Tiedustelemasi elämäkerta: Virtanen, N. P.: Teuvo Pakkala, 1933.
Teoksessa (Kodin suuret klassikot:)Pakkala, Teuvo: Teuvo Pakkala 1./toim. Mervi Kantokorpi, 1987 on 83-sivuinen pienoiselämäkerta kirjailijasta, hänen elämästään ja teoksistaan. Artikkeli on hyvin havainnollinen mielenkiintoisten valokuvien ansiosta. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulta voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
Kirjastojen koon vertailua voidaan tehdä monin eri perustein. Alla muutama esimerkki yleisten kirjastojen vuoden 2003 tilastojen pohjalta.
Kokoelmien koon mukaan, ts. paljonko aineistoa:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 2 091 677
2. Tampereen kaupunginkirjasto 1 255 486
3. Turun kaupunginkirjasto 1 016 339
Kokonaislainauksen mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 9 970 755
2. Tampereen kaupunginkirjasto 5 307 971
3. Espoon kaupunginkirjasto 4 128 499
Fyysisten käyntien mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 7 064 279
2. Tampereen kaupunginkirjasto 3 066 045
3. Vantaan kaupunginkirjasto 2 681 744
Kirjastojen lukumäärän mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 50
2. Tampereen kaupunginkirjasto 21
3. Turun kaupunginkirjasto 20
Kaikissa…
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta löytyy paljonkin opintojen lopputöitä aiheesta, alla uusimpia:
- Kehollinen ilmaisu osana lukion monikulttuurista musiikkikasvatusta [Elektroninen aineisto] / Emmi Tauriainen (2010)
- Musiikkikasvatus : näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen / toimittaneet Jukka Louhivuori, Pirkko Paananen ja Lauri Väkevä (2009)
- Romanilasten ja -nuorten motivaatio peruskoulun musiikinopetuksessa [Elektroninen aineisto] / Henna Aaltonen (2008)
- Musiikinopettajan interkulttuurinen kompetenssi / Anni Luoma (2008)
Musiikki osana venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten kulttuuri-identiteettiä ja akkulturaatiota [Elektroninen aineisto] : viiden maahanmuuttajanuoren kokemuksia omasta identiteetistä,…
Kyseinen teos on nimeltään Batrakhomyomakhia (Rottahiiritaistelu) ja sen tekijästä ei ole tietoa.
Rottahiiritaistelussa parodioidaan antiikin sankarieepoksia, mm. Homerosta. Gunnar E. Rancken on suomentanut katkelmia teoksesta ja käännökset löytyvät vuonna 1927 ilmestyneestä kirjasta Poimintoja klassillisesta runoudesta. Ranskankielisen käännöksen (La Batrachomyomachie ou Combat des grenouilles et des rats. 1865) pituus on 70 sivua, suomennettuna on vain 7 sivua.
Tiedonlähteenä tiedon etsimisessä oli Maarit Kaimion, Teivas Oksalan ja H.K. Riikosen teos Antiikin kirjallisuus ja sen perintö.
Lassi Nummen nimeämätön runo, joka alkaa rivillä Joulu on joskus helmikuussa sisältyy teoksiin Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, 1997) ja Kirja jouluiloksi (toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola, 1997).
Saat runon sähköpostiisi.
Lyhyen matematiikan ylioppilastehtävät vuodelta 1949 löytyvät
seuraavasta kirjasta: Kallio, Niilo & Heinänen, Pekka: Matematiikan
esimerkkikirja IV, ylioppilastehtävät 1947 - 1963 (WSOY 1963). Kirja
on saatavana Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta (luokka 510.2), vaikkei
se näykään aineistotietokannassamme. Syy: kaikkea vanhempaa aineistoa ei
ole vielä luetteloitu. Tämä tieto kannattaa mainita kun tiedustelet
kirjaa.
Edita julkaisee ulkoministeriön ylläpitämää teosta The Helsinki diplomatic list: including directory of international organizations, honorary consuls and other entities. Uusin May, 2003. Teoksessa on kunkin maan edustuston yhteystiedot, päälliköt ja tärkeimmät virkamiehet.
