Pöytälaatikko käy, jos siellä ei ole paljon metalliesineitä ja jos sen lämpötila ei nouse turhan korkeaksi.
" Lataa powerbank täyteen lataukseen ennen sen käyttöä: Powerbankien valmistajat suosittelevat yleisesti varavirtalähteen latausta täyteen lataukseen ennen niiden käyttöä.
Pidä powerbankissa varausta myös silloin, kun et aktiivisesti käytä sitä. Litium ioni akut tykkäävät varauskapasiteetista. Vaikka et käyttäisi powerbankia muutamaan kuukauteen, kannattaa aina välillä tarkistaa että powerbankin lataus on 50-90% välillä.
Muista ladata powerbankia käyttökertojen välillä. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä asialta, mutta powerbankin kantaminen on turhaa, jos siinä ei ole varausta.
Pidä powerbankia huoneenlämmössä. Vaikka…
Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä voi tehdä hakuja osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER. Laittamalla hakusanoiksi "Ulysses Grant" ja rajaamalla aika vuoteen 1878 löytyy eri lehtien uutisointia aiheesta.
Artikkelit näyttävät keskittyvän Grantin matkareitin ja vierailuohjelman selostamiseen ja hänen aiempien vaiheidensa kertaamiseen. Esimerkiksi Sanomia Turusta -lehdessä 31.7.1878 julkaistussa jutussa kerrotaan laajasti "tuon mainion henkilön" roolista Yhdysvaltain sisällissodassa ja politiikassa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/495906?term=Ulyss….
Hei ja kiitos viestistä!
Jyväskylän kaupunginkirjastoon on mahdollista päästä työkokeiluun. Voit olla asiasta yhteydessä suoraan sen kirjaston tai osaston esimieheen, jonne toivot pääseväsi työkokeiluun. Esimiesten yhteystiedot löydät täältä: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/yhteystiedot .
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Dolores Cannonilta on suomennettu kaksi teosta, Five lives remembered eli Viisi edellistä elämää (2021) ja The three waves of volunteers and the new Earth eli Vapaaehtoisten kolme aaltoa ja uusi maailma (2022). Teokset on suomentanut Joonas Tammisto ja julkaissut Kupla Kustannus.
Mainitsemiasi teoksia ei siis ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
Helsingin karttapalvelusta voi tarkistaa kaupunginosien rajojen sijainnit. Kaupunginosien rajat saa näkyviin kohdasta Aineistot > Aluejaot > Kaupunginosat. Alppiharjun ja Vallilan raja kulkee Aleksis Kiven katua Sturenkadun ja Hämeentien välissä.
"Vakka-Suomen saaristolle tunnusomainen luotonimitys karra eli karta tarkoittaa matalaa pikkuluotoa, jonka maankamara on kivistä moreenia. Karra on siten hiekkaisen säikän (yleiskielen särkän) ja kivikkoisen riutan välimuoto."Lähde: Sakari Hinneri, Vohdensaaren paikannimet
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan sivulla kerrotaan, että kirkon itäpäädyssä on pyhää kolminaisuutta symboloiva kolmio ja sen sisällä heprealaisin kirjaimin sana Jahve eli Jumala. https://helsingintuomiokirkko.fi/index/kirkontarina.html
Kirjoitusasuun voi tutustua esimerkiksi kirjassa Helsingin tuomiokirkko (1971) sivulla 62 olevan kuvan avulla. Tekstiin on merkitty myös vokaalit. Eri puolilla Suomea viime vuosien aikana kiertäneessä Jumalan nimi -näyttelyssä on käsitelty myös Helsingin tuomiokirkon tekstiä. Esimerkiksi Akaan Seutu -lehden verkkojutussa 9.11.2015 on kuva aiheesta: https://akaanseutu.fi/2015/11/09/jumalalla-on-myos-eturivi/. Lisätietoa näyttelystä: https://sites.google.com/view/…
Aila Meriluodon tuotanto:
Runokokoelmia:
Lasimaalaus (1946)
Sairas tyttö tanssii (1952)
Pahat unet (1958)
Portaat (1961)
Asumattomiin (1963
Tuoddaris (1965)
Silmämitta (1969)
Elämästä (1972)
Varokaa putoilevia enkeleitä (1977)
Talvikaupunki (1980)
Ruusujen sota (1988)
Elämäkerrallisia teoksia:
Lauri Viita (1974)
Lasimaalauksen läpi (1986)
Romaaneja :
Peter-Peter (1971)
Kotimaa kuin mies (1977)
Sisar vesi, veli tuli (1979)
Lasten- ja nuortenkirjoja:
Pommorommo (1956)
Ateljee Katariina (1965)
Meidän linna (1968)
Vihreä tukka (1982)
Käännöksiä:
Harry Martinson : Aniara (1963)
Rainer Maria Rilken : Duinon elegiat (1974)
Fiskars Finland Oy:n kuluttajapalvelun mukaan Ballo-kynttilälyhtyjä on valmistettu 10 värissä. Värit ovat kirkas, sininen, vaaleansininen, vaaleanvihreä, harmaa, merensininen, mustikansininen, vedensininen, hiekka ja punainen.
