David Foster Wallacelta on suomennettu teos "Hauskaa, mutta ei koskaan enää : esseitä" (Siltala, 2012). Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on ennakkotiedot Wallacen teoksesta "Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja" (Brief Interviews with Hideous Men). Suomennoksen ilmestymisvuodeksi on merkitty 2014. Tarkkaa ilmestymisajankohtaa ei ole mainittu.
Wallacen suomennosten kustantajalta Siltalalta kerrottiin, että toistaiseksi uusia käännössopimuksia ei ole tehty.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/fi
Helsingissä Kaupunkiverstaalla on käytettävissä Adoben Creative Cloud -ohjelmisto.
Lähde: www.kaupunkiverstas.fi/laitteet
Espoossa Entressen kirjaston mediatyöasemilla on Adobe Production Premium Creative Suite 6, mutta Espoosta ei löydy esim. Illustrator tai Lightroom ohjelmia.
Tämä laulu löytyy cd-levyltä Perinteiset joululaulut 1912-1954 (Artie Music, 2004). Levyn tekstilipukkeessa on tietoa laulun tekijöistä. Sen on säveltänyt H. Osmo eli Hannes Konno ja sanoittanut Dagmar Parmas.
Tarkoitatko Pasilan kirjaston karttoja? Kirjastoissa on mm. ulkoilu-, matkailu- ja opaskarttoja. Alla linkki Helmetin sivuille karttaluetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skartat%20__Ff%3Afacetmediatype%3A2%3A2%3AKartta%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Pasilassa on ollut myös Karttakeskuksen Karttakauppa. Nykyään tuotteet ostetaan suoraan karttakauppa.fi:stä:
https://www.karttakauppa.fi/fi/
Knakaanpään kirjastossa oli tosiaan joulutauko 24.12.-27.12.2020
Nyt kirjasto on taas auki varausten noutoa varten ma-ke klo 10-18 ja to klo 10-15 (aattopäivä)
Kirjaston aukioloajat löytyvät netistä http://kirjasto.kankaanpaa.fi/ tai niitä voi tiedustella kirjaston puhelinpalvelusta 044 577 2421
Hei!
Kyselin kollegoiltani ja sain Lastenkirjainstituutista tällaisen vastauksen:
"Kyseessä on Aili Somersalon kirjoittama ja Maija Karman kuvittama Tonttujen joulunäyttely vuodelta 1944.
Tätä 30-sivuista vihkosta näkyy löytyvän Lastenkirjainstituutin lisäksi ainakin Vaasan ja Pasilan varastoista. Ja ainakaan samalla nimellä tätä tarinaa ei näy mistään kokoelmista tai antologioista löytyvän."
Ohessa muutamia suomenkielisiä linkkejä mobiilisovelluksen kehittämiseen ja markkinointiin :
https://citydevlabs.fi/kolme-tapaa-kehittaa-mobiilisovellus/
http://www.taiste.fi/blogi/minulla-on-idea-sovellukselle-mita-seuraavak…
http://wau.fi/artikkelit/nain-kehitat-mobiilisovelluksen
http://lahtinen.lamk.fi/?p=1453
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/58249/OpinnaytetyoJaniHyyp…
https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/101585/hartikainen_jaakko.pdf…
http://mobiilikehitys.fi/rahaa-applikaatioilla/
Keskustelua aiheesta :
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11610675/mobiilisovellus-+-yrityksen-pe…
Myös seuraavasta kirjasta saattaisi olla apua :
Berkowski, George : How to build a billion dollar app : discover the secrets of the most…
Kirjaston käyttökieliä ovat ainakin suomi, ruotsi ja englanti. Melko usein myös venäjä ja viro. Joskus jopa arabia.
Koneessa oli varmaan jäänyt päälle edellisen asiakkaan kielivalinta.
Kuva- ja satukirjoja on suomennettu ainakin seuraavilta vironkielisiltä tekijöiltä: Kristina Ruder, Lauri Juursoo, Indrek Koff, Oskar Luts, Juhan Kunder ja Heiki Vilep. Hieman isompien lasten romaaneja on lisäksi käännetty seuraavilta: Mika Keränen, Helena Koch, Kairi Look, Andrus Kivirähk ja Leelo Tungal.
