Pykälän merkissä kidutusvälineen näki puolalainen satiirikko Stanislaw Jerzy Lec: "Jo pykälän merkki on kidutusvälineen näköinen." Ajatelma sisältyy Lecin 50- ja 60-luvulla kirjoittamia "siistimättömiä mietteitä" sisältävään suomennoskokoelmaan Vastakarvaan (Weilin+Göös, 1968), suomennos on Tuomas Anhavan ja Ville Revon.
Slangikäytössä termillä "säätö" on yleensä kaksi merkitystä (muitakin voi toki olla, kukaan ei hallitse slangitermistöjä): (1) vähättelevä nimitys sähläävälle, lyhytaikaiselle tai tilapäiselle toiminnalle, myös ihmissuhteelle ja (2) huumekauppa. Uskoakseni käyttö sukupuolisen kanssakäymisen tarkoituksessa ei ole kovinkaan yleistä, mutta termillä saatetaan hyvin kuvata seurustelua, jota ei oteta kovin vakavasti. Tässä tapauksessa termi ei ole välttämättä sinänsä kielteinen, kuten sähläämisen yhteydessä, vaan kuvastaa enemmän ei-vakavaa asennetta tyyliin "Mulla oli sen gimman kanssa pientä säätöä".
Heikki Poroila
Kailan kirjassa "Lapin sota" kerrotaan kyllä Jarl Sundqvistista. Ritva-Liisa Sumu oli Sunkun lapsi, joten tulokulma on tietysti erilainen kuin Kailan kirjassa. Kirjastonhoitaja suosittelee myös Sunkun vaimon, Anna-Liisa Rekolan, kirjaa "Miksi elämä erottaa".
Taulujen tunnistaminen ja arvioiminen vaatii valitettavasti alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Katso esimerkiksi:
- https://www.bukowskis.com/fi/valuation
- https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 (ks. Huutokaupassa myyminen)
- https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Portugeesi-sanaa on joskus käytetty portugalilaisesta ihmisestä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005446?term=port…
https://fi.wiktionary.org/wiki/portugeesi
Mistään lähteistä ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, että portugalin kielestä olisi käytetty sanaa portugeesi.
Toimittajamme mukaan kirjan pitäisi ilmestyä 28.3.17. Kirja on jo tilattu Vaski-kirjastoihin ja tällä hetkellä siihen kohdistuu 189 varausta. Kirjaa on tilattu koko Vaskiin 65 nidettä ja Mynämäkeen 2 nidettä, joista ainakin toinen on ilmeisesti Jokeri eli sitä ei voi varata. Vielä kirja ei siis ole saapunut kirjastoon, mutta varauksen siihen voi jättää. Milloin kirjan sitten saa, on mahdotonta vastata. Mynämäellä voi hyvällä onnella saada Jokerin tai sitten voi liittyä varausjonoon.
Hei,
Voit käyttää hyväksesi kaukopalvelua. Kaukopalvelu on kirjastojen välinen palvelu, jonka kautta voi saada käyttöönsä sellaista aineistoa jota ei ole omassa kirjastossa. Kaukolainan tilaaminen tapahtuu siten, että menet oman paikkakuntasi kirjastoon. Täytät siellä tilauslomakkeen, johon täytät lainaksi haluamasi aineiston tiedot (mm. tekijä, nimeke, onko kyseessä äänite, videokasetti tms.)osoitetietojesi lisäksi. Paikkakuntasi kirjasto lähettää tilauksen eteenpäin vaikkapa tänne Jyväskylään, ja saat aineiston käyttöösi.
Kannattaa muistaa, että kaukolainaksi tilataan todellakin ainoastaan sellaista aineistoa, jota ei ole oman paikkakunnan kirjastossa. Tilauksen toimittamisessa voi myös mennä aikaa riippuen siitä, onko haluamastasi…
Tietoja oman vanhemman sukulaissuhteista voi pyytää seurakunnalta tai maistraatilta. Jos äitisi on kuulunut kirkkoon, on mahdollista, että kasteen yhteydessä on merkitty kirkonkirjoihin myös isän nimi. Sinun kannattaisi varmaankin ensimmäiseksi ottaa yhteyttä äitisi seurakunnan kirkkoherran virastoon tai alueen maistraattiin. Äitisi syntymän aikoihin on kunnissa jo toiminut myös lastenvalvoja, joka olisi merkinnyt tiedon ylös, jos äitisi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Näistäkin papereista voisi löytyä tieto isästä. Mikäli äitisi kasvatusisä on adoptoinut hänet, pitäisi löytyä oikeusasiakirja. Tietoja pitäisi siis löytyä kunnan arkistosta. Voisit kysyä neuvoa kunnan sosiaalityöntekijöiltä…
Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Kari Rydmanin Sonara alttovilulle ja pianolle (1980) on tilausteos Yleisradiolle ohjelmasarjaan "Viulusäveltäjiemme työpajasta". Sille ei valitettavasti löytynyt nuottia:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?tekija=rydman+kari&ID=d0d1e416-e962-4438-a945-bd812f1a186f
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän (YKL) löydät osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/.
