Hei,
Kirjoja voit hakea pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi . Valitse asiasanaksi syömishäiriöt ja rajaa kieleksi suomi. Saatavuustiedoista näet, mitkä teokset ovat saatavilla ja voit ottaa puhelimitse yhteyttä ko. kirjastoihin.
Kirjastojen asiakaspäätteillä pystyt myös selaamaan tietokantoja, esim. korkeakoulujen Linnea-tietokantaa, Fennica-kansallisbibliografiaa Aleksi-artikkelitietokantaa ja Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokantaa. Opastusta näiden tietokantojen käyttöön saat kirjastosta.
Hämeenlinnan kirjaston Makupalat on myös hyvä tiedonhakupaikka. Sivulla http://www.htk.fi/kirjasto/makup/sairas2b.htm on joukko syömishäiriölinkkejä. Joskus taas kannattaa hakea tietoa vain kirjoittamalla hakusana…
Lehtiä voi lainata myös kotiin, ja niillä on sama yleinen laina-aika kuin useimmilla kirjoillakin, eli 28 vuorokautta. Ainoastaan lehden uusin kirjastoon saapunut numero ei ole lainattavissa, vaan luettavissa vain paikan päällä.
Esimerkiksi saatavilla olevat Kunto plus -lehdet löydät Helmet-hausta.
Kysyin asiasta työkaveriltani, joka on syntyjään ranskalainen. Hän vastasi, ettei ilmiö ole hänelle tuttu eikä tällaista sääntöä noudateta Ranskassa ainakaan laajemmin.Mikäli aihe kiinnostaa ja haluat lukea siitä lisää, suosittelen etsimään Helmet Finnasta hakusanoilla "tapakulttuuri", "etiketti (tapakulttuuri)" ja "tavat".
Tässä yliopistokirjastojen kokelmista löytyviä nukkekirjoja asiasanoilla 'nuket' ja'japani'. Näillä pääset varmaan alkuun:
http://finna.fi
'Dolls to remember' löytyi myös HelMetistä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuket+japani&searchscope=9&m=&…
Voit mennä kotikirjastoosi ja pyytää kirjoja kaukolainaukseen tai tehdä sen seuraavasta osoittesta: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kirjailija Hanna Tuuri muutti Irlantiin ja on kirjoittanut Irlanti-aiheisia romaaneja ja myös Irlantiin ja sen puutarhoihin liittyviä kirjoja. Vihreän saaren puutarhoissa -kirjassa kerrotaan irlantilaisista puutarhoista:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511242048&q…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta lisää tietoa kirjailijasta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fact…
Kyseessä on Hilja Haahden runo Matkalla joulukirkkoon ja se alkaa sanoilla "Juokse, juokse, hepo vilkas, vikkelään!" Runo sisältyy useisiin alakansakoulun lukukirjoihin ja runoantologioihin.
Matkalla joulukirkkoon on luettavissa esimerkiksi antologioista Lapsuuden joulu, osa 1 ( toim. Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Kirjayhtymä, 1979), Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, Otava, 1997) ja Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Juha Virkkunen ja Satu Marttila, Tammi,1978)
Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, Otava, 1997)
Etsitty J. H. Erkon runo on nimeltään Viinanpolttajan sanat. Se on alun perin julkaistu Erkon kolmannessa Runoelmia-kokoelmassa vuonna 1876.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_100869
Voit hakea esim. Googlesta "Agatha Christie" ja valitset ruksilla, että haluat ainoastaan suomenkielisiä sivuja. Tuloksena on esim. DekkariNetin sivut http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm tai Wikipedian sivut http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie. Näiltä sivuilta löytyy tietoja Agatha Christien elämästä ja tuotannosta.
Agatha Christiesta löytyy myös kirjoja, esim. hänen omaelämäkertansa, ja lehtiartikkeleita. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Tehdessäsi varauksen Espoon kirjastoautolle HelMet-sivuilla,
sinun tulee kirjoittaa samalla varaussivulla olevaan laatikkoon haluamasi noutopysäkin nimi.
Pysäkkien nimet ja niillä pysähtyvien kirjastoautojen aikataulut löydät alla olevasta linkistä. Pääset tietoihin myös HelMet-sivuston etusivun kautta > HelMet kirjastot > Espoo > Kirjastojen yhteystiedot ja kotisivut > Kirjastoautot > Kirjastoautojen aikataulut. Pysäkit aakkosjärjestyksessä.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;37955;37956
HelMet-kirjastoissa on 11 kappaletta kyseistä Veijo Hietalan teosta. Kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa, ja teokseen on kaksi varausta jonossa. Voit tehdä itsellesi varauksen teokseen HelMet-verkkokirjastossa tai lähimmässä kirjastossa.
Kyllä vaan.
Kirjaston neuvotteluhuoneessa kokoontuu Ritva Meltzin vetämä lukupiiri joka toinen torstai klo 17-19.
