W.I.T.C.H.-lehdestä ovat tällä hetkellä tilauksessa numerot 33/2004, 34/2004 ja 35/2004. Uusia numeroita tilataan varmasti aina sitä mukaa kun kustantajalta tulee tieto, että niitä on tilattavissa. Tällä hetkellä tilauksessa ei ole sen uudempia numeroita eikä meillä ole tietoa niiden ilmestymisestä. Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.kajaani.fi ja siinä näkyvät myös tilatut kirjat/lehdet.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Viljamaa, Janne: Sohvaperunasta ikiliikkujaksi : liikkujan motivaatio-opas. Edita,2001.
Tee edes tämä! : huolettoman huoltokirja. WSOY, 2002.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyvät mm. seuraavat teokset:
Miettinen, Mari: Lisää liikkujia! : ideoita menestyvistä KKI-hankkeista. Jyväskylä, 2003
Kobler, Kati: Työikäisten miesten terveyskäyttäytymisen muutosta tukeva kehittämisohjelma. Helsinki, 1993.
Julin, Marko: Liikunnan iloa liikkeellä - mistä se tulee, minne se menee? Helsingin yliopisto, 2000.
Aiheeseesi sopivia artikkeliviitteitä voi etsiä kirjaston koneella ALEKSI:sta ja ARTO:sta, joista mm. löytyivät…
Salkkareiden sivuilta löytyy juonipaljastuksia ja jonkin verran tietoa tulevista jaksoista, mutta sen enempää tuskin tietävät muut kuin käsikirjoittajat.
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/draama/salatut_elamat/jak…
Taiteen ja kulttuurin vaikuttavuus yhteiskunnassa on hyvin laaja aihe. Yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy satoja aiheeseen jollakin lailla liittyviä viiteitä. Lisäksi määrä kasvaa vielä suuresti, jos tarkastellaan yksittäisiä taiteenaloja ja niiden vaikuttavuutta, esim. kirjallisuutta, musiikkia, kuvataiteita tai teatteritaidetta.
Oheisessa liitteessä on jonkin verran aiheeseen liittyviä kirjallisuusviitteitä lähinnä Linda-tietokannasta ja esimerkinomaisesti muutamia eri taiteenalojen vaikuttavuuteen liittyviä viitteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tietokannasta sekä lisäksi pari mielenkiintoista artikkeliviitettä. Et maininnut, mitä kieliä luet, joten luettelossa on nyt vain suomen- ja englanninkielisiä…
Yritämme selvittää asiaa. Tarkentaisin vielä, tarkoitatteko reittilentoja?
Saimme Lappeenrannan lentoasemalta tiedon, että Lappeenrannasta ei ole ollut reittilentoja Moskovaan vuonna 1986.
Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Biblical_maps löytyy koko joukko tekijänoikeuksista vapaita Raamattuun liittyviä karttoja. Osa on julkaistu vapaasti käytettävillä lisensseillä, osa taas niin vanhoja, että tekijänoikeuden suoja on päättynyt. Kannattaa kuitenkin vielä katsoa, että lisenssit ovat niissä kunnossa, koska Commonsiin saatetaan joskus ujuttaa myös tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa.
Osoitteista http://www.biblesnet.com/maps.html, http://www.preceptaustin.org/biblical_maps.htm ja http://www.godweb.org/atlasindex.htm löytyy linkkejä muihin vapaasti käytettäviin karttoihin.
Lisäksi kirjastosta saattaa löytyä vanhoja kirjoja, joissa olevien karttojen tekijänoikeudet ovat rauenneet, mutta…
Kovin monta kansantajuista kirjaa emme onnistuneet löytämään. Tässä pari, joista ensimmäinen on aikuisille tarkoitettu selkokirja ja toinen lapsille suunnattu:
- Robotti ihmisen apuna / Seija Niinistö-Samela (2017)
- Robottien aikakausi / päätoimittaja: Hanne-Luise Danielsen (2016)
Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on julkaissut lehden, jossa kerrotaan kansantajuisesti tekoälystä. Tätä Keski-Suomen ICT-lehteä on jaettu monille kouluille ja yrityksille, ja se on myös verkossa vapaasti luettavissa:
https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/ict-lehti/keskisuomenictlehti2017.pdf
Kyselin Helsingin kirjastoista, mutta vain yksi kirjasto ilmoitti, että heillä on yksi kappale Virkisty Vantaanjoella -esitettä.