Leosta ei tosiaankaan ole kyse. Tolstoi, johon viitataan ”Jevgeni Oneginin” neljännen laulun 30. säkeistössä, oli pietarilainen mitalitaiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Fjodor Petrovitš Tolstoi (1783 – 1873). Runoelman selityksissä sanotaan, että Puškin arvosti häntä suuresti. Venäjänkielisessä alkutekstissä puhutaankin ”Tolstoin ihmeitä tekevästä siveltimestä”.
Tämä on Seppo Niemen laulu Anna Anna, jota on esittänyt mm. oululainen Express-yhtye. Löytyy Youtubestä. Fono.fi:stä löytyy mainintoja myös muista esittäjistä ja levyistä, joista kappale löytyy http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=anna+anna
Kyllä onnistuu, mikäli kyseinen kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin kuten Masku kuuluu. Voit tehdä varauksen Vaskissa https://vaski.finna.fi/ ja valita noutopaikaksi Turun pääkirjaston.
Vaikka oletkin löytänyt erilaisia nettisivuja, listaan silti vielä muutaman sivun:
Marja-Liisa Heino Kirjasammossa
Marja-Liisa Heinon kotisivu
Dekkarinetti
Näiltä sivuilta löydät tiedot hänen kaikista kirjoistaan, palkinnoista ja elämänkulusta. Sivut ovat varsin luotettavia.
Jos haluat kysyä hänen yhteystietojaan voit kysyä niitä kustantajalta:
Kustannus-Mäkelä
Puh. (09) 2257 995
Sähköpostit
makela@kustannusmakela.fi
Marja-Liisa Heinon kirjoista on julkaistu kirjallisuusarvosteluja eri lehdissä. Näitä vanhempia lehtiä voit kysyä kirjastostasi.
Kiltin tytön karski rikosromaani : Marja-Liisa Heinon esikoiskirja syntyi tutkimusten tuloksena / Helsingin Sanomat 2006-02-21 (Enkelimies)
Vankilakundin…
Kyseessä on Kantelettaren runo Lintuin keräjät. Painetun teoksen lisäksi se on julkaistu myös Internetissä Runosto-sivustolla: https://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Oletan, että tarkoitat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistusta, se lienee tunnetuin. Wikipedian artikkelin mukaan itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaneita miehiä oli yhteensä 56, mutta alun perin sisällön ja tekstin luonnosteli tehtävään nimetty viisihenkinen komitea, johon kuuluivat Thomas Jefferson, joka kirjoitti pääosan tekstistä, sekä John Adams, Benjamin Franklin, Robert R. Livingston ja Roger Sherman. Vaikka julistukseen tehtiin myöhemmin muutoksia, poistoja ja täydennyksiä, näitä viittä henkilöä pidetään yleisesti julistuksen "loihtijoina".Kyseisistä miehistä ei löytynyt ainakaan Finna.fi-palvelusta suomeksi mitään yhteisteosta tai yhteiselämäkertaa. Helmet-kirjastoista saatavilla ovat englanninkielisenä muun muassa teokset The head…
Päiväkodeista, jotka sijaitsevat kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, on kirjoitettu, mm.
- Kartanonkoskelle kohonnut Point-keskus on Vantaan uuden kaupunginosan sydän (Helsingin Sanomat 18.2.2003)
Päiväkodeissa olevista kirjakokoelmista ei näytä löytyvän tietoa. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä Vihdin kirjastoon (http://www.vihti.fi/kirjasto) ja kysyä mahdollisuutta yhteistyöhön tai esim. poistokirjojen käyttöön.
Kirja löytyy mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Tässä tietoja:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.756714
Ulkoasu: (50), 286 sivua : kuvitettu ; 32 cm
Kieli: italia
Julkaisija: In Vinegia : appresso I Giunti 1565
Aivan varmaa tietoa hänen juutalaisuudestaan ei löytynyt. Voisi kuitenkin olettaa, että näin on. Ennen asettumistaan Etelä-Afrikkaan hän asui myös lyhyesti Israelissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sarah_Lotz