Kysymykseen ei löytynyt suoraa vastausta mistään kirjasta, ja otin yhteyttä erääseen biologiin. Hänen mukaansa lehtiä on ehdottomasti enemmän kuin muurahaisia. Hän perusteli vastaustaan ekologian perussäännöllä, jonka mukaan tuottajien määrä on aina suurempi kuin kuluttajien. Näin on muurahaistenkin kohdalla, siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä elävien muurahaisten yhteenlaskettu massa on suunnilleen sama tai hiukan suurempi kuin nyt elävien ihmisten massa!
Hiukan samantyyppisiä kysymyksiä pohditaan Sakari Mäkelän kirjassa "Onko pisara pyöreä ja kuu keltainen - tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä" ja Martyn M. Goldwynin teoksessa "Kuinka kärpänen kävelee katossa ja muita kiperiä kysymyksiä".
Juuri tuossa "kuus-nolla"-muodossa sanonta on suomalainen. Sanonnan on spekuloitu juontavan juurensa milloin mistäkin legendaarisesta jääkiekko- tai jalkapallo-ottelusta, mutta todennäköisimmin, kuten Kysy.fi:ssä kymmenen vuotta sitten todettiin, sillä viitataan tenniksen tilanteeseen, jossa ensimmäisen erän voittaa pelaaja, joka voittaa kuusi ensimmäistä peliä (6–0).
Englannin kielessä tätä nimitetään bageliksi, ja bagel onkin myös ilmaus selvälle voitolle: Maija bageled Matti in chess = Maija voitti Matin shakissa kuus-nolla = Maija voitti Matin shakissa tuosta vain.
Ks. myös: https://en.wikipedia.org/wiki/Bagel_(tennis)
P. J. Hannikaisen joululaulu Kautta tyynen, vienon yön on julkaistu todennäköisesti ensimmäisen kerran nuottisarjassa Sirkkunen. Hannikainen aloitti sarjan julkaisemisen 1896 ja vuonna 1954 julkaistun muistokokoelman perusteella etsitty joululaulu sisältyy johonkin seitsemästä ensimmäisestä osasta. Näitä osia ei valitettavasti ole edes Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa eritelty niin tarkasti, että ilman kaikkien tutkimista voisi varmuudella sanoa, missä osassa ja minä vuonna ensimmäisen kerran laulu on julkaistu. Kaikista Sirkkusen osista on otettu lukuisia lisäpainoksia. Julkaisuvuosikaan ei ole automaattisesti sama asia kuin sävellysvuosi. Hannikainen teki paljon lauluja ja useimpien kohdalla ei ole mitään tarkempaa…
"Koko ilta" tässä yhteydessä ei tarkoittane vuorokaudenaikaa, vaan "iltaa" elokuvateatterissa, täyspitkän elokuvanäytöksen mittaa: "koko illan elokuva" on siis elokuva, joka on riittävän pitkä täyttämään näytöksen yksin, ilman alku- tai lisäfilmejä. Ks. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1300 .
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kokoelmatietokannasta löytyy tieto, että Gummeruksen julkaisemassa Pupu-kirja –sarjassa on ilmestynyt vuonna 1960 kirjanen Pikku Nau Nappari / suom. Terttu Liukko. Gummerus, 1960. (Pupu-kirja ; 9). Olisikohan kyseessä tämä kirja. Maakuntakirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Jos sitä on useampi kappale Nuorisokirjallisuuden Instituutissa, sitä voi yrittää kaukolainata sieltä.
Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