Seuraavan kerran tänään
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Entressen_k…
Tervetuloa mukaan
Tarkoitatko pianon pedaalia? Pianon pedaalin voi painaa pohjaan. Se vaikuttaa mm. äänen voimakkuuteen. Alla lisää tietoa:
http://hilkkapiipponen.com/pedaalinkaytto/
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi!
Tuo 2010-painos, jossa on 399 sivua, on uudistettu versio 1999&2000 kirjoista, vaikka siitä ei ole erikseen mainintaa (2010 käännetty kirjan mukaan viidennestä painoksesta). Kirjasta on 6. päivitetty painos 2015 ja 2020 ilmestyy 7. päivitetty painos, mutta näitä ei siis ole kuin englanniksi.
Löytyvien tietojen perusteella kirja on käännetty ensi kerran 1999 (309 s.), lisäpainos 2000 (307, [4] s.) Sitten uusittu käännös alkuperäisen kirjan viidennestä painoksesta. Tässä kohdin lienee tapahtunut moka, eli kirjalle ei ole haettu uutta ISBN-koodia. Nuo kaksi versiota (9529112122 sekä saman koodin uudempi 13-merkkinen 9789529112128) eivät siis ole eri isbn, vaan saman isbn-koodin kaksi eri varianttia. Uusi…
Olof Palmella on yhteenä 11 lastenlasta. Hänen vanhimmalla pojallaan Joakim Palmella on kolme lasta, Mårten Palmella on viisi lasta ja Mattias Palmella kolme.
http://historiska-personer.nu/min-s/pbbfd94ff.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p0022e9f3.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p4d11c725.html
https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A5rten_Palme
https://en.wikipedia.org/wiki/Joakim_Palme
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Finna.fi -palvelusta voi hakea aineistoa asiasanoilla ja rajata hakua vuosiluvuilla. Näin vanhan kirjan kohdalla riskinä on, että sitä ei ole aikoinaan kunnolla asiasanoitettu. Tällä hetkellä käytettävät asiasanat löytyvät täältä https://finto.fi/yso/fi/
Esimerkiksi ympäristö-alkuisia sanoja on monta, myös ekologisuus-termillä voi hakea. Voi myös hakea sanoilla, jotka mahdollisesti sisältyvät nimekkeeseen. Tuloslistan vasemmassa laidassa olevia rajausmahdollisuuksia voi myös käyttää teosten kirjailijoiden selailuun, jos niistä jokin kuulostaisi tutulta.
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan John Miltonin Kadotettu paratiisi -teoksesta näyttäisi ilmestyneen suomennettuna kolme painosta, vuosina 1933. 1952 ja 2000: (Tekijä:milton john AND Nimeke/otsikko alkaa:kadotettu paratiisi) | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
Tässä muutamia kyseistä aihepiiriä käsitteleviä kirjoja. Linkit vievät kirjojen saatavuustietoihin OUTI-verkkokirjastossa.Väkivalta:Elina Komulainen: Jeppe ja viisas vihreäsulkainen lintu (Enostone kustannus 2024)Anna Salmi: Kallistuva talo (Väestöliitto, Perheverkko 2012)Elise Liikala: Mainio ja Zataar (Pesäpuu ry 2020)Saara Laiho: Urhea pikku-nalle (Lasten Keskus 2000) Ero:Brigitte Weninger: Nähdään taas, isä (Lasten Keskus 2008)Sinimarja Saarenvirta, Petteri Ponsimaa: Älkää huutako!: satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (Kirjalito 2004)Riina Katajavuori: Kaksi kotia (Tammi 2020)Maisa Tonteri; Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (Lasten Keskus 2011)Jo Hoestlandt; Serge Bloch; Kira Poutanen: Kotona myrskyää (Lasten Keskus 2007…
Mikäli tarkoitat yhteiskristillisyydellä ekumeniaa, niin aiheesta löytyy mm. seuraavia artikkeleita: Ahonen, Risto: Evankeelinen ja karismaattinen liike kansainvälisinä virtauksina ja niiden suhde suuriin tunnustuksellisiin kirkkoihin (Teologinen aikakauskirja. 98(1993) : 1, s.36-44) sekä Kärkkäinen, Veli-Matti: Neljännesvuosisata roomalaiskatolisen kirkon ja helluntailaisten kansainvälistä dialogia (Teologinen aikakauskirja. 103(1998) : 4, s.300-310, 289). Lisää artikkeleita aiheesta voit etsiä kotimaisten aikakauslehtiartikkelien hakemistoista ARTO:sta ja ALEKSI:sta, jotka ovat varmaankin kotikuntasi kirjastossa käytettävissäsi. Englanninkielisiä aikakauslehtiartikkeleita aiheesta saattaa löytyä Ebsco-aikakauslehtiartikkeli…