Luokka 24 on kristillinen hartauskirjallisuus.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä erilainen luokitusjärjestelmä (HKLJ). Sen löydät osoitteesta https://finto.fi/hklj/fi/.
Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin viidennestä runosta Little Gidding seuraavasti:"Siinä on loppu mistä me lähdemme matkaan."Juha Silvon suomennoksessa sama kohta kuuluu näin:"Lopusta me aloitamme."T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettiä ja muita runoa (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Sinikka Kallio-Visapää et al., 1972, s. 176)T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 1979, s. 83)
Ottelutuloksia voi olla vaikea selvittää, jos seura ja liitto eivät ole säilyttäneet kattavaa arkistoa. Kansalliskirjasto tarjoaa digitoituna suuren määrän suomalaisia sanoma- ja paikallislehtiä. Ne ovat vapaasti luettavissa vuoteen 1939 asti. Aineistoon voi tehdä tekstihakuja.Reisjärven kotiseutuarkisto sijaitsee Reisjärven kirjastossa. Sieltä saattaa löytyä vanhoja lehtiä, pöytäkirjoja, seurojen muistioita tms.
Et maininnut, mihin tarkoitukseen tarvitset tietoa, joten olen kerännyt tähän viitteitä lähinnä yleistajuisiin lähteisiin. Suomalaisia verkkosivuja tietokoneiden historiasta löytyy mm. Soneraplazan haulla (http://search.fi.soneraplaza.net/query) kirjoittamalla hakukenttään tietokoneen historia. Hyvä sivu on mm. seuraava "Putkitietokoneista Alpha-siruun - Tietokoneen lyhyt historia" (http://www.digital.fi/tietokonehistoria.html).
Englanninkielistä verkkotietoa löytyy mm. AltaVistasta. (http://www.altavista.com/) (advanced text search - oikeassa yläkulmassa!) Klikkaa kohdasta Computers & Internet, sitten oikealle avautuvasta valikosta Computer Science hakusanayhdistelmillä computing and history, computer and history.
Kirjamuotoista…
Akaton mies -elokuva löytyy Kiuruveden kirjaston aikuisten osastolta.
Lähde: Ylä-Savon kirjastoverkko.
http://kirjasto.iisalmi.fi:8001/Intro?formid=form2
Kannattaa ottaa yhteyttä Kiuruveden kirjastoon:
Osoite: Lähteentie 8
Postitoimipaikka: KIURUVESI
Postinumero: 74700
Puhelinnumero: 017-2729182
Fax: 017-750186
Sähköpostiosoite: kiuruvesi.kirjasto@kiuruvesi.fi
Kotisivun osoite http://www.kiuruvesi.fi/ylasa...vesi.nsf
Harry Potter ja feeniksin kilta DVD-levy on hankittu HelMet-kirjastoihin ja on lähipäivinä saatavilla asiakkaille. Seuraa tilannetta www.helmet.fi - sivulta.
Täydellistä kirjasuosituslistaa on mahdotonta laatia, mutta kannattaa hyödyntää kirjastojen lasten- ja nuortensivujen kirjavinkkauksia. Sivustojen osoitteita löytyy kirjastot.fistä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kirjastot/
Kirjastojen kirjavinkkaussivustoja löytyy osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kirjat/
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivusto sisältää suosittelulistoja niin kaunokirjallisuudesta kuin tietokirjallisuudesta. Listat ovat kirjastoammattilaisten laatimia ja niissä on otettu huomioon lukijakunta. Mukana on siis uudempaa kirjallisuutta sekä lukijoiden suosiossa olevia teoksia. Esimerkiki Suomen historiasta on laadittu lasten teemapaketti:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/…
Varaaminen ei onnistu, koska kirjaston järjestelmässä ei ole vielä yhtään teoksen nidettä, vaikka kirjan tiedot näkyvätkin jo järjestelmässä. Katsoin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kirjaa on saapunut Helsinkiin ja Vantaalle aivan vähän aikaa sitten. Kirjan niteet pitää kuitenkin vielä käsitellä kirjaston hankinnassa lainauskuntoon ja viedä sitten järjestelmään.
Vielä jonkin aikaa pitäisi siis odottaa ennen kuin kirjasta voi tehdä varauksia. Kannattaa seurata HelMetin kautta, milloin kirjan ensimmäinen nide ilmestyy sinne, koska silloin varauksen pystyy tekemään.
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä…