Kirjaseikkailu on uusi valtakunnallinen kampanja, jonka tavoitteena on mm. tehdä lasten ja nuorten kirjallisuutta tutuksi ja ja herättää lukuhalua. Tietoa tästä kampanjasta löytyy lähinnä internetistä http://www.kirjaseikkailu.net/kirjasei.html ja aikakauslehdistä, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa olevasta CD-ROM-artikkeliviitetietokannasta Aleksi löytyy asiasanalla "kirjaseikkailu" muutamia artikkeleita: Ina Ruokolainen: "Lastenkirja esiin" (Lapsen maailma 2000:2, s. 34-35) ja Päivi Heikkilä-Halttunen: "Läs 2000 -kampanja vauhdissa: suomalaista Kirjaseikkailu 2001 -projektia vstaava lasten ja nuorten lukemista edistävä kampanja Ruotsissa" (Onnimanni 2000:1, s.41-42). Kirjavinkkauksesta löytyy kyllä kirjoja, esim. hakemalla…
Tampereen kaupunginkirjastosta, nuorten osastolta, löytyy vain osa 2 tästä sarjasta. Osa 16 on Lempäälän kunnankirjastossa. Toki sarjan muitakin osia löytyy Suomen kirjastoista ja niistä voi jättää kaukopalvelutilauksia.
Tilannetta ja saatavuutta eri kirjastojen osalta voi katsoa
Kirjastot.fi -sivulta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Kaukopalvelusta taas löytyy tietoja sekä myös tilauskaavake osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
Kokeilin Helmet-hakua ja löysin 20 eri CD-levyö, joissa Kyrie Eleison esitetään kirkkoslaaviksi tai latinaksi. Linkki hakutulokseen
Esim. Creatio : meditative Hildegard von Bingen / Hildegard von Bingen ; Vox Silentii tai Enfers / Degout, Pichon, Pygmalion
Kreikankielisenä löysin kappaleen Amazon.com nettipalvelusta eli sen voisi ostaa itselleen netissä kuunneltavaksi.
Eikonan: Abundant Mercy (The Polyeleos) https://www.amazon.com/gp/product/B00VSAPPO2/ref=dm_ws_sp_ps_dp
Amazon.comista löytyy myös CD-lvevyjä, joissa laulu on, mutta en löytänyt niistä kreikankielistä versiota. Linkki hakutulokseen
Myös toisesta suuresta nettimusiikkikaupasta eli CDON.cominta löytyy Gregoriaanista kirkkolaulua.…
Dokumenttiromaani tarkoittaa romaania, jonka tekemisessä on käytetty aineistona historiallisia dokumentteja. Niillä on siis kosketuspintaa todellisiin tapahtumiin, mutta ei välttämättä tekijän omaan elämään, kuten autofiktiossa (auto = itse). Autofiktiivinen romaanikin voi olla dokumenttiromaani, mutta dokumenttiromaani ei välttämättä ole autofiktiivinen. Esimerkiksi Verkkapuron esikoisteos luultavasti pitää sisällään myös autofiktiivisiä elementtejä, mutta koska se keskittyy Verkkapuron Pete-isän elämään ja tämän jäämistöön eikä tekijään itseensä, se on nimetty dokumentaariseksi.
Muita dokumenttiromaaneja ovat esimerkiksi Truman Capoten klassikko Kylmäverisesti (In Cold Blood), jossa ruoditaan Kansasissa 1950-luvun…
Kappaleen nimi on "Alfa, Romeo". Kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja esittänyt artisti nimeltään Paajanen. Hänen oikea nimensä on Mauno Paajanen (s. 1960). Kappale on julkaistu vuonna 1979 studioalbumilla "Psyko".
Outi Pakkasesta löytyy tietoa mm. teoksista Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita ja Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/dekkarinetti . Lisäksi muutama kritiikki/lehtiartikkeli:
Pelistä pois (Ruumiin kulttuuri 2001,Kirja-arv., nro 4, sivu51), Naisdekkaristien sankarit ovat nyt feministejä & perheenäitejä (Anna 2001, nro 3, sivu 102-105), Murhaamisen hillittyä charmia : Outi Pakkasen tyylikkäät melodraamat (Ruumiin kulttuuri 1997, nro 3, sivu 12-15), Macbeth on kuollut (Ruumiin kulttuuri 2000, Kirja-arv., nro 1, sivu 52), Kuolema käy jatkoilla (Keskisuomalainen (KS) 1998-01-05).
