiseen. Useimmilla linnuilla höyhenten hoitoon kuuluu kylpy, sukiminen ja rasvaus. Sukimalla poistetaan pintaloisia, likaa ja vanhentunutta sukimisrasvaa. Rasvaa erittää lintujen ainoa varsinainen ihorauhanen, pyrstön tyvessä oleva rasva- eli uropygiaalirauhanen. Sukiessaan linnut levittävät sen öljymäistä eritettä kaikkialle höyheniin. Rasvarauhanen on erityisen hyvin kehittynyt vesilinnuilla. Eritteellä on ilmeisesti useita tehtäviä. Se pitää höyhenet kimmoisina ja kosteina sekä suojaa niitä liialta kastumiselta. Ranta- ja vesilinnuilla se tekee höyhenpeitteestä likipitäen vedenpitävän.
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 4,…
Alunperin kokoelmassa För trädets skull (1935) ilmestynyt Ja visst gör det ont löytyy Viljo Kajavan suomennoksena kokoelmasta Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Se on totta: kivulla puhkeevat nuput -.