Sinun kannattaa ehkä kysyä vielä Tikkurilan kirjastosta sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:stä, joka julkaisee esitteitä.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sivuilla on linkki esitteisiin ja esitteet ovat myös tulostettavissa.
https://www.vhvsy.fi/uutiset/8271/paivitettyja-virkisty-vantaanjoella--…
https://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/10181/Vantaanjoki_esite.pdf
https://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/10180/Keravanjoki_esite.pdf
Olisikohan kyseessä jompi kumpi alla oleva?Päivi Lukkarila: En ikinä luovuta (Emilia-niminen päähenkilö, mutta kirja on vuodelta 2017)Anu Ojala: Vaarallinen poikaystävä, Varjo ikkunassa, Kielletyllä alueella (julkaisuajat sopisivat antamaasi haarukkaan ja kirjojen kuvauksessa mainitaan ratsastamisesta ja päähenkilö on Emilia.)
Danny Kayen Wonder man videota ei löydy maakuntakirjastojen kokoelmista. Amazon verkkokirjakaupan mukaan elokuva on tällä hetkellä myös loppuunmyyty. Voit halutessasi tiedustella sitä hyvin varustetuista videovuokraamoista.
Internetin hakupalvelimista parhaan tuloksen antoi Google. Sieltä löytyi viite Helsingin Sanomien
artikkeliin Juha K. Tapiosta, Oulun kaupunginkirjastossa tehty luettelo paikallisista kirjailijoista
sekä Utopia 98 -tapahtuman esittely (Juha K. Tapio oli kutsuttu Ranskaan Utopia-festivaaleille vuonna
1998). Noiden viitteiden tiedot sinulla jo taitaa ollakin.
Ainakin kaikkiin isompiin kirjastoihin tulee Kirjallisuusarvosteluja-lehti. Vuonna 1996 lehden B-osiossa
on useampiakin sanomalehtiarvosteluja Frankensteinin muistikirjasta.
Jos haluat ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä, sinun kannattanee kääntyä Oulun kaupunginkirjaston
puoleen, saadaksesi yhteystiedot.
Kuukausien samantapaiset nimitykset ympäri maailman johtuvat toisaalta kielten sukulaisuudesta ja toisaalta lähialueiden kielissä ilmeneviin lainasanoihin.
Suuri osa maailmassa yleisesti puhutuista kuuluu indoeurooppalaiseen kieliryhmään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet, mutta eivät toki kaikki.
Euroopassa puhutut germaaniset ja romaaniset kielet pohjaavat latinaan ja kreikkaan, joiden samantapaisuuden jo antiikin ihmiset panivat merkille. https://fi.wikipedia.org/wiki/Germaaniset_kielet, https://fi.wikipedia.org/wiki/Romaaniset_kielet
Suomen kieli taas kuuluu suomalaisugrilaisiin kieliin, jotka ovat peräisin hieman eri alueelta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kielet…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Veijo Meren kirjassa C.G. Mannerheim, Suomen marsalkka (WSOY 1998) todetaan Mannerheimin avierosta seuraavasti " Keväällä 1919 Mannerheim järjesti virallisen avieron. Hänellä oli kiire. Tornion raastuvan oikeudessa se kävi nopeimmin ja herätti vähiten huomiota." (s.172)
Koska yksi Lontoossa järjestettävien olympiakisojen kilpailupaikoista sijaitsee juuri sopivasti Greenwich Parkissa, jonka kautta nollameridiaani kulkee, Olympiastadionin etäisyys itäiseltä pallonpuoliskolta voidaan selvittää kätevästi Sport Map World -verkkosivuston kartan avulla (http://www.sportmapworld.com/venues/london-2012-olympics/): minkä tahansa kahden vapaasti valittavissa olevan kisapaikan etäisyys on määritettävissä sekä linnunteitse että liikenteellisesti.
Linnuntietä Olympiastadionilta Greenwich Parkiin on matkaa noin 6,9 km, katuja pitkin 11,5 km.
Etsitty sitaatti on näytelmästä Richard II, ensimmäisen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, säe 93. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus on "truth hath a quiet heart". Matti Rossin suomennoksessa se on muodossa "totuus puoltajalleen levollisen mielen antaa" (Rikhard II, s. 44. WSOY, 2008). Vertailun vuoksi mainittakoon, että näytelmän ensimmäinen suomentaja Paavo Cajander tulkitsi sen näin: "On rehdin mielin povi pelvoton" (Kuningas Richard Toinen, s. 18. SKS, 1920).
Vaihtosähkömoottoreista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa:
Aura, Lauri: Sähkökoneet ja tehoelektroniikan perusteet, 1996,
Niiranen, Jouko: Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus, 1999 sekä
Sähkötekniikan käsikirja 2, 1977.
Kaikki kirjat löytyvät Kokkolan kaupunginkirjastosta tai Koulutuskirjastosta. Lisää kirjoja aiheesta voit etsiä Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanan sähkömoottorit tai sähkökoneet.
Voit myös käydä kirjastossa ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kokkolan kaupunginkirjaston luokasta 62.6 ja Koulutuskirjaston luokasta 621.3 löydät sähkötekniikkaa käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
